Sofia Lundberg: Punainen osoitekirja
Den röda adressboken, 2017
Suom. Tuula Kojo
Otava, 2018
Luin ~ 25.5.2018
Kuvaus:
(Otava)
90-vuotiaan Doriksen uskomattomat elämänvaiheet avautuvat vanhan punaisen osoitekirjan myötä. Tunteisiin vetoava kertomus hurmaa lukijat ympäri maailmaa.
Doris asuu yksin huoneistossaan Tukholmassa, ja hiljaisten päivien kulkua rytmittävät kotiavustajien käynnit ja Skype-puhelut sukulaistyttö Jennyn kanssa. Punaiseen, isältään 1928 saamaansa osoitekirjaan Doris on merkinnyt elämänsä tärkeät henkilöt.
Hän alkaa kirjoittaa kohtaamisistaan ja kokemuksistaan Jennylle. Doris on elänyt uskomattoman rikkaan ja järkyttävän elämän lähdettyään 13-vuotiaana maailmalle. Sille tielle hän jäi, ensin Tukholmaan, sitten Pariisiin ja New Yorkiin. Edessä oli työn ja sodan vuodet, rakkautta ja seikkailuja.
Kommentti
Tätä kirjaa suositeltiin vähän siellä ja täällä, joten varasinpa minäkin kirjastosta. Aluksi en oikein päässyt kirjaan sisälle, mutta se varmaan johtui siitä, että luin kirjaa vain pari sivua kerrallaan ja aina viimeiseksi illalla väsyneenä.
Tänään vihdoin aloin lukea kirjaa yhteen menoon ja sehän veikin sitten mukanaan. Ihana tarina ja yhteen menoon luettuna pysyi vallan hyvin kasassakin. Lyhyinä pätkinä lukiessa ajasta toiseen hyppiminen jätti henkilöt kovin etäisiksi.
(316 sivua.)
perjantai 25. toukokuuta 2018
tiistai 15. toukokuuta 2018
Medberg, Sara: Kultaportin kaunottaret
Sara Medberg: Kultaportin kaunottaret
Otava, 2018
Luin ~ 15.5.2018
Kuvaus: (kustantajan esittely)
Hurmaava viihderomaani vie lukijan 1870-luvun Turun seurapiirien pyörteisiin.
19-vuotias paronintytär Adele Wilenius saapuu Turkuun aloittaakseen naisväenkoulun debytanttikurssin. Eläväinen neito pitsipukuineen ja hatturasioineen asettuu sukulaisensa kreivi Gyllenfredin taloon, jonka unelias tunnelma muuttuu kertaheitolla. Lukemista rakastava Adele ei suostu pysymään seurapiirineidon muotissa vaan järkyttää uudenaikaisilla puheillaan niin talon emäntää kuin uusia ystävättäriään. Hänet painaa mieleensä myös muuan ylhäissäätyinen poikamies. Sitten koittaa kevät ja tanssiaiskausi.
Sara Medbergin ihastuttava romaani muistuttaa, että tytöt olivat tyttöjä jo 1800-luvulla.
Kommentti:
No tykkäsin! Ihana romanttinen tarina pikkuisen uusilla mausteilla. Tässä oli kivassa romanttisessa paketissa hyvät henkilöt, hauskaa humoristista kerrontaa, terävänäköistä ajankuvausta sekä tietenkin ripauksena naisasiaa. Kevyttä, mutta ah, niin ihanaa! malttamattomana ahmin eteenpäin, joten loppuihan se vähän liian nopeasti. Virkistävää.
(445 sivua.)
Otava, 2018
Luin ~ 15.5.2018
Kuvaus: (kustantajan esittely)
Hurmaava viihderomaani vie lukijan 1870-luvun Turun seurapiirien pyörteisiin.
19-vuotias paronintytär Adele Wilenius saapuu Turkuun aloittaakseen naisväenkoulun debytanttikurssin. Eläväinen neito pitsipukuineen ja hatturasioineen asettuu sukulaisensa kreivi Gyllenfredin taloon, jonka unelias tunnelma muuttuu kertaheitolla. Lukemista rakastava Adele ei suostu pysymään seurapiirineidon muotissa vaan järkyttää uudenaikaisilla puheillaan niin talon emäntää kuin uusia ystävättäriään. Hänet painaa mieleensä myös muuan ylhäissäätyinen poikamies. Sitten koittaa kevät ja tanssiaiskausi.
Sara Medbergin ihastuttava romaani muistuttaa, että tytöt olivat tyttöjä jo 1800-luvulla.
Kommentti:
No tykkäsin! Ihana romanttinen tarina pikkuisen uusilla mausteilla. Tässä oli kivassa romanttisessa paketissa hyvät henkilöt, hauskaa humoristista kerrontaa, terävänäköistä ajankuvausta sekä tietenkin ripauksena naisasiaa. Kevyttä, mutta ah, niin ihanaa! malttamattomana ahmin eteenpäin, joten loppuihan se vähän liian nopeasti. Virkistävää.
(445 sivua.)
Tunnisteet:
kommentti,
kuva,
kuvaus,
lukupäiväkirja2018,
suomalainen,
uutuus
lauantai 12. toukokuuta 2018
Annala, Marko: Värityskirja
Marko Annala: Värityskirja
Like Kustannus Oy, 2017
Luin ~ 12.5.2018
Kuvaus ( kustantajan esittely)
Kertomus kasvusta, kivusta, isyydestä ja kaiken läpi leikkaavasta luovuudesta
Ymmärrän varmaan toden teolla, millaista oli olla isänä minulle, vasta kun omat lapseni toistavat samat virheet. Aikuisuuden kynnyksellä viestikapulaa siirrettäessä kapulan kuuluu poltella sormissa. Se on koko juoksun dramaattisin vaihe. Kukaan kantajista ei tiedä, lähteekö hän ankkurimatkalle vai siirtääkö vain kapulaa eteenpäin.
Värityskirja on tekijänsä omiin kokemuksiin perustuva, raadollisen rehellinen romaani, joka kuvaa tavallista elämää epätavallisissa puitteissa. Se on tarina minuudesta ja siitä, kuinka maailma voi kadottaa värinsä.
Marko Annalan esikoisromaani valittiin Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon voittajaksi, ja teos huomioitiin myös Vuoden rockteko -palkintoehdokkuudella.
Kommentti:
Lukekaa tämä! Hieno kirja. Rehellinen, hyvin kirjoitettu kirja masennuksesta ja elämästä.
Me naiset -lehden juttu. (202 sivua).
Kirkko ja kaupunki.
Tätä ennen kesken jäi: Pauliina Rauhala: Synninkantajat. Kirja jäi kesken, koska oli hidas luettava ja kirjaston varausjono kovin pitkä. Luen ehkä myöhemmin loppuun, olen nyt varausjonossa sijalla 98.
Like Kustannus Oy, 2017
Luin ~ 12.5.2018
Kuvaus ( kustantajan esittely)
Kertomus kasvusta, kivusta, isyydestä ja kaiken läpi leikkaavasta luovuudesta
Ymmärrän varmaan toden teolla, millaista oli olla isänä minulle, vasta kun omat lapseni toistavat samat virheet. Aikuisuuden kynnyksellä viestikapulaa siirrettäessä kapulan kuuluu poltella sormissa. Se on koko juoksun dramaattisin vaihe. Kukaan kantajista ei tiedä, lähteekö hän ankkurimatkalle vai siirtääkö vain kapulaa eteenpäin.
Värityskirja on tekijänsä omiin kokemuksiin perustuva, raadollisen rehellinen romaani, joka kuvaa tavallista elämää epätavallisissa puitteissa. Se on tarina minuudesta ja siitä, kuinka maailma voi kadottaa värinsä.
Marko Annalan esikoisromaani valittiin Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon voittajaksi, ja teos huomioitiin myös Vuoden rockteko -palkintoehdokkuudella.
Kommentti:
Lukekaa tämä! Hieno kirja. Rehellinen, hyvin kirjoitettu kirja masennuksesta ja elämästä.
Me naiset -lehden juttu. (202 sivua).
Kirkko ja kaupunki.
Tätä ennen kesken jäi: Pauliina Rauhala: Synninkantajat. Kirja jäi kesken, koska oli hidas luettava ja kirjaston varausjono kovin pitkä. Luen ehkä myöhemmin loppuun, olen nyt varausjonossa sijalla 98.
Tunnisteet:
kuva,
kuvaus,
lukupäiväkirja2018,
suomalainen,
tosi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)