Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Pride and Prejudice, 1813
Suom. Kersti Juva
Kustannusosakeyhtiö Teos, 2013
Luin ~ 21.4.2025

Kuvaus:

Ylpeys ja ennakkoluulo on rakastetun englantilaiskirjailijan Jane Austenin kenties kuuluisin teos, niin monta kertaa maalaisherrasväen älykkään ja kärkkään tyttären Elizabeth Bennetin ja ökyrikkaan herra Darcyn hitaasti syttyvä rakkaus on esimerkiksi sovitettu televisioon, teatteriin ja valkokankaalle. Mikään ei kuitenkaan voita tarttumista itse kirjaan.
Ylpeys ja ennakkoluulo ei ole pelkkä rakkaustarina. Kuten muissakin Austenin teoksissa, sen romantiikan ja huumorin rinnalla tarkastellaan terävästi esimerkiksi luokkaeroja, tapojen pintakiiltoa, kasvatusta ja naisen asemaa. Aiheita, joiden ongelmat eivät ole kadonneet minnekään meidän aikanamme. Ja kirjoitettuna tavalla, joka tekee Ylpeydestä ja ennakkoluulosta ajattoman.
Ylpeyden ja ennakkoluulon 200-vuotisjuhlan kunniaksi se ilmestyy nyt Kersti Juvan säkenöivänä uutena suomennoksena.


Kommentti:

Olen toki nähnyt Ylpeys ja ennakkoluulo-tv-sarjan, mutta nyt vasta sain tartuttua alkuperäiseen teokseen. Voin suositella!
Lukiessa mieleen tulivat kieltämättä vahvasti tietyt sarjasta tutut kasvot, mutta se ei ainakaan minua haitannut. Hieno klassikkotarina tämä on kuvattunakin, mutta kirjana suorastaan hauska!
Loppusanoissa kerrassaan loistava suomentaja Kersti Juva kirjoittaa: Tärkein päämääräni tässä uudessa suomennoksessa on ollut välittää lukemisen nautinto. Ylpeys ja ennakkoluulo on englanniksi hykerryttävän hauska kirja, ja sellainen toivon sen olevan myös suomeksi.

Ja kyllä, mielestäni tässä suomentaja on onnistuvat aivan mainiosti, sillä ainakin minut kirjan huumori suorastaan yllätti. Myös aikakauden elämäntyylin ja sosiaalisten suhteiden kiemuroiden kuvaaminen oli vaikuttavaa. Ajattelinkin välillä, että todella taitava suomentaja on onnistunut valtavan hyvin tavoittamaan käännöstyössä aikakauden tapakulttuurin hienot yksityiskohdat sanankäänteitä myöten.
Romanttisesta aiheestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) Ylpeys ja ennakkoluulo on todella tasokas aikalaiskuvaus 1800-luvun naisten asemasta. Naimakaupat oikeastaan määrittivät nuoren naisen loppuelämän toimeentulon.
Herkulliset henkilöhahmot ja mutkikkaat (usein väärinkäsitysten aiheuttamat) juonenkäänteet tuovat oman suolansa tähän todelliseen klassikkoon.

(511 sivua.)

James, Peter: Kuolema peittää jäljet

Peter James: Kuolema peittää jäljet
Dead Man´s Footsteps, 2008
Suom. Leena Mäntylä
Minerva Kustannus Oy, 2012
Roy Grace-sarjan 4. osa
Luin ~ 23.12.2024

Kuvaus:

Juonenkuljetuksen mestari Peter James on jälleen kirjoittanut kirjan, jota on vaikea laskea käsistään.
Epäonnistunut brightonilainen liikemies Ronnie Wilson on New Yorkissa matkalla liikeneuvotteluun, jonka hän toivoo pelastavan bisneksensä. Häntä odotetaan WTC-tornin 87. kerroksessa. Paha vain, että päivä sattuu olemaan syyskuun yhdestoista 2001. Ronnie on muutaman korttelin päässä World Trade Centeristä, kun helvetti pääsee irti. Kaaoksen keskellä Ronnie päättää kääntää tilanteen edukseen ja lavastaa kuolemansa. Jos Ronnie Wilsonia ei enää ole, valtavat velat voi muuttaa saataviksi.
Kuusi vuotta myöhemmin brightonilaisesta sadevesiviemäristä löytyy pitkälle maatunut naisen ruumis. Samaan aikaan toisaalla kaupungissa nuori nainen pakoilee henkensä edestä julmaa jäljittäjäänsä. Kun vielä Australiastakin löytyy murhattu nainen, jolla näyttää olevan yhteys samaan tapahtumavyyhteen, on rikostarkastaja Roy Gracella käsissään sotkuinen arvoitus, jonka palasia on kerättävä kokoon ympäri maailman.
Kuolema peittää jäljet on Peter Jamesin huippusuositun Roy Grace -sarjan neljäs osa

Kommentti:

Huikea juoni, suoranainen vyyhti, joka oli ihan uskottava.
Samaan aikaan karmiva ja mielenkiintoinen. Ihmettelen, miten kirjailija pystyy tällaiset juonenkäänteet pitämään uskottavina ja järkeenkäyvinä.
Ei haitannut, vaikka olenkin tämän jutun nähnyt tv-sarjana.

(475 sivua.)

Tätä ennen jäi kesken: Anni Kytömäki: Mirabilis

Blomqvist, Anni: Hyvästi Myrskyluoto

Anni Blomqvist: Hyvästi Myrskyluoto
Vägen från Stormskäret, 1973
Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1976
Luin ~ 9.2.2024

Kuvaus:
Myrskyluoto-sarjan viides ja viimeinen osa.
Maijan on jatkettava elämää yksin ilman Jannea. Lapset ovat tukena musertavassa surussa, ja pystyvätkin varttuessaan yhä enemmän auttamaan arjen töissä. Maija voi vihdoin myös toteuttaa vanhan haaveensa kaljaasin hankkimisesta ja opetella kirjoittamaan.
Koittaa myös se hetki, jona Maija joutuu jättämään hyvästit rakkaalle Myrskyluodolleen, pienelle maailmalle joka oli hänen omansa melkein koko elämän ajan.
Kommentti:

Nyt kun olen lukenut koko Myrskyluoto-sarjan, voin kertoa, että en pidä uutuuselokuvasta.
Tai elokuva sinänsä oli hyvä, mutta se ei oikeastaan kerro Anni Blomqvistin Maijasta.
Elokuvan inspiraation lähteenä on toki ollut kyseinen tarina.
Niin paljon hyvin olennaisia asioita on muutettu sekä tarinallisesti että henkilön persoonassa, että mielestäni tämä on kerta kaikkiaan aivan uusi tarina.
Sellaisena toimii oikein mainiosti, vaikka historiallisia tosiseikkoja onkin käsitelty melkoisen vapaalla otteella.

(178 sivua.)

Blomqvist, Anni: Meren voimia vastaan

Anni Blomqvist: Meren voimia vastaan
I kamp med havet, 1971 Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1980 (5. painos)
Luin ~ 7.2.2024

Kuvaus:
Myrskyluoto-sarjan neljäs osa.
Maija on nyt suurperheen äiti, ja Janne on hänen tukensa ja turvansa. Tulipalon jälkeen Myrskyluotolaiset asuvat Simskälassa, kunnes on aika palata rakentamaan uutta kotia.
Saariston arki on ankaraa ja yksinkertaista, ja Maijan vilpitön ilo pienistä onnen hetkistä heijastuu koko perheen elämään. Meri vaatii loputonta nöyryyttä luonnonvoimien edessä. Maija joutuu kokemaan elämänsä raskaimman menetyksen, eikä rakastettu Myrskyluoto voi enää koskaan olla sama kuin ennen. Silti surunkin läpi kuultaa syvä, kypsä elämänviisaus, joka kasvaa ihmisen ja luonnon aidosta yhteydestä.
Kommentti:
Tämän Myrskyluodon minä muistan ja tunnistan.
(166 sivua.)

Blomqvist, Anni: Maija

Anni Blomqvist: Maija
Maja, 1970
Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1975
Luin ~ 6.2.2024

Kuvaus:

Myrskyluoto-sarjan kolmas osa.
Maijan ja Jannen perhe kasvaa vuosi vuodelta. Lapset varttuvat, ja arkinen aherrus, vaikeudet ja ilot nivoutuvat yhteen värikkääksi arjeksi. Elämää varjostavat myös tuskan ja surun hetket, kohtuuttoman raskailta tuntuvat hetket. Yhdessä Maija ja Janne kuitenkin jaksavat, ja elämä jatkuu.


Kommentti:

Myrskyluodon Maijan tarinan yksi merkityksellisimmistä asioista itselleni on Maijan ja Jannen usko Jumalaan. Se tuo heille suurta turvaa koettelemusten keskellä, vaikka kirkon vaatimukset ehtoolliselle osallistumisesta myös kuormittavat syrjässä asujia.
Lopussa tapahtuu taas yksi katastrofi ja perhe joutuu evakkoon Maijan kotitaloon Västergårdiin, mikä on myös mukavaa vaihtelua yksinäiseen eloon syrjäisellä luodolla. Koti-ikävä Myrskyluodolle tuntuu oikeastaan jopa hieman yllättävältä, helpomminkin voisi elämänsä elää!
Toisaalta, kun elanto tulee kalastuksesta, Myrskyluoto on sopiva paikka. Ja rakas, vaikkakin yksinäinen.

(157 sivua.)

Blomqvist, Anni: Luoto meressä

Anni Blomqvist: Luoto meressä
Med havet som granne, 1969
Suom. Björn-Christer Lindgren ja Liisa Ryömä
Gummerus, 2010
Luin ~ 5.2.2024

Kuvaus:
Luoto meressä on Anni Blomqvistin rakastetun saaristolaissarjan toinen romaani.
Maija ja Janne aloittavat yhteisen elämänsä syrjäisellä Myrskyluodolla, koti rakennetaan tulisijaa myöten itse, karjaa hankitaan, perhe alkaa kasvaa. Työntäyteisen arjen katkaisevat silloin tällöin mannermatka, joku kävijä, kirkkoreissu, ja sotakin sivuaa saariston asukkaita. Elämän yksinkertaisuus ja karuus näyttäytyvät kirjassa melkein kadehdittavina, lukija kaipaa sitä suoraa kosketusta luontoon ja vääristymättömiä ihmissuhteita, jotka nykyihmiseltä ovat kadonneet aikaa sitten.
Nuoren pariskunnan lujittuvan rakkauden ja luottamuksen Anni Blomqvist kuvaa koruttomalla, lämpimän huumorin värittämällä tavalla.
Samoin kuin ensimmäistä romaania tätäkin lukiessaan nauttii konstailemattomasta rauhallisesta kielestä, joka selkeästi ja kotoisasti, väliin runollisinkin sävyin kertoo sen mitä kertomusta on. Eikä karu kaunis elämä kaunomaalailua kaipaakaan.

Kommentti:

Välillä kuulen kyllä todella vahvasti tutun ahvenanmaalaisen murteen poljennon korvissani Blomqvistin kerronnassa :).
Tämä vahvistaa kyllä sitä omaa käsitystäni Maijasta ja esim. englantilaismiehityksen ajasta. Maija ja lapset vietiin kovalla kiireellä turvaan Västergårdiin eli Maijan kotitaloon ja Janne joutui piileskelemään Suomessa.

Jumalaan turvautuminen suuressakin hädässä tuo turvaa, vaikka Maija myös pelkää Jumalaa ja kokee ansainneensa omilla laiminlyönneillään Jumalan rangaistukset. Onneksi läheltä löytyy ihmisiä, jotka omalla karullakin tavallaan auttavat eteenpäin paitsi arkisissa asioissa ja ongelmissa, myös Maijan hengellisessä hädässä.

(163 sivua.)

James, Peter: Kuolema katsoo kohti

Peter James: Kuolema katsoo kohti
Looking Good Dead, 2006
Roy Grace-sarjan osa 2.
Suom. Leena Mäntylä
Minerva Kustannus Oy, 2011
Luin ~ 24.11.2023

Kuvaus:

Tom Bryce tekee vain sen, mitä kuka tahansa kunnon ihminen tekisi. Palauttaakseen junaan unohtuneen CD-levyn omistajalleen, hän yrittää selvittää tämän henkilöllisyyttä tutkimalla levyn sisältöä. Tahtomattaan hänestä tulee raa'an murhan todistaja. Hänen perhettään uhataan hirveällä kostolla, jos hän kertoo poliisille näkemästään. Vaimonsa rohkaisemana Tom kuitenkin uskaltautuu antamaan lausunnon rikosylikomisario Roy Gracen johtamalle tutkimusryhmälle. Tämän jälkeen Brycen perheen murha onkin enää toteuttamista vailla.
Brycen perheen murhasta on tarkoitus tehdä myös kammottavaa viihdettä. Kellien ja Tomin tappovideota mainostetaan jo internetissä. Webbisivulta kuolema katsoo kohti.

Kirja jatkaa Peter Jamesin rikosylikomisario Roy Grace -dekkarisarjaa ja on, jos mahdollista, vielä edeltäjäänsäkin hyytävämpi. Omien demoniensa riivaama rikosylikomisario on vastatusten kylmäveristen rikollisten kanssa, joille jokainen murha on uusi mahdollisuus tehdä rahaa perverssissä viihdebisneksessä.

Kommentti

Hyytävää ja nerokasta.

(497 sivua.)

James, Peter: Kuoleman kanssa ei kujeilla

Peter James: Kuoleman kanssa ei kujeilla
Dead Simple, 2005
Suom. Leena Mäntylä
Minerva Crime, 2010
Luin ~ 2.10.2023

Kuvaus:

Sen piti olla vain hauska polttaripila. Kavereilleen lukemattomia kujeita tehtaillut Michael Harrison saisi viimein maistaa omaa lääkettään. Makaaberi hauskanpito loppuu lyhyeen, kun kaikki menee karmealla tavalla pieleen. Neljä ihmistä saa surmansa ja sulhanen katoaa mystisesti. Johtolankoja on vähän tai ei ollenkaan.
Jutun saa tutkittavakseen rikostarkastaja Roy Grace, menetysten riivaama mies, joka tuntee taustansa vuoksi erityistä myötätuntoa järkyttynyttä morsianta Ashley Harperia kohtaan. Grace huomaa pian, että kaikki ei ole aivan kohdallaan. Kadonneen sulhasen lähipiirissä on joku, joka salaa selvästi jotakin. Mutta Gracelle 19 vuoden poliisiura on opettanut asian jos toisenkin - tärkeimpänä ehkä sen, että kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää...
Kuoleman kanssa ei kujeilla on rikostarkastaja Roy Gracen tutkimuksista kertovan dekkarisarjan ensimmäinen osa.

Kommentti:

Nyt oli kyllä todella karmiva tarina.
Hiuksianostattavasta karmeudestaan huolimatta älyttömän hyvä kirja. Onneksi Roy Grace-dekkareita riittää pitkäksi aikaa luettavaksi.
Roy Grace on kuvattu hieman erilaiseksi tv-sarjassa, mutta ei se mielestäni haittaa.
(420 sivua.)

Mustonen, Enni: Kielon jäähyväiset

Enni Mustonen: Kielon jäähyväiset
Otava, 2000
Koskivuori-sarjan 3. osa
Luin ~ 18.1.2014

Takakansikuvaus:

Koskivuoren kartanon ja Koivikon torpan ihmisten kohtalot kietoutuvat nyt talvi- ja jatkosodan tapahtumiin!

Kristiina Forsberg, Koskivuoren kartanon tytär, on pestautunut lotaksi Kannakselle. Siellä ponnistelee linnoitustöissä myös hänen salakihlattunsa Matti Larvala. Eletään helteistä kesää 1939 ja maa varustautuu sotaan, vaikkei kukaan sen syttymiseen uskokaan. Koivikon torpan Hanna Lönn on karannut kotoa ja elättää itsensä tarjoilijana Helsingissä. Yöt kuluvat oikukkaan muusikkorakastetun syleilyssä, kunnes kaikki romahtaa. Miehet kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin, ja sitten, odottamatta, pommikoneet moukaroivat Helsinkiä murskaten niin kivitalot kuin toiveet.
Kohtalo johdattaa lapsuudenystävät Kristiinan ja Hannan yhteen ja taisteluun elämän puolesta, talvisodan pakkaspäivien ja -öiden ilmavalvontatorneihin, evakoiden avuksi ja jatkosodan rintamalottina etenevien joukkojen vanavedessä kauas Karjalaan. Ja Karjalassa ovat myös rajan yli Neuvostoliittoon 30-luvulla paenneet Hannan isä ja sisar...

Kielon jäähyväiset on itsenäinen jatko-osa romaaneille Verenpisara ikkunalla ja Ruiskukkaseppele. Suositun viihdekirjailijan Enni Mustosen viisiosaisen Koskivuori-sarjan keskeisiä henkilöitä ovat kahden suvun yhteiskunnallisesti eri tasoilla toimivat vahvat naiset, jotka joutuvat tekemään omia ratkaisuja. Romaanien taustalla on itsenäisen Suomen historia ensimmäisestä vuosikymmenestä aina 1960-luvulle asti.

Worth, Jennifer: Hakekaa kätilö!

Jennifer Worth: Hakekaa kätilö!
Call the Midwife - A True Story of the East End in the 1950s
Otava 2012
Luin ~01.08.2013

Kuvaus:
Jennifer Worth kertoo muistelmissaan lämpöisesti ja maanläheisesti ajastaan kätilönä ja aluesairaanhoitajana nunnien äitiyshuollossa 1950-luvun Lontoon East Endissä. Kulmilla melskaavat jengit ja kotikäynneillä slummialueiden ahtaissa asunnoissa vaanivat monet taudit, mutta valoa elämään tuovat yhteisöllisyys, ihmisten ystävällisyys sekä monta lasta synnyttäneiden äitien sinnikkyys alkeellisissa oloissa. Myös sattumuksista kätilötovereiden kanssa syntyy nautittavaa tarinointia.


PS. Tämähän on jo ihan klassikko tv-sarjana. Seuraavaa kautta odotellessa :).

McCall Smith, Alexander: Naisten etsivätoimisto nro 1

Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1 - Mma Ramotswe tutkii
The No 1 Ladies' Detective Agency

Otava 2003
Luin 7.2.2012


Kuvaus:

Mma Precious Ramotswe on keski-ikää lähestyvä, aikaansa seuraava ja perinteitä kunnioittava afrikkalainen nainen, joka myy isältään perimänsä karjan, perustaa etsivätoimiston ja ryhtyy ratkomaan ihmisten ongelmia. Aseinaan hänellä on pieni valkoinen pakettiauto, Botswanan Sihteeriopistossa loppu-tutkinnon suorittanut Mma Makutsi, rauhallinen harkinta ja lukuisat kupilliset rooibos-teetä.

Skotlantilainen oikeustieteen professori Alexander McCall Smith kuvaa Afrikkaa poikkeuksellisen värikkäästi ja valoisasti. Viisiosainen, menestystarinaksi noussut sarja on todellinen hyvän mielen lukuelämys.


Kommentti:
Jaa-a, mistähän mahdoin saada vinkin tähän kirjaan, en enää muista. Mulla oli kuitenkin kirja lainassa, kun kerran ihan sattumalta telkkaria katsellessa huomasin sieltä tutunkuuloisen ohjelman. Ensimmäinen osa samannimisestä telkkarisarjasta oli siis ihan sattumalta juuri silloin pyörimässä. Napsautin heti ohjelman tallennukseen, eikä siitä jäänyt kuin joku minuutti alusta näkemättä. Ihana sarja! Halusimme nähdä kaikki jaksot. (katsojat 12, 14, 16, 47 ja 47 v.)

Talven (muistatteko vielä marras- joulukuun ankeuden) harmaudessa tämä oli jo ulkoasultaan niin värikäs ja aurinkoinen sarja, että ihan siitä ilosta piti katsoa. Lisäksi ohjelma oli muutenkin hyvä, sopivasti erilainen kuin jo niin tutuiksi käyneet vaikkapa amerikkalaissarjat. Samoihin aikoihin katsoimme myös AD 1790 -sarjaa, joka sekin oli erilaisuudessaan todella mielenkiintoinen.

(Sivujuonteena tässä varmaan miellytti myös se, että sarjassa oli jotain hyvin samaa kuin perheemme lempparilastenleffassa "Kirikou ja paha noita". Sama kirkas afrikkalainen värimaailma ja kuvatyyli esim. alku- ja lopputeksteissä.)

Kun tv-sarja loppui, päätin lukea vielä kirjan. Kirja on hyvä, oli tietysti vänkää lukea kirjaa, kun telkkarisarjan hahmot elivät mielikuvissa. Sopivasti samaa ja silti vähän uuttakin. Taustaa päähenkilö Mma Ramotswen elämään tuli lisää.
Kirjan salapoliisitapaukset oli toteutettu yllättävänkin samanlaisina sarjassa. Minua ei haitannut, vaikka tunnistinkin nuo tapaukset sarjan perusteella.

Toivottavasti sarja jatkuu telkkarissa eikä mene meiltä ohi. Seuraavan kirjan (Kirahvin kyyneleet) laitan ainakin ihan pian varaukseen - kunhan nyt tuo huojuva kirjapino yöpöydällä ensin vähän laskisi.