lauantai 31. heinäkuuta 2021

Keyes, Marian: Aikuiset ihmiset

 Marian Keyes: Aikuiset ihmiset

Grown Ups, 2020

Suom. Lea Peuronpuro

Tammi (WSOY), 2021

Luin ~ 27.7.2021

Kuvaus: Tietäisitpä mitä muut salailevat! Mestarikomediennen täsmäisku Caseyn perheeseen, jonka glamoröösit kulissit kaatuvat, kun aivotärähdyksen saanut Cara paljastaa kaikkien salaisuudet. Veljekset Johnny, Ed ja Liam Casey ovat onnenpekkoja. Heillä on kauniit ja lahjakkaat vaimot vierellään – Jessie, Cara ja Nell – sekä iso liuta lapsia. Lomat ja juhlahetket Caseyn perhe viettää yhdessä, mutta kaikki ei ole niin auvoista kuin miltä näyttää. On nimittäin niin, että jotkut eivät voi sietää toisiaan ja jotkut tulevat toimeen liiankin hyvin. Kun sitten Cara saa aivotärähdyksen, alkaa hän vuodattaa julki ikäviä totuuksia. Kiusallisen tilinteon hetkellä jokaisen on punnittava tykönään, tällä tavallako käyttäytyvät aikuiset ihmiset. Irlantilainen Marian Keyes (s.1963) on tunnetaan ”luvattoman hauskoista” (Sunday Times) romaaneistaan, joissa hän kuvailee, millaista on olla tänä päivänä nainen. Nykykirjallisuuden merkittäväksi feministiksi tituleerattu Keyes on vakaasti sitä mieltä, että huulipuna ja korkokengät eivät tee naisesta idioottia. Ei ihme että häntä niin kovasti rakastetaan ja loputtomiin jäljitellään. - Kommentti: Kevyttä ja silti varsin painavia asioita. Omaan kesälomalukumakuuni vähän sekavakin, kun oli niin paljon ihmisiä ja kesti tovin muistaa, kuka kukin oli. Tykkäsin kyllä! ((605 sivua.)

Sandrel, Julien: Unelmien lista

 Julien Sandrel: Unelmien lista

La chambre des merveilles, Ranska, 2018

Suom. Lotta Toivanen

Tammi  (WSOY), 2021


Luin ~ 07/2021


Kuvaus:
Millaista olisi elää jonkun toisen unelmia todeksi?

Julien Sandrelin Unelmien lista on lämmin, tunteikas ja lempeän koominen romaani siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Thelman poika viruu tajuttomana sairaalassa, kun hän löytää vahingossa pojan salaisten unelmien listan ja päättää toteuttaa sen pitääkseen toivoaan yllä. Unelmat vievät hänet Tokioon ja Budapestiin, luokkahuoneisiin ja jalkapallokentälle, mutta ennen muuta matkalle omaan sisimpään. Surun ja epävarmuuden hetkilläkin voi löytää ystävyyttä ja rakkautta, kyynelten läpi voi hymyillä.


Kommentti:

Miehen kirjoittamaksi aika kevyttä. Hassua sanoa, mutta välillä kirja vaikutti aika lailla ya-kirjalta.
Aihehan on hyvinkin vakava, enkä oikein päässyt yli kirjan kevyestä fiiliksestä.

(213 sivua.)


Giffin, Emily: Vauvanpitävä

 Emily Giffin: Vauvanpitävä

Baby Proof, 2006

Suom. Inka Parpola

WSOY Lista, 2008

Luin 07/2021



Kuvaus:

Ensin rakastutaan palavasti ja mennään naimisiin. Sitten saadaan lapsia. Eikö se ole kaikkien naisten haaveissa?
Ei ainakaan Claudia Parrin. Hän uskoo, ettei koskaan löydä miestä, joka jakaisi hänen ideaalinsa lapsettomasta avioliitosta. Sitten hän kohtaa hurmaavan Benin, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta: mies ei halua tulla isäksi. Pari rakastuu ja menee naimisiin. Elämä kuitenkin yllättää, ja eräänä päivänä toinen heistä muuttaa mieltään. Toiseen heistä iskee vauvakuume.


Vauvanpitävä on tarina siitä, mitä täydelliselle pariskunnalle tapahtuu, kun kumppanukset yhtäkkiä haluavatkin täysin erilaisia asioita. Kompromissin tekeminen ei tunnu mahdolliselta asiassa, joka muuttaisi koko loppuelämän kulun. On päätettävä, mikä elämässä on tärkeintä, ja yritettävä tavoitella sitä. On myös pohdittava, mitä voimme – ja mitä emme voi – tehdä rakkaudesta toiseen ihmiseen.


Kommentti:

(307 sivua.)




maanantai 12. heinäkuuta 2021

Hietamies, Eve: Teräsmiehen morsian

 Eve Hietamies: Teräsmiehen morsian

Otava, 1995

Luin ~ 12.7.2021






Kuvaus:

Iiris ja Isto asuvat Itä-Helsingissä ja yrittävät totutella toisiinsa ja toisen sukuun, olla perhe, yhteiskunnan tukipilari. Mutta ”miksi aina minä” on kysymys, joka kivistää kun pitäisi leikkiä tosissaan kotia.

Onko elämä vai asuntolaina, lauma muksuja ja keski-iän kyllästyminen? Vai onko jossain kuitenkin bileet joihin et vain saanut kutsua?

Eve Hietamies kertoo rakastamisen vaikeudesta tässä ja nyt, rivitalossa, markettien, parkkipaikkojen ja metroasemien maailmassa. Hän kirjoittaa vetävästi ja näkee tutut tilanteet humoristisesti.


Kommentti:

Tuulahdus kaukaiselta 1990-luvulta. Ajalta, jolloin karkumatkalta lähetetiin postikortteja ja soitettiin, jos huvitti, lankapuhelimiin.

Tarina ei silti ole vanhentunut, vaan enemmänkin ajaton. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset, syrjäänjääminen, sukulaisten keskinäiset kaunat ja muut tutut kuviot, ja tietenkin se, miten ne vaikuttavat aina seuraaviin sukupolviin.

Joskus tuntuu, että nykyaikana analysoidaan perhetaustoja ja esim. nuorten ongelmia sillä oletuksella, että ihmiset tekevät aina tahallaan toistensa elämän vaikeaksi. Toki monet niin tekevätkin, mutta miksi me lopulta  toistamme edellisten sukupolvien virheitä? Ymmärtääkseni ainakin joskus siksi, että emmehän me sen taitavampia tai tietävämpiä kasvamisen tai kasvattamisen suhteen ole kuin edellisetkään polvet. Kaikkien meidän täytyy opetella ja oppia elämään ihan ensimmäistä kertaa...


(186 sivua.)


lauantai 10. heinäkuuta 2021

Giffin, Emily: Rakkauden pudotuspeli

 Emily Giffin: Rakkauden pudotuspeli

Something Blue, 2005

Suom. Inka Parpola

WS Bookwell Oy, 2008

Luin ~ 10.7.2021


Kuvaus:

Kaunis ja seksikäs Darcy Rhone on tottunut saamaan haluamansa: onhan elämä sitä lumotumpaa, mitä kauniimpi nainen on. Darcyn täydellinen maailma kuitenkin romahtaa, kun hänen paras ystävänsä Rachel varastaa hänen sulhasensa. Rachel on aina ollut kunnollinen ja tunnollinen, mutta ulkonäöltään ikuinen kakkonen.
Itsekeskeisen Darcyn yllätykseksi hän ei saa sympatioita puolelleen. Hän huomaa karkottaneensa luotaan kaikki läheisensä ja olevansa ensimmäistä kertaa elämässään täysin yksin – ja raskaana. Hän yrittää toipua tilanteesta matkustamalla lapsuudenystävänsä luo Lontooseen. Siellä narsistinen ja materialistinen Darcy päättää ryhtyä kehittämään itseään: tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on täydellisen aviomiehen etsiminen.
”Voisiko asia, jonka ei ikinä haluaisi tapahtuvan, olla juuri sitä, minkä pitäisikin tapahtua?” kysyy Rakkauden pudotuspeli. Se on itsenäinen jatko-osa Giffinin menestyneelle esikoisromaanille Rakkaus lainassa (2007).

Kommentti:

No tokihan tämä oli todella kevyt kirja, mutta tykkäsin tästä yllättävän paljon.  Keveyshän oli ensimmäisen osan perusteella odotettavissakin ja toki muistin edellisen kirjan tapahtumat melko hyvin, mutta tässäpä olikin jujuna se, että kertoja oli vaihtunut. 
Tällä kertaa äänessä on häpeämättömän kevytmielinen ja itsekeskeinen Darcy, eikä Rachel, kuten ensimmäisessä osassa.
Välillä kieltämättä mietitytti, että jaksaako niin itsekeskeistä kerrontaa kovin pitkään lukeakaan, mutta tavallaan äärimmäinen narsistisuus toi kirjaan myös aimo annoksen huumoria.
Päähenkilön kuvaus oli todella taitavasti kirjoitettu ja lopulta aloinkin suorastaan pitää Darcystä.  
Pitänee lukea vielä kolmaskin kirja!

(312 sivua.)


maanantai 5. heinäkuuta 2021

French, Nicci: Keskiviikkoa odottaessa

 Nicci French: Keskiviikkoa odottaessa

Waiting for Wednesday, 2013

Suom. Raimo Salokangas

Blue Moon Kirjat Oy, 2021

Luin ~ 4.7.2021



Kuvaus:

Viikonpäivä-sarjan kolmannessa kirjassa psykoterapeutti Frieda Kleinia alkaa vaivata muuan seikka mahdollisen potilaan puheissa. Se johdattaa hänen kadonneiden nuorten naisten jäljille, etsimään vaarallista ja varovaista saalistajaa, jonka olemassaolosta poliisikaan ei tiedä. 

Samaan aikaan poliisi tutkii mukavan perheenäidin murhaa. Friedan veljentytär tuntee perheen pojan, ja tahtomattaan Frieda kietoutuu tähänkin tutkintaan. 

Taustalla vaanii vanha haamu, joka pitää huolen, että Frieda ei pääse unohtamaan häntä.


Kommentti:

Koukuttava, hyvä sarja.  Seuraavaa viikonpäivää odotellessa.

Jälleen jännitys tiivistyy, kun Frieda ystävineen joutuu hengenvaaraan päätyessään kaivelemaan vähän liiankin vaarallisia johtolankoja. Toki tähän perustelutkin löytyvät, Frieda kun ei oikein kaikkien poliisien suosiossa ole, ja Karlssoninkin ystävyyden rajoja on venytetty aika äärimmilleen. Mutta kuka oikeasti lähtee kaivelemaan jonkun monimurhaajaksi epäilemänsä.....

Sarjan alusta lähtien olen miettinyt, pitäisikö henkilöistä tehdä nimiluettelo, koska jostain syystä numet eivät meinaa jäädä mieleen. Toki tuttu perusporukka alkaa olla hallussa, mutta muuten nimilista olisi voinut kyllä olla hyvä apu, etenkin kun seuraavan osan suomennosta joutuu taas vähän odottelemaan.


(446 sivua.)