Soivio, Eeva: Kertaalleen kuollut

Eeva Soivio: Kertaalleen kuollut Gummerus, 2025
Luin ~21.10.2025

Kuvaus:

Näyttelijän omakohtainen esikoisteos sydämen pysähtymisestä lavalla.
Ennen illan esitystä Eeva tuntee kummallista väsymystä. Hänen astuessaan teatterin lavalle olo on kuitenkin rauhallinen. Kunnes iskee täydellinen voimattomuus. Näkökenttä sumentuu, ja veri tuntuu karkaavan käsistä ja jaloista. Eeva kaatuu korkkarit jalassa näyttämölle. Näytelmä keskeytyy, sydän lakkaa lyömästä.
Sairaalassa, jossa roolivaatteet saksitaan päältä, käy ilmi, kuinka pienestä kaikki lopulta on kiinni. Niin elämässä kuin kuolemassa.
Kohtituleva, elämänmakuinen esikoisromaani saa pohtimaan olemisen arvaamattomuutta ja oikullisuutta.

Kommentti:

Pidin.
Sulattelen.
Täällä mielestäni hyvä arvio kirjasta.

(256 sivua.)

Hannah, Kristin: Rakkauden tähden

Kristin Hannah: Rakkauden tähden
The Things We Do For Love, 2004
Suom. Riikka Toivanen
Tammi, 2006
Luin ~ 14.7.2025

Kuvaus:

Angela DeSaria oli lapsena perheen prinsessa, nuorin kolmesta tyttärestä. Hän luuli tietävänsä, kuinka elämä hänen kohdallaan kulkisi eteenpäin: ensin opiskelut, sitten avioliitto ja äitiys. Mutta Angie ja hänen miehensä eivät saa lasta. Vuosia kestävän epätoivoisen yrittämisen jälkeen avioliitto kaatuu, sillä se ei kestä toteutumattomien unelmien raskasta painoa. Eron jälkeen Angie muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa lähelle railakasta, rakastavaa perhettään.
Uuden elämän myötä Angie tutustuu mieheen, joka avaa hänen sydämensä lukot, ja seitsemäntoistavuotiaaseen tyttöön Laureniin, joka muuttaa hänen elämänsä täysin. Tytön äiti on alkoholisti, joka ei jaksa olla tyttärestään kiinnostunut. Angie, joka haluaa olla äiti, ja Lauren, joka kaipaa äidin rakkautta, löytävät toisensa, ja Lauren muuttaa Angien luo asumaan. Dramaattisten käänteiden kautta Angie ja Lauren oppivat, mikä on perheen merkitys.

Kommentti:

(487 sivua.)

Hintikka, Pihla: Äidin oma

Pihla Hintikka: Äidin oma
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2024
Luin ~ 5.7.2025

Kuvaus:

Pariisilaistuneen toimittaja-kirjailijan terävä ja koskettava romaani sukeltaa syvälle äitiyden, hoivan ja lisääntymisoikeuksien kysymyksiin.
Nuori nainen saapuu pariisilaiseen sairaalaan synnyttämään anonyymisti, ja tyttö X annetaan adoptioon.
22 vuotta myöhemmin luokkaloikan tehnyt psykiatri Eva näkee naisen jäävän metron alle ja tunnistaa tämän entiseksi potilaakseen. Samaan aikaan hänen moldovalainen lastenhoitajansa Nadia etsii miestä, joka aikoinaan lupasi hänelle uuden elämän Pariisissa mutta katosi. Myös Nadian ystävillä on omat salaisuutensa.
Laki muuttuu, arkistot avataan, ja tyttö X:llä on oikeus saada tietoja biologisista vanhemmistaan. Kaikkien naisten salaisuudet paljastuvat, eikä kenenkään elämä ole enää entisensä.

Kommentti:

Kehystarina, joka sisältää monta tarinaa. Hienosti erilaiset äitiyteen liittyvät teemat kiertyvät yhteen. Tästä kirjasta löytyy moneen eri äitiyden kipukohtaan ajateltavaa ja pohdittavaa.
Aivan hitusen verran minua lopussa meinasi häiritä se, miten kaikkien tarinan henkilöiden tiet ristesivät toisiinsa, niinkin suuressa kaupungissa kuin Pariisissa, mutta ei se tämän kirjan ja tarinoiden arvoa lopulta himmentänyt.


(400 sivua.)

Grimaldi, Virginie: Suloisimmat hetket

Virginie Grimaldi: Suloisimmat hetket
Et que ne durent que les moments doux, 2020
Suom. Cristina Sandu
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2021
Luin ~ 12.7.2024

Kuvaus:

Hurmaava tarina äidinrakkaudesta ja perhesiteistä.
Kun kuopus muuttaa pois kotoa, Élisellä on edessä vanhemmuuden eläkepäivät. Hetken hapuilun jälkeen elämään löytyy uutta energiaa afrotanssikurssilta ja vapaaehtoistyöstä vauvaperheiden parissa.
Lili puolestaan on tuore äiti, joka synnytyksen jälkeen alkaa kirjoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan muistiin lastaan varten. Vauva-arki on täynnä suuria tunteita ja hymyilyttäviä huomioita elämän eri sävyistä.
Ranskan suosituimman viihdekirjailijan menestysromaani on kuin lämmin, myötätuntoinen halaus, jonka soisi kestävän pitkään. Tarina yhdistää ihastuttavalla ja lempeällä tavalla eri elämäntilanteissa olevien naisten kasvukivut.

Kommentti:

Hieno tarina, ja varsin lähelle tulivat molemmat äitiyden kipukohdat. Lili on saanut ensimmäisen lapsen, joka joutuu viettämään ensimmäisiä viikkoja tehohoidossa.
Élisen aikuiset lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja äitiys on jälleen muuttumassa toisenlaiseksi. Irtautuminen tekee kipeää niin kuin äitiyden alkutaivalkin.
Kirjassa oli vakavista aiheista huolimatta ihanasti huumoria.
Hämmentävästi minulla oli todella pitkään sellainen olo, että olen joskus lukenut tämän kirjan. En ole varma, olenko joskus mahdollisesti aloittanut ja jättänyt kesken, mutta ainakaan lukupäiväkirjassa tätä kirjaa ei ole.

(284 sivua.)

Turunen, Saara: Hyeenan päivät

Saara Turunen: Hyeenan päivät
Tammi (WSOY), 2024
Luin ~ 17.6.2024

Kuvaus:

Onko mahdollista saada lapsi ja säilyttää silti itsensä?
”En ollut suostunut uskomaan, että elämä ilman lasta olisi tyhjää, olin vakuutellut itselleni, ettei niin ollut, mutta nyt joudun myöntämään, että ehkä sittenkin niin on. Elämässäni on aukko, siitä puuttuu jotakin.”

Hyeenan päivät on tarkka ja suorasukainen tarina lapsettomuudesta ja lisääntymisen ristiriitaisuudesta. Se kuvaa elämän yllätyksellisyyttä, ruumiiseen liittyvää häpeää sekä ajankulun väistämättömyyttä.
Raikas ja omaperäinen teos johdattaa pohtimaan ihmiselämän lihallista ulottuvuutta, se kysyy, ovatko taiteilijuus ja lapsen saaminen yhteensovitettavissa ja mitä jälkeläiset oikeastaan merkitsevät. Ja toisaalta miksi mielikuvat äitiydestä herättävät niin usein vastenmielisyyttä, vaikka lasta kuitenkin toivoisi? Onko mahdollista antautua äitiydelle ja säilyttää samalla itsensä?


Kommentti:

Vaikuttava teos vaikuttavasta ja tärkeästä aiheesta. Kirjailijan toteavan asiallinen tyyli sopi tähän paikoin raastavaan aiheeseen mielestäni hyvin. En ole Turusta aiemmin lukenut, mutta varmasti luen lisää.
Näistäkin ihmisyyteen (ja etenkin naiseuteen) liittyvistä aiheista on tärkeää kirjoittaa, silti se on yllättävän harvinaista.

(281 sivua.)