McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli

McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli
(Angela's Ashes)

Otava 1997

Luettu yhdessä ~ 12.10.2011.

Tämä on osa lukuketjua; Leena Pasanen Daktarin lapsissa luki tätä kirjaa, joten lainasimme kirjan kirjastosta luettavaksi.

Hieno, soljuva tarina, joka uskomattoman yksityiskohtaisesti kertoo pienen pojan, Frankin näkökulmasta köyhän perheen elämästä 1930-40-lukujen Irlannista. Frank syntyy Amerikassa, mutta perhe palaa vanhempien kotimaahan. Isän alkoholismi sävyttää koko porukan elämää, köyhyydestä ei pääse mihinkään, kerjääminen ja avustusten anominen jää äidin ja poikien osaksi. Irlantilaisuus, katolinen usko, arki, köyhyys. Kuitenkin elämässä tapahtuu monenlaista, arkisetkin asiat voi kertoa mielenkiintoisesti ja koskettavasti. Mitäpä kaikkea pienen - ja vähän isommankin - pojan mielessä liikkuu..
Tätä kirjaa oli kiva lukea yhdessä, koska oli hyvä, ettei kirja loppunut liian nopeasti. Limerickin kylänraitilla halusi viipyä.

Jonkin ajan kuluttua voisi katsoa elokuvan, kunhan kirja saa ensin painua muistiin kaikessa rauhassa.

Bonnet, Jacques: Kirjaston henget

Bonnet, Jacques: Kirjaston henget

Tammi 2011

Luettu 12.10.2011

No jaa. Ei kovin kiinnostavaa minulle. Kaikenlaista nippelijuttua samanhenkisille, mutta itse en jaksanut innostua. Mahalasku mielenkiintoisten juonellisten kirjojen jälkeen. Hohhoijaa.
Tavallaan aiheen oletin olevan ihan kiinnostavan, mutta sisältönä ei nyt vaan jaksanut sytyttää.
Onpahan luettu kuitenkin.

Tervo, Jari: Layla

Tervo, Jari: Layla

WSOY 2011

Luettu 6.10.2011

Ja taas kävi VIPPIsäkä. Palautin edellistä Vippi-lainaani, kun bongasin tämän kirjan samalta tiskiltä. Hetkisen mietin, olsiko kivampi lukea tämä kirja paremmassa rauhassa kuin viikon VIPPIkiireessä. No en tietenkään malttanut olla ottamatta kirjaa.

Tykkäsin, ihan hurjasti. Tämä oli nyt eka Jari Tervoni ja täytyy tunnustaa, että jonkinlaisia ennakkoluuloja mulla oli. Meillä on yksi Tervon kirja hyllyssä, mutta sitä en ole "onnistunut" lukemaan. Ehkä nyt voisi yrittää uudestaan sitäkin - ihan varmasti muita Tervon kirjoja kyllä.

Ihan alussa vielä pohdin, voiko suomalainen (?) kirjoittaa tällaisesta aiheesta uskottavasti. Mutta kyllä tarina vei totisesti mukanaan.

On vähän vaikea arvioida kirjaa paljastamatta juonta, ja vähän harmittaa, kun tulee sitten käytettyä kovin kliseisiä ja ympäripyöreitä sanamuotoja.
Pika-arviona sanonpahan vaan, että tämä kirja kannattaa kyllä lukea. Finlandia-palkintoa kehiin vaan!

Kirjan henkilöt ovat uskottavia ja juonenkäänteissä riittää ällistelemistä. Monesti luvun lopussa tilanne kääntyi aivan uusiksi - ja sepäs vasta oli herkullista! Jännää oli minusta se, että perinteisen loppuhuipennuksen jälkeen tarina vielä jatkui. Ja huipentui vieläkin yllätyksiin.

*****