Mackintosh, Clare: Valheiden virrat

Clare Mackintosh: Valheiden virrat
Other People´s Houses, 2025
Suom. Päivi Pouttu-Deliere
Gummerus, 2025
Ffion Morgan-sarjan 3. osa
Luin ~ 31.1.2026

Kuvaus:
Kiinteistönvälittäjän ruumis löytyy ylösalaisin kääntyneestä kajakista Walesissa. Rikosetsivä Ffion Morgan tajuaa heti, että kyseessä on onnettomuudeksi lavastettu murha. Englannin puolella rajaa rikosylikonstaapeli Leo Brady tutkii hienostoalueella tapahtuneita asuntomurtoja. Hän epäilee, että luksuskoteihin tunkeutunut varas etsi jotakin - tai jotakuta.
Kun Ffionin ja Leon tapaukset kietoutuvat yhteen, käy ilmi, että jotkut ovat valmiita maksamaan todella korkean hinnan salaisuuksiensa säilyttämisestä.

Kommentti:

Tykkäsin kovasti aiemmista Ffion Morgan-kirjoista ja odotin kovasti tätä uusinta. Kirjan alku oli kuitenkin tosi sekava ja olisi saattanut jäädä keskenkin, kun tuntui, etten ollenkaan saa tarinasta kiinni ja henkilöitäkin oli kovin paljon ja päällekkäisiä tarinoita limittäin ja lomittain. Lopulta tämä kannatti kyllä kahlata läpi ja eilinen lukumaraton (kirjaston eräpäivä!) auttoi.
Väliin ripotellut rikospodcastin keskustelupalstaotokset tuntuivat ainakin aluksi vain sekoittavan tarinaa, mutta ei niitä onneksi kovin monia ollut. Ja liittyiväthän ne tarinaankin lopulta. Vähän sekavin ajatuksia siis, mutta tykkäsin tästä, enkä todellakaan vähiten päähenkilöiden takia.
Jossain luki, että tämä olisi trilogia, joten saa nähdä, jääkö tarina Ffionista - ja Leosta - tähän..

(410 sivua.)

Onerva, Ulla: Hattaradilemma

Ulla Onerva: Hattaradilemma
Tammi, 2025 (WSOY)
Luin ~ 30.4.2025

Kuvaus:

Nokkela hyvän mielen romaani Jane Austenin sankarittaren mukaan nimetystä Emmasta, joka puolustaa romanttista kirjallisuutta mutta tuntee vetoa sietämätöntä romantiikan vihaajaa kohtaan.
Ensirakkaus on jättänyt Emman vanhojen tansseissa, eivätkä tunteet ex-poikaystävään ole abivuoden alkaessa täysin hiipuneet. Haikailun sijaan Emma uppoutuu romanttisiin kirjoihin, vaikka koko muu maailma tuntuu halveksivan hänen lempigenreään. Kun ynseä kirjailija lyttää viihdekirjallisuuden lehdessä eikä koulun lukulistaltakaan löydy romanttisia kirjoja, Emma ryhtyy kapinaan. Hän perustaa Oikukkaiden romantikkojen piirin, jonka päämäärä on kohottaa romanttisen kirjallisuuden arvostusta ja tuhota kirjallisuusankeuttajat. Tehtävä ei ole helppo, sillä piirin sisällä kipinöi niin vihasta kuin rakkaudestakin, ja Emma huomaa olevansa pahemmassa sotkussa kuin lempiromaaniensa sankarittaret.
Ulla Onervan esikoisromaani Hattaradilemma aloittaa humoristisen viihdetrilogian, joka solmii Jane Austenin ja Charlotte Brontën romanttiset klassikot oivaltavasti nykypäivään. Trilogia sopii kaikille, jotka eivät suostu salaamaan rakkauttaan romanttisia kirjoja kohtaan!

Kommentti:

Hauska, hyvin kirjoitettu romanttinen tarina. Kohteena erityisesti nuoret aikuiset, mutta oivallisen raikas tarina näin vanhemmallekin lukijalle.

(332 sivua.)

Kristóf, Ágota: Kolmas valhe

Ágota Kristóf: Kolmas valhe
Le Troisième Mensonge, 1991
Suom. Ville Keynäs
Tammi (WSOY), 2023
Keltainen kirjasto nro 542
Luin ~ 28.1.2024

Kuvaus:

Kristófin poikkeuksellisen voimakkaan romaanikokonaisuuden päätösosa tutkii minuuden rajoja ja ideologioiden tuhoisaa vaikutusta.
Rajat ovat romahtaneet ja totalitarismin aika on päättynyt. Eri puolilla rajaa eläneet kaksoset kohtaavat jälleen toisensa ja muistonsa. Valheet ja todellisuus osoittautuvat häilyviksi, sillä kaksoset sekä salailivat että liioittelivat kertoessaan lapsuutensa tapahtumista. Vuosikymmenien ajan selviytyminen on edellyttänyt valehtelua, mutta uudelleen löydetty vapaus ei merkitse totuuden löytymistä. Entä jos heidän koko olemassaolonsa onkin valhetta?

Kommentti:

- No, itse olen vähän suoraviivaisempien tarinoiden ystävä, mutta onhan aina mielenkiintoista lukea jotain oman lukumukavuusalueen ulkopuolelta. Halusin lukea trilogian loppuun, mutta mielestäni päätösosa jätti vähintään yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin edellisetkin osat.

163 sivua.

Kristóf, Ágota: Iso vihko

Ágota Kristóf: Iso vihko
Le Grand Cahier, 1986, Sveitsi
Suom. Anna Nordman
Tammi (WSOY), 2022
(1.suomenkielinen laitos ilm. 1988)
Keltainen kirjasto nro 531.
Kaksosten trilogian 1. osa
Luin ~ 15.11.2023

Kuvaus:

Iso vihko on Ágota Kristófin laajaa ylistystä keränneen klassikkotrilogian ensimmäinen osa. Täysin omintakeisella, minimalistisen tarkalla ja eleettömällä tyylillä Kristóf kuvaa mitä sota ja sen seuraukset - maanpako, juurettomuus, väkivalta - ihmisyydelle tekevät.
Kaksoset elävät hylättyinä isoäitinsä kanssa menetetyssä maassa, jonka taustalla kumisee sota. On kuin he kaksi olisivat yksi ja sama, toisiinsa sulautuneet peilikuvat säröilevässä todellisuudessa. Heillä ei ole identiteettiä eikä moraalia, vain lapsen naiivi ja julma tahto selviytyä keinolla millä hyvänsä.

Ágota Kristóf (1935 - 2011) syntyi Unkarissa ja pakeni kansannousun aikaan 1956 Sveitsiin. Siellä hän työskenteli tehtaassa ja oppi vähitellen uuden kotimaansa kielen. Hänen ensimmäinen romaaninsa Iso vihko (suom. 1988) sai kansainvälistä tunnustusta ja se käännettiin yli kolmellekymmenelle kielelle. Hän kirjoitti myös näytelmiä ja muita romaaneja.

Kommentti

Samalla kertaa brutaalia ja lakonista kerrontaa.
Vaikuttavaa, etenkin kun tiedämme, että näitä sotia on yhä ja edelleen ja taas käynnissä niin monella suunnalla. Tätä se sota teettää.

Simsion, Graeme: Isätesti

Graeme Simsion: Isätesti
The Rosie Result, 2019
Suom. Inka Parpola
Otava, 2022
Luin ~ 8.10.2023

Kuvaus:

Don ja Rosie ovat palanneet New Yorkin -vuosiensa jälkeen Australiaan. Heidän poikansa Hudson kipuilee koulun sosiaalisten paineiden kanssa eikä tunnu sopeutuvan joukkoon. Ongelmat ovat samoja, joiden kanssa Don on paininut koko elämänsä, ja hän tekeekin nyt pojan auttamisesta suuren missionsa.
Samaan aikaan Donilla ja Rosiella on kovia työkiireitä ja jossain välissä pitäisi myös ehtiä avaamaan maailman paras cocktailbaari.
Hersyvän hauska romaani juhlii erilaisuutta ja kysyy, mikä edes on normaalia ja kuka sen saa määritellä.
Supersuositun trilogian rakastettu nörtti-ikoni Don Tillman on taas täällä!

Kommentti:

Siitä on jo aikaa, kun luin sarjan edelliset osat, mutta hyvin palasi mieleen Don Tillman. Tämä on varsin tärkeä tarina, kertoo erilaisuudesta ja laittaa miettimään, kuinka paljon ihmisen pitää muuttua sopeutuakseen joukkoon. Vai pitääkö muuttua??
Ajattelemisen aihetta.
(382 sivua.)

Kajanto, Maija: Itsepä tilasit

Maija Kajanto: Itsepä tilasit
Myllylahti Oy, 2020
Luin ~ 9.7.2023

Kuvaus:

Itsepä tilasit on riemastuttavan tarkkanäköinen romaani työelämän kiemuroista ja äitiyden vaatimuksista sekä itsenäisyyden ja itsepäisyyden hiuksenhienosta erosta.

Kun yrityskauppa osuu kohdalle, Titta Jokisalon pesti viestintäpäällikkönä mukavan pienessä yrityksessä vaihtuu työmuurahaisen rooliin isossa konsernissa. Äkkiä työssä tärkeintä tuntuu olevan työajanseurantaohjelman käyttö ja raportointi sisäisiin järjestelmiin. Avokonttorin näkymättömiin seiniin on myös mahdollista törmätä pää edellä yhä uudestaan. Sitten käy ilmi, että sitkeä flunssa on yhdeksän kuukautta kestävää laatua, ja Titan henkilökohtainen kovalevy alkaa hiljalleen täyttyä.

Pystyykö kukaan sopeutumaan työpaikkaan, jonka viikkopalaverissa kaskaiden siritys täyttää korvat aina, kun aletaan keskustella Trellosta? Entä onko mahdollista olla uppoamatta nenänpäätään myöten vauvakuplaan, vaikka onkin raskaana? Mitä oman rintamamiestalon varjoissa häälyy? Kun elämässä asiat tapahtuvat hallitsemattomalla paineella, on projektipäällikönkin opittava hyväksymään, että kaikesta ei aina tarvitse selvitä yksin.

Kommentti:

Titan tarina jatkuu, ja hyvin jatkuukin. Nasevaa tekstiä, joka välillä naurattaa ja ehkä vähäsen itkettääkin. Tykkään!
Onneksi sain itse lapset jo 20-28 vuotta sitten, nykyvanhempia ei käy kateeksi.

(296 sivua.)

Kajanto, Maija: Mittoja ja tilaustöitä

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä
Myllylahti Oy, 2019
Luin ~ 6.7.2023

Kuvaus:

Maija Kajannon esikoisromaani tarjoaa viihdyttävän kattauksen markkinointiviestinnän kiemuroita, downshiftausta ja unelmien ja painajaisten remonttiprojektia. Huumorin ja romantiikan alta löytyy myös tummempia sävyjä: huomioita tämän päivän työelämästä, jonka jatkuvasti kasvavien paineiden keskellä yhä useampi uupuu.
Mainostoimiston projektipäällikkö Titta Jokisalo on jatkuvasti noin kaksi viikkoa myöhässä omasta elämästään. Töissä päälle painavat deadlinet, muistin laidalla odottavat äiti ja ystävät, joiden tapaamiselle ei koskaan ole aikaa. Mutta kun suvun rintamamiestalo uhkaa lahota käsiin, Titta päättää toimia.
Mitä tapahtuu, kun stressaantunut projektipäällikkö yrittää projektipäälliköidä myös oman elämänsä? Entä kannattaako ottaa hoidettavakseen remontti, kun ei ihan oikeasti tiedä, mikä on silikonipistooli? Kun raamikas sähkömieskin vielä paljastuu ihan muuksi kuin pienyrittäjäksi, on aika todeta, että kaikkia oman elämän projekteja ei voi mitata eikä järjestää Excel-taulukkoon.

Kommentti:

Sujuva ja hyvin kirjoitettu teksti uppoaa minuun oikeastaan aina, ja sitä tässä taas oli. Kevyttä, mutta niin saa nyt ollakin.
Keveydestä huolimatta Kajannon kirjoissa käsitellään myös ihan "oikeita asioita", teemana tässäkin kirjassa on nykyajan työelämän vaativuus ja se, mitä oravanpyörässä juokseminen tekee - ja voisiko siitä voida irtautua jotenkin. Näitä asioita on tärkeä käsitellä myös kirjallisin keinoin.
Titan tarina jatkuu vielä kahdessa kirjassa, joten mukavaa kesälukemista on tiedossa jatkossakin.

(280 sivua.)

Kanto, Anneli: Haihtuneet

Anneli Kanto: Haihtuneet
Crime Time (WSOY), 2023
Luin ~ 18.4.2023

Kuvaus:

Outoja katoamisia, kontrolloiva seurakunta ja kaiken sekoittava mystinen meedio... Rottien pyhimys -kirjailijan dekkarisarja alkaa.
Tehtaan johtaja ja kaksi nuorta naista ovat kadonneet jälkiä jättämättä. Katoaminen vaivaa paikkakuntalaisia, mutta uskonnollinen yhteisö sulkee heidän suunsa. Oudon näkijän saapuminen sekoittaa paikkakunnan elämänmenon ja vaietut salaisuudet alkavat nousta pintaan.
Jättimenestykseen nousseen Anneli Kannon Haihtuneet aloittaa psykologisen Näkijä-dekkaritrilogian. Lukematon määrä epäiltyjä ja juonien verkosto tarjoavat jännitystä vaikkapa Agatha Christien kirjoista pitäville.

Kommentti:
Pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa kirjoitettu dekkari. Tässä oli jotain artopaasilinnamaista ei liian vakavaa meininkiä.
Kun tarina meinasi mennä vähän överiksi, palautin mieleeni takaliepeestä löytyvät kirjailijan sanat : Ei kovaksikeitettyä, ei yhteiskunnallista, ei realistista, ei poliiseja, ei rikoslaboratorioita. Näiden sijaan nokkela juoni, mielenkiintoisia henkilöitä ja paljon johtolankoja.

(254 sivua.)

Smirnoff, Karin: Sitten menin kotiin

Karin Smirnoff: Sitten menin kotiin
Sen for jag hem, 2020
Suom. Outi Menna
Tammi (WSOY), 2022
Luin ~ 8.12.2022

Kuvaus:

Karin Smirnoffin kuohuttavan romaanisarjan ihmiskuvaus on yhtä armotonta kuin pohjoisen karu luonto. Sarjan päätösosa solmii Jana Kipon elämän langat yhteen.
Jana Kippo on jäänyt yksin. Hän päättää vaihtaa kotiseutunsa Tukholmaan, mutta hyytävä pohjoinen ei ole valmis päästämään tytärtään pakoon. Noutaako routa omansa? Vai löytääkö Jana kotiin? Sisukkaan naisen taistelu läpi väkivallan, vähättelyn ja villin luonnon saavuttaa vihdoin päätepisteensä edellisten osien Lähdin veljen luo ja Viedään äiti pohjoiseen huipennuksessa.
Smirnoffin niukka ja laadukas kieli sekä omaperäinen tyyli ovat keränneet laajalti kiitosta.

Kommentti:
En osaa ihan tarkkaan sanoa, mikä minua erityisesti viehättää tässä Karin Smirnoffin trilogiassa. Janakipon tarina ja tajunnanvirtamainen, omintakeinen kerronta kylläkin sopivat yhteen saumattomasti ja suorastaan herkullisesti. Jotenkin viehättää tämä lakoninen tyyli kertoa aika järisyttäviäkin asioita.
Isot tunteet eivät aina tarvitse suuria sanoja.
Janakippoa jokatapauksessa jää vähän ikävä.
Osuvia oivalluksia tipahtelee tekstissä lähes huomaamatta.
Tähän nyt yksi sitaatti, jotta muistan, s. 192:
"Täällä kylällä näyttää olevan paljon kesämökkejä sanoin stigin päätettyä tarinansa.
Niinhän se menee hän sanoi. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Ja tulevat takaisin kun aurinko paistaa. "

(320 sivua.)

Rudberg, Denise: Vaarallinen yhteys

Denise Rudberg: Vaarallinen yhteys
Liittolaiset-sarja, 2. osa
En andra allians, 2020
Suom. Anu Koivunen
Into Kustannus Oy, 2021
Luin ~ 3.10.2022

Kuvaus:

Vaarallinen yhteys on Tukholmaan sijoittuva historiallinen vakoojaromaani toisen maailmansodan tapahtumista, jossa myös Suomen ja Viron kohtalot ovat osana juonenkäänteitä.
Tositapahtumiin ja paikkoihin perustuvan Liittolaiset-sarjan päähenkilöinä on kiehtova, taitava ja rohkea naiskolmikko, joka työskentelee armeijan tiedustelukeskuksessa salakoodien purkajina. Heidän esikuvinaan ovat kirjailijan virolaiset ja ruotsalaiset isoäidit.
Vaarallinen yhteys jatkaa siitä mihin Liittolaiset-sarjan ensimmäinen osa Salainen koodi päättyi. Sarjan ensimmäisessä osassa Iris pakeni henkensä uhalla Virosta Tukholmaan. Nyt saksalaiset painostavat Ruotsin hallitusta yhteistyöhön miehityksen välttämiseksi ja salakoodit paljastavat Operaatio Barbarossan.

Kommentti:

Valitettavasti tämä sarja on ollut pettymys. Odotin kevyehköä vakoojatarinaa ja mielenkiintoista uutta näkökulmaa toiseen maailmansotaan, koska tapahtumat sijoittuvat naapuriimme Ruotsiin. Tämä ei kuitenkaan keskity oikeasti mihinkään vakooja- tai tiedustelupalveluasioihin, vaan on mielestäni keskinkertaista heikompi höttötarina, jossa useinkin aika kankeaa dialogia.
Tuntuu erikoiselta, ettei todellisiin tapahtumiin ja paikkoihin perustuva tarina ole saanut tämän kummempia kehyksiä.
Kolmas osa olisi vielä jäljellä ja harmittaa jatkaa, koska teksti ei ole kovin tasokasta. Toisaalta olisi harmillista jättää päätösosa lukematta, vaikka kiinnostus päähenkilöiden elämää kohtaan onkin jo aiemmasta melkoisesti laantunut. Tämä ei oikeastaan ole aikani arvoinen sarja.

(284 sivua.)

Han, Jenny: Kesä, jolloin minusta tuli kaunis

Jenny Han: Kesä, jolloin minusta tuli kaunis
The Summer I Turned Pretty, 2009
Suom. Antti Hulkkonen
WSOY, 2022 (pokkari)

Luin ~ 29.8.2022

Kuvaus:

Isabel, Belly elää kesää varten. Kaikki hauska ja taianomainen tapahtuu kesällä, kun hän viettää kesäloman äitinsä ja tämän parhaan ystävän perheen kanssa rantatalossa meren äärellä.
Belly on tuntenut Jeremiahin ja Conradin aina, he ovat olleet hänelle kuin veljiä, toisinaan pieniä ihastuksia. Mutta tänä ihanana, kaameana kesänä kaikki on toisin. Kaikki muuttuu.

Kommentti:

Odotin tältä kirjalta enemmän. Vaikka kirja onkin nuorille aikuisille suunnattu ja kevyt, olisi siinä voinut jotain muutakin aihetta käsitellä kuin Bellyn ihastumisia. Etenkin, kun aihetta ja mahdollisuus olisi ollut tarttua myös vähän syvällisempiin asioihin.
Vaikka tarina jäikin ihan kutkuttavaan kohtaan, en usko, että tulen lukemaan jatko-osia.
(234 sivua.)

Guillou, Jan: Pohjoinen valtakunta

Jan Guillou: Pohjoinen valtakunta
Alkuteos: Riket vid vägens slut, 2000
Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen
LIKE Kustannus Oy, 2002
Luin ~ 20.8.2019

Kuvaus:
Ristiretki-trilogian päätösosa.
Eletään vuotta 1192 ja Arn Magnusson palaa läntiselle Göötanmaalle kahdenkymmenen vuoden komennukseltaan Pyhälle Maalle. Hänen rakastettunsa Cecilia puolestaan on hyvittänyt syntinsä luostarissa, mutta on poliittisista syistä ajautumassa luostarin abbedissaksi. Luostarilupaus olisi sitova, sitä ei voisi enää perua.

Kommentti:
Toisin kuin olin ajatellut, en sittenkään malttanut olla tarttumatta tähän kolmanteen osaan. Yksi aloitettu kirja jäi vieläpä kesken, kun sittenkin halusin palata lukemaan Arnin tarinan loppuun. Toki sekin vaikutti, että mies sai toisen osan luettua ja odotti malttamattomana tämän kirjan vapautumista.
Mielenkiintoista pääparin tarinan lisäksi se, mitä Arn tuo Pyhältä Maalta tullessaan temppeliritarin taistelutaidon ja sotastrategisen viisautensa lisäksi. Tuliaisina on myös monet käytännön taidot ja paljon uudenaikaisia suunnitelmia, joita hän alkaa toteuttaa kotikartanoissaan. Uudet tuulet puhaltavat pohjolassa monessakin asiassa.
Puoleen väliin asti tämä kirja oli paikoin suorastaan hauska, tilannekomiikkaa riitti ja esim. saraseenitapojen vertaaminen pohjoisiin oli aika herkullista.
Taustalla odotettavissa oleva sota ja sen valmistelut vievät sittemmin kirjan kovin synkkiin ja verisiin tunnelmiin.

Olemme aikaisemmin lukeneet kirjoja yhdessä miehen kanssa niin, että hän on lukenut minulle ääneen, mutta oli tämäkin aika hauska tapa lukea samaa kirjasarjaa peräkkäin. :) Suosittelen! (511 sivua.)

Guillou, Jan: Temppeliherra

Jan Guillou: Temppeliherra
Tempelriddare, 1999
Like Kustannus Oy, 2001
Suom. Tapio Koivukari
Luin ~ 9.8.2019

Kuvaus: (takakansi)

Armon vuonna 1177 tapahtuu ihme, josta profeetta Muhammedin seuraajat puhuvat pitkään. Jerusalemin vapauttaja Saladdin on joutumassa rosvojen tappamaksi, mutta saa viime hetkellä apua. Hänet pelastaa temppeliherra Arn de Goth, joka muistetaan Tie Jerusalemiin -kirjasta Arn Magnussonina.
Arn on jo 27-vuotias ja veteraani ristiretkeläiseksi. Hän on ehtinyt oppia paljon niinä kymmenenä vuonna, jotka ovat kuluneet siitä, kun hänet lähetettiin Arnäsistä Roomaan. Hän toimii linnanherrana Gazassa vastaten alueen järjestyksestä ja lainvalvonnasta.
Kotona Ruotsissa Arnin luostariin suljettu rakastettu Cecilia on synnyttänyt heidän yhteisen lapsensa. Tämä joutuu kasvamaan Arnin sedän, Birger Hymyn luona. Luostarin muurien sisäpuolella hallitsee rautaisin ottein Äiti Rikissa ja muurien ulkopuolella riehuu verinen valtataistelu eri kuninkaiden kannattajien välillä. Cecilia rukoilee Jumalalta vain yhtä: että Arn voisi palata kotiin.

Kommentti:

Mitäpä tästä nyt sanoisi. Kunnon historiallinen epookkihan tämä on. Taidan jättää kolmososan luettavaksi myöhemmin, kun jaksan taas ottaa nämä runsaat käänteet vastaan. Nyt kun loma loppui, eikä lukuaikaa löydy enää saman verran kuin kesällä, alkoi lukeminen jo tuntua aika raskaalta. Täytyy ehkä vähän vetää henkeä.
Arnin tarina ansaitsee vähän vastaanottavaisemman lukijan kuin mitä itse olen tällä hetkellä. Mulle näyttää yleensäkin sopivan paremmin se, etten turhaan kiirehdi sarjojen kanssa. Toki tauon jälkeen on oma vaivansa päästä taas juoneen mukaan.
(489 sivua.)

Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla I (III)
WSOY, 1959
Luin ~ 14.11.2015

Kuvaus:

Kommentti:
Jonkinlainen aukko sivistyksessä, kun ei ole lukenut tätä kirjaa. Siispä lainasin kesälomalle ja Ahvenanmaalla luimmekin ahkerasti. Mies siis luki ja minä kuuntelin, kudin kädessä.
Nuorisokin pääsi salaa kuuntelemaan Koskelan tarinaa ja kiinnostui kyllä.
Lukeminen jäi kesken, kun tultiin kotiin, työt alkoi, eikä yhteistä lukuaikaa enää löytynyt. Sääli sinänsä. Nyt alkoi laina-aika uusintoineen käydä vähiin, joten päätin lukea kirjan vaivaiset viimeiset 60 sivua itsekseni loppuun. Jes.
Ehkä seuraava osa ensi kesänä?

Samartin, Cecilia: La Peregrina

Cecilia Samartin: La Peregrina
La Peregrina, ?
Suom. Ulla Lempinen
Bazar Kustannus ? 2013
Luin ~ 23.7.2014 (Åland)

Kuvaus:

La Peregrina on itsenäinen jatko-osa Cecilia Samartinin menestysromaanille Senor Peregrino, ja Peregrino-trilogian toinen osa. Kirja vie lukijat mieleenpainuvalle matkalle kauniiseen ja dramaattiseen Espanjaan. Nuori ja kaunis meksikolaisnainen Jamilet on jättänyt kotimaansa Meksikon ja muuttanut paremman elämän toivossa Los Angelesiin. Hän haluaa päästä eroon verenpunaisesta syntymämerkistään, joka varjostaa hänen elämäänsä.
Uudessa kotimaassaan Jamilet on ystävystynyt vanhan ja karismaattisen herra Peregrinon kanssa. Miehestä on tullut tytölle läheinen, melkein kuin isoisä. Tarinat miehen menneisyydestä ovat herättäneet Jamiletin uteliaisuuden. Mitä herra Peregrinolle ja tämän suurelle rakkaudelle lopulta tapahtui?

Vuosikymmeniä aikaisemmin pienessä espanjalaiskylässä asui Rosa-niminen nuori tyttö. Eräänä päivänä kylän torilla tapahtuu jotain, mikä saa tytön pakenemaan kotikaupungistaan ja liittymään mustalaisten joukkoon. Häpeä ja syyllisyys estävät häntä palaamasta kotiinsa. Rosa otetaan mustalaisyhteisöön avosylin vastaan, ja pian tytön erityislahjat huomataan. La Peregrina on lumoava tarina kahdesta kauniista naisesta, joilla on molemmilla suuri salaisuus kannettavanaan. Salaisuus, jonka merkitys on arjen ymmärrystä suurempi.

Kommentti:
Hyvin solmittuja umpisolmuja juonenkäänteissä. Aluksi piti vähän pinnistellä, että mitäs siinä edellisessä osassa tapahtuikaan, mutta hyvin tarina nivoutui ja selvensi ekasta kirjasta jääneitä kysymysmerkkejä.
Ja tarina jatkuu....

Harrison, Sue: Äiti Maa, isä Taivas

Sue Harrison: Äiti Maa, isä Taivas
Mother Earth, Father Sky, 1990
Suom. Kaijamari Sivill
WSOY, 1995

Luin ~ 27.2.3014

Kuvaus:
Heiniä ja marjoja keräämässä ollut nuori Chagak katselee avuttomana ja kauhuissaan, kun muukalaiset tappavat hänen kylänsä ihmiset. Haudattuaan läheisensä Chagak pakkaa ik-veneensä ja lähtee vielä elossa olevan pikkuveljensä kanssa kotisaareltaan kohti valaanpyytäjien, isoisänsä saarta. Chagak ohjaa ikinsä autiolta näyttävälle rannalle levätäkseen hetken. Saaren ainoa asukas Shuganan, vanha shamaani, ottaa tulijat ystävällisesti vastaan. Mutta vielä samana kesänä saarta lähestyy toinenkin vene. Ikyakista nousee lyhyiden heimoon kuuluva mies, jonka saapuminen tietää vaikeuksia. Tuskallisissa kokemuksissaan Chagakilla on tukenaan Shuganan ja hyvien henkien kuiskaukset, ja hänestä kasvaa rohkea ja viisas nuori nainen miesten hallitsemaan yhteisöön. Chagak harjaantuu tuntemaan luonnon voimat ja vihollisensa, hän oppii kestämään menetyksensä ja lopulta myös rakastumaan.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat Aleuttien saarille noin vuoteen 7000 eKr. Äiti maa, isä taivas on ensimmäinen kirja trilogiaan, joka kuvaa uskottavasti ja tutkitusti muinaisten amerikkalaisten alkuperäisheimojen vaellusta.

Lundberg, Ulla-Lena: Suureen maailmaan

Ulla-Lena Lundberg: Suureen maailmaan
Stora världen, 1991 Gummerus 1991
Luin ~28.7.2013
Trilogian toinen osa. Itsenäinen jatko kirjaan Leo.

Takakansiteksti:
Romaanillaan Leo Ulla-Lena Lundberg aloitti suuren merenkulkijaeepoksensa. Hän kuvasi siinä dramaattisesti ja vaikuttavasti Ahvenenmaan talonpoikaispurjehduksen kukoistuskautta, joka ajoittui 1800-luvun jälkipuoliskolle.
Romaani Suureen maailmaan alkaa siitä mihin Leo loppuu, mutta nyt aika on toinen. Kylä ei enää ole kaiken ehdoton keskus. Nyt liikkuvat ahvenanmaalaiset laajoilla vesillä ja purjehtivat suurilla nelimastoisilla parkeillaan Kap Hornin ympäri noutaessaan Australiasta vehnälastia Eurooppaan. Eletään yhden aikakauden loppua, muuan loistelias jakso on kääntymässä kohti tuhoaa. Samanaikaisesti Ahvenanmaan elinkeinoelämä muuttuu, eikä merenkulku ole enää ainoa tie edetä maailmassa.
Lundbergin eepoksen eloisuus ei niinkään johdu yhteiskuntakuvauksesta kuin yksittäisistä Grandbodan asukkaista. Tässäkin teoksessa vilisee jännittäviä ihmiskohtaloita ja kuolemattomia henkilökuvia, sellaisia kuin juureton Leonard, rovasti Isidor, Eskilsin vävy Ragnar, merikapteeni Richard ja kaikkien ihailema ”Simonsin täti” Elise.

Romaani Suureen maailmaan on yhtä vaikuttava kuin Leo, ja samalla jännittävästi erilainen.

Kommentti:
Ulla-Lena Lundberg on ehdottomasti yksi lempikirjailijoistani. Miten erilaisista aiheista hän on kirjoittanutkaan.

Mustonen, Enni: Kultarikko

Enni Mustonen: Kultarikko
Otava 2012
Luin ~1.2.2013

Trilogian Pohjatuulen tarinoita kolmas osa. Ensimmäisen osan tulin ostaneeksi vähän vahingossa kirjakerhosta, mutta tykkäsin siitä kovasti. Toinen osa (Jääleinikki) ei ihan niin hyvä ollut, jotenkin hyppäsi paljon kevyempään suuntaan kuin alkuosa tarinaa. Tämäkin oli sitä kevyttä Enni Mustosta. Lainasin kirjan VIPpinä (= vain viikon laina-aika kirjastosta), joten tuli luettua vähän semmoisena nopeana välipalana. Kiva on lukea välillä jotain kevyempääkin. - Ensimmäisen osan päähenkilön sveitsiläissyntyinen tyttärentytär Heidi palaa isoäitinsä ja äitinsä kotiseudulle Suomen Lappiin ja hotellialan koulutuksesta onkin kovasti apua pienen aloittelevan, vaikeuksiin joutuneen mökkikylän vauhtiin saattamisessa. Romantiikkaa unohtamatta ;).