Sendker, Jan Philipp: Kapinallinen ja varas

Jan-Philipp Sendker: Kapinallinen ja varas
Die Rebellin und der Dieb, 2021
Suom. Tuomas Renvall
Aula & Co, 2022
Luin ~ 29.10.2023

Kuvaus:

Niri elää vaatimatonta mutta turvattua elämää hienossa huvilassa varakkaan perheen palvelijana. Pandemian iskiessä Nirin koko perhe saa potkut ja vajoaa köyhyyteen. Niri hiipii poliisipartioiden ohitse entiseen työpaikkaansa hakemaan ruokaa ja tarpeita perheelleen, ja talon tytär Mary auttaa häntä. Marylla on suunnitelma, joka sitoo heidät pysyvästi toisiinsa ja muuttaa koko kaupungin elämää.
Kapinallinen ja varas on pakahduttava romaani kahdesta rakastavaisesta, jotka tulevat eri maailmoista ja lopulta oppivat, millä todella on väliä: sillä, että uskaltaa vastustaa vääryyksiä ja luottaa toisiinsa ehdoitta.

Kommentti:

Mielenkiintoinen näkökulma 2020-vuoden koronapandemiaan.
Osa tarinasta oli kyllä mielestäni hieman epäuskottava, mutta kaunis rakkaustarina tämä on. Yllätyin, kun huomasin, että tarina ilmeisesti jatkuu..

(272 sivua.)

Vaara, Amanda: Yösähköä

Amanda Vaara: Yösähköä
Karisto Oy, 2018
Luin ~13.10.2023

Kuvaus:

Venlan uudesta alusta on pian vuosi. Kodiksi ja majataloksi ostettu vanha kansakoulu on edelleen rakas, vaikka sisua koetellaan talvella, kun putket jäätyvät, hiiret puskevat sisään ja sähkölasku hirvittää.
Elämänmuutoksestaan blogia kirjoittanut Venla saa idean: hän alkaa julkaista videoita YouTubessa. Paitsi että eksä-Henri tästä entisestään pillastuu, yllättyy Venla itsekin aiheuttamastaan turbulenssista. Samaan aikaan sydänystävä Johanna haikailee vauvaa, ja niin naapurin seitsemänkymppinen Ilona kuin viisitoistavuotias Eedla-tytärkin löytävät rakkauden. Venlan oma rakkaus Jörniin joutuu sen sijaan jälleen koetukselle.

Kommentti:

Tämä sarja on aika perinteistä annipolva-tekstiä nykypäivään siirrettynä. Saa nähdä, jaksaako koko moniosaista sarjaa silti kahlata. Tähän hetkeen omassa elämässä tuo tavallaan ihan ok kevennystä.

Vaara, Amanda: Pientä fiksausta vailla

Amanda Vaara: Pientä fiksausta vailla
Karisto Oy, 2017
Luin ~ 20.10.2023

Kuvaus:

Burnoutista toipuva Venla haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Takana on ura kiinteistönvälittäjänä ja hankala avioero juristimiehestä.
Venla päättää jättää cityelämän ja ostaa pikkukaupungista itselleen ja lapsilleen vanhan kansakoulun. Talon myötä Venla hankkii kokonaan uuden elämäntavan majoituspalveluineen, pop up -kahviloineen ja blogeineen. Majatalo Villa Venlaan hakeutuu värikästä väkeä. On niin aamiaispöydästä eväitä tekevää tuote-esittelijää kuin perinteistä reppureissaajaakin.
Ja yhtenä päivänä taloon astuu kitaroineen rastatukkainen trubaduuri Juuso, taiteilijanimeltään Jörn. Pienen fiksauksen sijaan Venlan tunteet joutuvat totaalimyllerrykseen.. Pientä fiksausta vailla aloittaa valloittavan viihdesarjan, jossa seurataan oravanpyörästä hyppäävän Venlan uutta elämänvaihetta.
Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden sivupersoona.

Kommentti:

Huomasin kirjaston varaushyllyssä jollain pitkän rivin mielenkiintoisen näköistä kirjasarjaa ja varasin kaksi ensimmäistä osaa itselleni. Aluksi ajattelin, etten sittenkään ehkä lue koko sarjaa, mutta niin vaan kakkososa on jo aloitettu.
Työssä on sen verran kiirettä ja muu elämä tuo paineita, joten tällä hetkellä en jaksa oikein lukea edes dekkareita. Mennään tällä kevyellä linjalla sitten.

(254 sivua.)

Messina, Lynn: Jadetikarin arvoitus

Lynn Messina: Jadetikarin arvoitus
A Scandalous Deception, 2018
Suom. Nelli Hietala
Kustannusosakeyhtiö Aula & Co, 2023
Luin ~ 15.10.2023

Kuvaus:

Murha keskellä kirkasta päivää.
Beatrice Hyde-Clare järkyttyy, kun lontoolainen keikari kaatuu kuolleena hänen eteensä paikallisen sanomalehden toimituksen ovensuussa. Miehen selästä sojottaa tikari.
Bealla ei kuitenkaan ole aikaa murhamysteereille. Hänellä on aivan riittämiin pulmia innokkaan perheensä kanssa. He nimittäin ovat vakaasti päättäneet tavoittaa Bean miesystävän, jota ei todellisuudessa ole edes olemassa.
Bea ei kuitenkaan saa mielestään miehen selkään iskettyä jadetikaria. Hän lähtee selvittämään mystisen aseen alkuperää Lontoon British Museumiin. Samoilla jäljillä näyttää olevan myös Bean vanha tuttu, komea Kesgraven herttua.
Jadetikarin arvoitus on toinen osa Lynn Messinan Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjassa, joka on viihdyttävä yhdistelmä historiallista ajankuvaa ja murhamysteereitä Agatha Christien Neiti Marplen hengessä.

Kommentti:

Odotin kovasti tätä kakkososaa Beatrice Hyde-Claren rikossarjassa, koska ensimmäinen osa oli ihan hyvä, mutta kovasti petyin. Tämä oli suorastaan tylsä. Kirjoittaja keskittyi kerta kaikkiaan kuvaamaan liian monta kertaa sitä, miten mahdotonta ja epäsopivaa jne. nuoren naimattoman (tai ylipäätään) naisen on tehdä oikeastaan mitään. Kyllä se lukijalle tuli liiankin selväksi, mutta kun kirjassa ei lopulta oikestaan tapahtunut paljonkaan, tämä toistelu alkoi jo ärsyttää. Olisin jättänyt kirjan kesken, mutta toki murhaaja pitää kuitenkin selvittää.
Edes orastava romanssi ei taida enää riittää siihen, että jaksaisin jatkaa tämän sarjan lukemista.

(270 sivua.)

Simsion, Graeme: Isätesti

Graeme Simsion: Isätesti
The Rosie Result, 2019
Suom. Inka Parpola
Otava, 2022
Luin ~ 8.10.2023

Kuvaus:

Don ja Rosie ovat palanneet New Yorkin -vuosiensa jälkeen Australiaan. Heidän poikansa Hudson kipuilee koulun sosiaalisten paineiden kanssa eikä tunnu sopeutuvan joukkoon. Ongelmat ovat samoja, joiden kanssa Don on paininut koko elämänsä, ja hän tekeekin nyt pojan auttamisesta suuren missionsa.
Samaan aikaan Donilla ja Rosiella on kovia työkiireitä ja jossain välissä pitäisi myös ehtiä avaamaan maailman paras cocktailbaari.
Hersyvän hauska romaani juhlii erilaisuutta ja kysyy, mikä edes on normaalia ja kuka sen saa määritellä.
Supersuositun trilogian rakastettu nörtti-ikoni Don Tillman on taas täällä!

Kommentti:

Siitä on jo aikaa, kun luin sarjan edelliset osat, mutta hyvin palasi mieleen Don Tillman. Tämä on varsin tärkeä tarina, kertoo erilaisuudesta ja laittaa miettimään, kuinka paljon ihmisen pitää muuttua sopeutuakseen joukkoon. Vai pitääkö muuttua??
Ajattelemisen aihetta.
(382 sivua.)

James, Peter: Kuoleman kanssa ei kujeilla

Peter James: Kuoleman kanssa ei kujeilla
Dead Simple, 2005
Suom. Leena Mäntylä
Minerva Crime, 2010
Luin ~ 2.10.2023

Kuvaus:

Sen piti olla vain hauska polttaripila. Kavereilleen lukemattomia kujeita tehtaillut Michael Harrison saisi viimein maistaa omaa lääkettään. Makaaberi hauskanpito loppuu lyhyeen, kun kaikki menee karmealla tavalla pieleen. Neljä ihmistä saa surmansa ja sulhanen katoaa mystisesti. Johtolankoja on vähän tai ei ollenkaan.
Jutun saa tutkittavakseen rikostarkastaja Roy Grace, menetysten riivaama mies, joka tuntee taustansa vuoksi erityistä myötätuntoa järkyttynyttä morsianta Ashley Harperia kohtaan. Grace huomaa pian, että kaikki ei ole aivan kohdallaan. Kadonneen sulhasen lähipiirissä on joku, joka salaa selvästi jotakin. Mutta Gracelle 19 vuoden poliisiura on opettanut asian jos toisenkin - tärkeimpänä ehkä sen, että kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää...
Kuoleman kanssa ei kujeilla on rikostarkastaja Roy Gracen tutkimuksista kertovan dekkarisarjan ensimmäinen osa.

Kommentti:

Nyt oli kyllä todella karmiva tarina.
Hiuksianostattavasta karmeudestaan huolimatta älyttömän hyvä kirja. Onneksi Roy Grace-dekkareita riittää pitkäksi aikaa luettavaksi.
Roy Grace on kuvattu hieman erilaiseksi tv-sarjassa, mutta ei se mielestäni haittaa.
(420 sivua.)

Jewell, Lisa: Löysin sinut

Lisa Jewell: Löysin sinut
I Found You, 2016
Suom. Karoliina Timonen
WSOY, 2020
Luin ~ 26.9.2023

Kuvaus:

Jokaisella on salaisuutensa. Mitä jos et enää muistaisikaan omaasi?
Tuulenpieksemässä rantakaupungissa yksinhuoltajaäiti Alice Lake löytää miehen istumasta rannalta talonsa edustalta. Miehellä ei ole nimeä, ei päällystakkia eikä hajuakaan siitä, miten hän oli sinne joutunut. Alice päästää hänet taloonsa.
Samaan aikaan Lontoon liepeillä hiljattain avioitunut Lily Monrose on huolesta sairas, sillä hänen miehensä ei ole palannut töistä kotiin. Sitten poliisi väittää, että miestä jonka hän on nainut ei ole olemassakaan.
Lukuisat juonenpätkät risteilevät yllättävästi ja törmäävät lopulta kiehtovasti yhteen.

Kommentti:

On kyllä ihmeellinen taito osata kirjoittaa tarina niin, että tapahtumapaikkojen ja -aikojen vaihtelu tekee tarinan mielenkiintoiseksi ja uskottavaksi, mutta ei sekoita asioita liikaa lukijan päässä.
Lukijana tykkään oivaltaa asioita, mutta en kuitenkaan liian helposti. :)

(437 sivua.)

Kanto, Anneli: Saalistetut

Anneli Kanto: Saalistetut
Crime Time (WSOY), 2023
Luin ~ 22.9.2023

Kuvaus:

Vainoamista, pelottelua ja huumekauppaa. Palauttaako salaperäinen meedio tunturiin rauhan?
Hiihtokeskuksen iloinen tunnelma häiriintyy, kun joku alkaa vainota keskuksen siivoojaa ja tämän tytärtä. Voiko turisteja viihdyttämään palkattu meedio auttaa kyvyillään pulaan joutuneita? Anneli Kannon tunnelmallinen Näkijä-dekkarisarja jatkuu.
Lapin hiihtokeskuksessa on käynnissä kiivain sesonki. Vainotuksi joutunut Marina ei ymmärrä, miksi joku piinaa, sillä hänellä ei ole rahaa eikä vaikutusvaltaa. Onko menneisyys saamassa otteen Marinasta, vaikka hän luuli jättäneensä kaiken taakseen?
Samaan aikaan joku alkaa levittää paikkakunnalla huumeita. Asioita tutkiessaan meedio huomaa, että monet keskuksen työntekijät ovatkin jotain muuta kuin miltä näyttävät.
Kuka haluaa pahaa pienelle paikkakunnalle ja sen ihmisille? Ehtiikö meedio kykyineen selvittää tilanteen ennen kuin pahin tapahtuu?
Saalistetut on Näkijä-dekkarisarjan toinen osa. Sarjan pääosassa on värikäs ja omalaatuinen meedio, joka kyvyillään ja ihmistuntemuksellaan pystyy löytämään pahantekijät.

Kommentti:

Hmmm, mitäköhän tästä ajattelen?
Tämä on mielenkiintoisella tavalla erilainen dekkari, jonkinlaista hirtehishumoristista ja kieli poskessa kirjoitettua.
Tyyli vie tarinaa sujuvasti eteenpäin ja sallii myös juonellisia oikomisia, joita tässä aika paljon olikin.
Olen itse löytänyt dekkarit uudelleen vuosien tauon jälkeen - ja löytänyt myös todella laadukkaita dekkareita, joten kaipaan ehkä hieman terävämpää juonellista otetta. Tätä sarjaa suosittelisin varmaan nuorelle lukijalle, joka ei ole ennen dekkareita lukenut, eikä kaipaa suoranaista trilleriä, mutta verta ja hikeä kuitenkin.
Loppuratkaisu toki jätti päähenkilö-Näkijän kutkuttavan kiinnostavaan elämäntilanteeseen.

(237 sivua.)

Hintsanen, Varpu: Valo joka ei kadonnutkaan

Varpu Hintsanen ja Emilia Saloranta: Valo joka ei kadonnutkaan
WSOY, 2021
Luin ~ 16.9.2023

Kuvaus:

Tätä perintöä haluan vaalia: vaikka on pohjaton suru, on myös iloa.”

Valo joka ei kadonnutkaan on koskettava, omakohtainen tarina, joka auttaa jaksamaan mahdottomiltakin tuntuvien elämänkriisien keskellä.
Kun Varpu Hintsasen tytär Senja kuoli kahdeksanvuotiaana syöpään, henkisestä jaksamisesta luennoivan Varpun omat opit joutuivat kovimmalle mahdolliselle koetukselle. Surusta syntyi kirja toivosta ja kiitollisuudesta. Se on yhden perheen tarina, mutta tuo myös apua kaikille niille, jotka ovat joutuneet elämässään kovan paikan eteen, tilanteeseen, jossa valo on vähissä. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saaneen Varpun viesti on selvä: emme voi valita, mitä meille tapahtuu, mutta voimme valita, miten tapahtuneeseen suhtaudumme. Valitsemmeko katkeruuden vai kiitollisuuden, toivon vai epätoivon, pimeyden vai pienet valonvälähdykset, jotka ajan myötä kasvavat uudeksi, kriisin jälkeiseksi elämänmaisemaksi, erilaiseksi mutta yhtä kaikki kauneutta ja onnea sisältäväksi.

Kommentti:

Läpeensä surullinen tarina pienestä syöpään sairastuneesta Senjasta. Mukana ajatuksia siitä, miten suuren kriisin keskellä voi löytää voimavaroja asioiden käsittelemiseen ja hyväksymiseen, ja miten löytää iloa silloinkin, kun suru on suurinta.
(304 sivua.)

Mattila, Päivi: Rakkaus väkevä kuin kuolema

Päivi Mattila: Rakkaus väkevä kuin kuolema
Suomen Lähetysseura, 2017
Luin~ 5.9.2023

Kuvaus:
Kaksikymmentäviisivuotias Amalia tuijotti vanhempiaan kuin nämä olisivat puhuneet vierasta kieltä. Peter-pappa aikoi ilmoittaa leskeksi jääneelle kirkkoherra Ingmanille, että Amalia olisi mitä sopivin uusi äiti hänen lapsilleen. Mutta Magnus Ingman oli Amaliaa lähes kolmekymmentä vuotta iäkkäämpi! Tuntui kuin joku olisi puristanut Amalian sydäntä kovalla otteella.
Ei hän silloin vielä osannut aavistaa, että hän muutaman vuoden kuluttua olisi kihloissa lähetysoppilas Gustaf Skoglundin kanssa ja pitkän odotuksen jälkeen lähdössä kohti Lounais-Afrikkaa, missä hän kohtasi elämänsä suurimmat vaikeudet ja kamppailut.
Rakkaus väkevä kuin kuolema -romaani pohjautuu tositapahtumiin 1867-1906 Suomessa ja nykyisessä Namibiassa.

Kommentti:

Kirjailija oli tavoittanut ajan hengen, tapahtumat ja kielen todella hienosti ja uskottavasti. Olipa melkoinen elämäntarina!
Odottaisiko nykyään joku vuosikausia työnantajataholta lupaa mennä naimisiin tai matkustaa tulevan puolisonsa luokse toiselle puolelle maailmaa..
Miten rohkeita olivatkaan he, jotka lähtivät tekemään lähetystyötä ilman taustatietoa paikallisista oloista, ilman terveydenhuoltoa, ja ainoana yhteytenä kotimaahan viikko- tai kuukausikausia matkalla viipyvät (tai sille tielleen jäävät) kirjeet.
Tästä kirjasta sai taas vähäksi aikaa perspektiiviä elämän käänteisiin.
(307 sivua.)

Pehkonen, Kirsi: Kotiapulainen

Kirsi Pehkonen: Kotiapulainen
Reuna Oy, 2021
Luin ~ 31.8.2023

Kuvaus:

”Hormonikierto ei toimi täydellä teholla”, toteaa lapsettomuusklinikan lääkäri ja murskaa Saaran ja Heikin unelmat perheestä. Kaiken lisäksi Saaran keho ei kestä edes miedointa hormonaalista lääkitystä. Kokenut klinikan kätilö tarjoaa kuitenkin mahdollisuutta vähän tunnettuun luomuhoitoon, feromonialtistukseen.
Kotiapulaiseksi palkattava Ella saisi pelkällä feromoneja uhkuvalla läsnäolollaan Saaran kuukautiskierron käyntiin ja munasolut liikkeelle. Jotta altistus olisi riittävä, Ellasta on tultava osa Heikin ja Saaran kodin arkea, päivin ja öin. Helppoa ja riskitöntä.
Mutta pian Saarasta alkaa tuntua, ettei kaikki ole sitä, miltä näyttää. Onko Ellan ilmaantuminen heidän elämäänsä suunnaton onnenpotku vai sittenkin uskomaton, perusteellinen vedätys?
Kirsi Pehkonen rakentaa taidokkaasti hyytävää tarinaa, jossa epäilysten vyyhti kiristyy vääjäämätöntä loppua kohti. Mihin kaikkeen ihminen on lopulta valmis saadakseen oman lapsen ja perheen, oikean kodin?

Kommentti:
Aiemmin lukemani Kirsi Pehkosen kirjat ovat olleet hieman kevyempää sorttia, joten tämä kyllä yllätti.
Hämmentävä loppu, jos tapahtunutta ei koskaan tutkittu tarkemmin...
Viime aikoina olen lukenut paljon dekkareita, joten tämä jätti kyllä poikkeuksellisen paljon avoimia kysymyksiä, mutta se lienee tarkoituskin.
(199 sivua.)

Hunter, Cara: Vimma

Cara Hunter: Vimma
All the Rage, 2020
Suom. Sirpa Parviainen
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023
Luin ~ 29.8.2023

Kuvaus:

Nuori nainen löytyy harhailemasta Oxfordin laitamilta. Hän on joutunut kaappauksen ja pahoinpitelyn kohteeksi, mutta ei kerro kokemastaan yksityiskohtaisesti tai halua tehdä rikosilmoitusta. Uhrin vaikeneminen tekee tapauksen tutkimisesta haastavaa, mutta kun pian toinenkin nuori tyttö katoaa, on komisario Adam Fawleyn kohdattava epäilynsä. Vuosia sitten hän saattoi oikeuden eteen sarjaraiskaajan, jonka rikokset muistuttavat häiritsevän paljon uusia tapauksia.
Onko kyseessä jäljittelijä, vai tuomittiinko aikoinaan väärä mies?

Kommentti:

Hyytävä tarina, ja miten taitavasti punottu!
Näitä Cara Hunterin dekkareita ei meinaa voida laskea käsistään ennen loppuratkaisua.
Ihmettelen, miten tarina todella pysyy myös kasassa, vaikka kertojat vaihtuvat aika tiuhaankin, välillä hypätään ajassa edestakaisin, välillä on vanhojen tapausten kuulustelupöytäkirjoja, välillä somekeskusteluja ja tekstiviestejä. Lukija pysyy hereillä, mukana kuvioissa, ja silti sopivasti ymmällään. Tämä on todella taidokasta kerrontaa.
Myös poliisien yksityiselämä nivoutuu hienosti rikosjuttujen lomaan, ja jännitys tiivistyykin lopulta varmaan aika hurjaksi, kun vanhat tapauksevat nousevat uudelleen pintaan.
Käännöskin oli aivan erinomainen!
(448 sivua.)

May, Nicola: Kulmakauppa Cockleberry Bayssa

Nicola May: Kulmakauppa Cockleberry Bayssa
The Corner Shop in Cockleberry Bay, 2018
Suom. Mila Lahdenpohja
Minerva Kustannus Oy, 2022
Luin ~ 27.8.2023

Kuvaus:

Joskus tulevaisuuden avaimet ojennetaan käteen - kirjaimellisesti. Viihdyttävä lukuromaani siitä, miten päättäväisyys ja haasteisiin heittäytyminen voi kääntää koko elämän uuteen suuntaan.
Lastenkodeissa ja sijaisperheissä varttunut Rosa Larkin saa yllättäen tietää perineensä Cockleberry Bay -nimisessä devonilaisessa pikkukylässä sijaitsevan pienen kaupan. Kuka on voinut haluta antaa tuollaisen lahjan 25-vuotiaalle pätkätöistä toiseen ajelehtivalle lontoolaistytölle, jolla ei oman tietämänsä mukaan ole sukulaisia?
Rosa hyvästelee vuokraisäntänsä Joshin ja lähtee uskollisen mäyräkoiransa kanssa ottamaan hoitoonsa vuosia tyhjillään seisoneen kulmakaupan. Uuden elämän aloittaminen on täynnä monenlaisia haasteita, mutta Rosa on päättänyt onnistua. Pian hän saa huomata, että vanha kauppa kätkee sisäänsä salaisuuksia - myös hänestä itsestään. Ja kuuluuko hänen elämäänsä jatkossa komea rygbynpelaaja tai seksikäs putkimies? May annostelee taitavasti yllätyksiä, arvoituksia, värikkäitä henkilöhahmoja, draamaa ja romantiikkaa tarinaksi, jonka jatkoa jää odottamaan.

Kommentti:

- Seuraavissa osissa on uusi kääntäjä, mutta tuskin jatkan sarjan lukemista. Tämä oli pettymys.

(390 sivua.)

Moyes, Jojo: Lainakengissä

Jojo Moyes: Lainakengissä
Someone Else´s Shoes, 2023
Suom. Riina Vuokko
Gummerus Kustannus Oy, 2023
Luin ~ 16.8.2023

Kuvaus:

Nisha ja Sam sattuvat samalle salille, mutta muuta yhteistä naisilla ei ole. Kun syvällä keski-iän syövereissä tarpova Sam löytää salikassista mustien avokkaidensa sijasta punaiset Christian Louboutinit, korkkarit johdattavat hänet muutosten poluille. Ja kun Nisha tajuaa pahimman pelkonsa toteutuvan - hänen upporikas aviomiehensä hakee eroa - hän päättää pitää raivokkaasti kiinni luksuselämästään, vaikka sitten jonkun vieraan naisen halpahallivetimissä.
Lainakengät ja vaihtuneet salikassit kietovat Nishan ja Samin kohtalot yhteen, ja he huomaavat tarvitsevansa toisiaan.
Mutta miksi kaikki himoitsevat näitä punaisia krokotiilinnahkakorkkareita?

Kommentti:

Tämä tarina oli taas niin taattua Jojo Moyesia. Etenkin kirjan alussa mieleen tuli vahvasti klassikkoelokuva Vaihtokaupat.
Keveyden rinnalla esiin nousee tärkeitä asioita kaikenlaisesta nykymenosta, bisnesmaailmasta, kovista ihmisistä, ja toisaalta ystävyydestä ja rakkaudesta.
Tässä tarinassa oli välillä melkein dekkariainestakin.

(462 sivua.)

Mackintosh, Clare: Tummat vedet

Clare Mackintosh: Tummat vedet
The Last Party, 2022
Suom. Päivi Pouttu-Delière
Gummerus Kustannus Oy, 2022
Ffion Morgan sarja, 1. osa
Luin ~ 11.8.2023

Kuvaus:

Uusi etsiväsarja alkaa! Mestarillinen murhamysteeri Walesista.

Rhys Lloydin vapaa-ajanasunto Mirror Laken rannalla on uudenvuodenaattona täynnä vieraita ja samppanja virtaa. Luksuslomakylä houkuttelee walesilaiseen pikkukylään isokenkäisiä Englannin puolelta.
Kaikki eivät kuitenkaan ole paikalla nauttiakseen. Vuoden vaihtuessa Rhys on jo kuollut.
Seuraavana aamuna hänen ruumiinsa löytyy järvestä, jonka halki kulkee Englannin ja Walesin raja. Etsivä Ffion Morganilla on paitsi krapula, myös epäiltyinä niin kaikki kyläläiset kuin lomavieraat. Moni toivoi Rhysin kuolemaa, mutta kuka hänet tappoi?
Kylässä, joka kätkee näin monta salaisuutta, murha on vasta alku.
Valloittava rikosetsivä Ffion Morgan on suomalaisten rakastaman Mackintoshin jylhään Pohjois-Walesiin sijoittuvan uuden jännärisarjan sydän.

Kommentti:

Hyvä!
Alussa oli hieman ongelmia taas nimien kanssa, kun kyläläisiä ja lomakylän väkeä oli niin paljon. Onneksi kirjan alussa on kartta, josta saattoi välillä tarkistaa, ketkä missäkin mökeissä asuivatkaan, ja ketkä esim. olivat pariskuntia. Kaikenlaisia suhteita kun oli ristiin ja rastiin.
Lukijan vaiva palkittiin, tämä todellakin kannatti lukea loppuun, sillä mielenkiintoisia ja todella yllättäviäkin käänteitä riitti viimeisille sivuille asti.

Nyt näitä hyviä dekkarisarjoja alkaakin näköjään kertyä sen verran, etten kohta muuta ehdi lukemaan kuin dekkareita.

(472 sivua.)

Itkonen, Juha: Myöhempien aikojen pyhiä

Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä
Tammi (Gummerus Oy), 2003
Luin ~ 7.8.2023

Kuvaus:

Amerikkalaiset mormoninuoret David ja Mark saapuvat Utahista Suomeen tekemään lähetystyötä. Pestin pituus on kaksi vuotta, ja se olisi tarkoitus käyttää pääasiallisesti kiertelemällä ovelta ovelle uskoaan levittäen pienessä kaupungissa, jota moottoritie halkoo. Vahva usko ainoaan oikeaan Jumalaan sekä hänen profeettojensa Aatamin, Jeesuksen ja Joseph Smithin sanoihin riittävät ohjeiksi, kun pojat heitetään keskelle vierasta kulttuuria, jossa ihmiset puhuvat käsittämätöntä kieltä.
Osoittautuu, että lähetystyö ei ole kovinkaan yksinkertaista. Kontaktien luominen ihmisiin ei onnistu kovinkaan helposti, eivätkä Davidin ja Markin keskinäiset välitkään ole parhaalla tolalla. Mark ottaa jotenkin luonnostaan isovelimäisen asenteen sekä fyysisesti että myös henkisesti heikompaan ja haavoittuvampaan — haavoittuneempaan — Davidiin. Vakavampiakin ongelmia ilmenee, kun David tutustuu naapurirapussa asuvaan Emmaan. Alkaa ahdistava valheiden, itsepetosten, itsensä tutkimisen ja kieltämisen kierre, joka saa Davidin vakavasti pohtimaan suhdettaan Jumalaan ja koko elämään mormonina. Paljon pahaa ehtii virrata Davidin läpi ennen dramaattista loppuratkaisua.

Kommentti:
Mielenkiintoinen kuvaus Mormoni-lähetyssaarnaajista Suomessa parikymmentä vuotta sitten. Loppuratkaisu jäi hieman epäselväksi, mutta se oli varmaan tarkoituskin.
(295 sivua.)

Kajanto, Maija: Kuin tilauksesta

Maija Kajanto: Kuin tilauksesta
Myllylahti Oy, 2021
Luin ~ 4.8.2023

Kuvaus:

Itkettävä ja naurattava romaani kasvavista pyykkivuorista, työelämän suhmuroinneista, toisen aikuisen kaipuusta ja äitiryhmän riemastuttavasta vertaishuumorista.
”Mä en jaksa enää projektipäälliköidä kaikkien elämää, omaani, Annin, työpaikan ja sunkin vielä kaupan tekijäisiksi. Jossain menee tämänkin projektipäällikön sietokyky.”

Kun elämä heittää tielle pari yllätyskäännettä, Titta Jokisalo huomaa pyörittävänsä yksin arkea, johon kuuluvat vanha rintamamiestalo, yksivuotias ikiliikkuja ja inspiroiva työ järjestökentällä. Kodin, työpaikan ja päiväkodin välillä juokseminen nostattaa stressikertoimia ja kasvattaa silmäpusseja. Samalla töissä rakentuu kuvio, joka koettelee Titan moraalin rajoja.
Mitä kaikkea voi katsoa läpi sormien vain siksi, että on lopulta päässyt unelmiensa työhön? Voiko ruuhkavuosista saada joskus vuosilomaa, ja onko lastenvaatteiden myyminen nettikirppiksellä mahdollista, jos ei halua tulla lopullisesti hulluksi? Kun toinen aikuinen ihminen haluaisi taas osaksi Titan arkea, on aika todeta, että elämä menee väistämättä eteenpäin - välillä jopa parempaan suuntaan.
Kuin tilauksesta on jatko-osa erinomaisen vastaanoton saaneille teoksille Mittoja ja tilaustöitä (2019) ja Itsepä tilasit (2020). Tarkkanäköisen työelämäkuvauksen lisäksi kirjat tarjoavat katsauksen 2020-luvun vanhemmuuteen, joka monelle ruuhkavuosissa kahlaajalle tarkoittaa kokopäivätyötä palkkatyön rinnalle.

Kommentti:
Kiitos näistä hersyvistä hetkistä tämän kirjan (ja sarjan) parissa. Kyllä tekee hyvää lukea välillä jotain tällaista.
Kevyttä, kyllä. Mutta kuitenkin ihan oikeita asioita ja taitavaa kuvausta nykyperheiden elämästä. Titta ja hänen perheensä tuli todella lähelle, vaikka omista pikkulapsiajoista onkin jo parikymmentä vuotta. Ja vaikka oma tilanne oli todella erilainen, koin suurta sympatiaa Tittaa kohtaan.

(314 sivua.)

Perrin, Valérie: Vettä kukille

Valérie Perrin: Vettä kukille
Changer l'eau des fleurs, 2018
Suom. Saara Pääkkönen
WSOY, 2023
Luin ~ 1.8.2023

Kuvaus:

Violette Toussaint on hoitanut hautausmaata pienessä bourgognelaisessa kylässä jo kaksikymmentä vuotta. Hän tuntee kaikki haudoilla kävijät, ja usein he vierailevat Violetten talossa jakamassa elämän iloja ja suruja hänen kanssaan. Violetten rutiinit muuttuvat, kun paikallinen poliisi Julien Seul haluaa laskea kuolleen äitinsä tuhkat aivan tuntemattoman ihmisen haudalle. Pian selviää, että siinä lepää hänen äitinsä rakastaja ja että heidän salainen rakkaustarinansa on osa myös Violetten tarinaa.
Kommentti:

Olipa mielenkiintoinen tarina, hienosti kirjoitettu. Salaisuudet keriytyivät auki vähitellen. Esittelyteksti ei oikeastaan kerro tästä kirjasta yhtään mitään.
(473 sivua.)

Hunter, Cara: Ei ulospääsyä

Cara Hunter: Ei ulospääsyä
No Way Out, 2019
Suom. Sirpa Parviainen
Otava, 2022
Adam Fawley-sarjan 3. osa
Luin ~ 23.7.2023

Kuvaus:

Kaksi lasta jää loukkuun palavaan asuntoon joulunpyhinä. Rikoskomisario Adam Fawley on uransa järkyttävimmän tapauksen äärellä.
Nelihenkisen perheen koti on ilmiliekeissä, ja sisältä löytyy kaksi lasta. Talossa ei kuitenkaan ole muita: vanhemmat ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen, samoin perheen auto. Lisäksi alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei tulipalo ollut onnettomuus.
Millainen hirviö sytyttäisi tuleen talon, jonka sisällä on kaksi pientä lasta? Ja miksi vanhemmat ovat jättäneet heidät yksin?

Kommentti:

Kauhea aihe, mutta ei ollut kuitenakaan vaikeaa luettavaa, koska tässä keskitytään jälleen enemmän tapahtumien syiden ja seurausten selvittelyyn kuin rikoksen karmeudella mässäilyyn. Oli taas todella kiemurainen kuvio, joten ehkä lukijalle voisi vähän enemmänkin vihjata joitain asioita matkan varrella. Rikollisen arvaaminen (päätteleminen) on sentään yksi iso mielenkiintoa lisäävä tekijä murhamysteereissä.
(379 sivua.)

Kujanpää, Mari: Rumuuspäiväkirja

Mari Kujanpää: Rumuuspäiväkirja
Otava, 2023
Luin ~ 17.7.2023

Kuvaus:

Todenmakuinen nuortenromaani rohkeudesta olla oma itsensä ja löytää omat ihmisensä.
”Kaikilla muilla on päämäärä, ja ne kulkee sivuilleen vilkuilematta. Niitä odotetaan jossain. Mä en ole menossa minnekään eikä mua odoteta missään. Silti mun jalat talloo eteenpäin”.
Ikä 14 vuotta, kengännumero 42, pituus 175 senttiä, kuppikoko AA ja naama karmean ruma, niin Malva määritellään. Ivalliset kommentit koulussa osuvat selkään ja sydämeen, vaikka piiloutuisikin mustan hupparin alle. Sitten vierelle talloo Runo, joka on innostunut luonnosta ja taiteesta niin kuin Malvakin.
Finlandia-palkittu Mari Kujanpää kirjoittaa nuorta lukijaa koskettavista aiheista suoraan ja samaistuttavasti.

(160 sivua.)