perjantai 12. heinäkuuta 2024

Grimaldi, Virginie: Suloisimmat hetket

Virginie Grimaldi: Suloisimmat hetket
Et que ne durent que les moments doux, 2020
Suom. Cristina Sandu
Kustannusosakeyhtiö Otava, 2021
Luin ~ 12.7.2024



Kuvaus:

Hurmaava tarina äidinrakkaudesta ja perhesiteistä.
Kun kuopus muuttaa pois kotoa, Élisellä on edessä vanhemmuuden eläkepäivät. Hetken hapuilun jälkeen elämään löytyy uutta energiaa afrotanssikurssilta ja vapaaehtoistyöstä vauvaperheiden parissa.
Lili puolestaan on tuore äiti, joka synnytyksen jälkeen alkaa kirjoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan muistiin lastaan varten. Vauva-arki on täynnä suuria tunteita ja hymyilyttäviä huomioita elämän eri sävyistä.
Ranskan suosituimman viihdekirjailijan menestysromaani on kuin lämmin, myötätuntoinen halaus, jonka soisi kestävän pitkään. Tarina yhdistää ihastuttavalla ja lempeällä tavalla eri elämäntilanteissa olevien naisten kasvukivut.


Kommentti:

Hieno tarina, ja varsin lähelle tulivat molemmat äitiyden kipukohdat. Lili on saanut ensimmäisen lapsen, joka joutuu viettämään ensimmäisiä viikkoja tehohoidossa.
Élisen aikuiset lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja äitiys on jälleen muuttumassa toisenlaiseksi. Irtautuminen tekee kipeää niin kuin äitiyden alkutaivalkin.
Kirjassa oli vakavista aiheista huolimatta ihanasti huumoria.
Hämmentävästi minulla oli todella pitkään sellainen olo, että olen joskus lukenut tämän kirjan. En ole varma, olenko joskus mahdollisesti aloittanut ja jättänyt kesken, mutta ainakaan lukupäiväkirjassa tätä kirjaa ei ole.

(284 sivua.)

keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Joenpolvi, Anu: Tunteita ja tuulenpuuskia

Anu Joenpolvi: Tunteita ja tuulenpuuskia
Karisto, 2023
Rantakylä-sarjan 3. osa
Luin ~ 10.7.2024



Kuvaus:

Riemastuttavia sattumuksia ja värikkäitä persoonia Rantakylän tutulla raitilla.
Sinkkuna viihtynyt Riittaliisa hullaantuu ystävänsä häissä sulhasen serkkuun ja järjestää itsensä Rantakylään tätinsä alivuokralaiseksi. Töitäkin löytyy paikkakunnan juhlapalvelusta. Ruskeasilmäinen hurmuri on kotoisin kylältä mutta tuntuu katselevan aivan muualle kuin toivorikkaan tulokkaan suuntaan.
Unelmien prinssin sijaan Riittaliisan elämän huippuhetkiä ja valitettavasti myös nolostuttavia kommelluksia todistamaan osuu kiusallisen usein avulias ritari Atte. Mutta ei kai Riittaliisaa kukaan sentään niin vain viekoittele kesäjuhlien eukonkantokisaan!


Kommentti:

Kivaa kesäromantiikkaa ilman aikahyppelyitä ja muita kommervenkkejä. Tykkään.
Myös sarjan edellisten osien henkilöt vilahtavat ohimennen tarinassa.

287 sivua.

tiistai 9. heinäkuuta 2024

Cook, Lorna: Ystävät, rakastavaiset, viholliset

Lorna Cook: Ystävät, rakastavaiset, viholliset
The Girl from the Island, 2021
Suom. Nina Mäki-Kihniä
Bazar Kustannus Oy, 2024
Luin ~ 8.7.2024



Kuvaus:

Rakkautta ja vastarintaa Guernseyn saarella.

Lorna Cookin Ystävät, rakastavaiset, viholliset on sydänjuuria myöten liikuttava tarina toisiinsa kietoutuvista kohtaloista ja taistelusta vapauden puolesta.
Guernseyn saaren sydämessä kohoaa jylhä kaksitorninen talo, Deux Tourelles. Kun taloa valmistellaan myyntikuntoon, sen sopukoista löytyy vihjeitä asukkaiden vaiheista toisen maailmansodan aikana. Keitä ovat valokuvassa hymyilevät nuoret? Kuka joutui keskitysleirille?
Vuonna 1940 Guernsey on pelon vallassa. Saksalaiset ovat miehittäneet saaren, eivätkä Le Royn sisarukset päässeet pakenemaan ajoissa. Natsiupseerit ovat ilmoittaneet majoittuvansa saaren rakennuksiin, ja pian Deux Tourellesinkin oveen koputetaan. Kun tulija astuu sisään, käy ilmi, että hän on ollut talossa ennenkin.
Ystävät, rakastavaiset, viholliset on suuri kahden aikatason lukuromaani perhesiteistä, äärimmäisistä uhrauksista ja rakkaudesta toisen maailmansodan dramaattisella näyttämöllä.


Kommentti:

Hieno romaani tärkeästä aiheesta. Miten monella eri tavalla ihmisten elämä rikkoutui toisen maailmansodan takia niin sodan aikana kuin vielä pitkään sen jälkeenkin. Kuinka paljon turhia kuolemia, surua, tuskaa, myös salattuja asioita. Niin paljon on jäänyt myös kertomatta, monestakin syystä. Saksalaisuus ja juutalaisuus on pitänyt salata vielä pitkään sodan jälkeenkin - ja kohta ei silminnäkijäkertomuksia enää olekaan.
Tämä tarina on hyvä lisä aiheesta, mutta omaa lukukokemusta haittasi melkoisesti kahden aikatason välillä hyppely. Parhaimmillaan aikatasot tuovat syvyyttä ja mielenkiintoa tarinaan, mutta tällä kertaa tarinan veto piti hakea aina hyppäyksen jälkeen uudelleen.
Juuri kun nykyhetken henkilöt alkoivat elää, hypättiin menneisyyteen ja sen ajan henkilöt piti viritellä uudestaan henkiin.
Aika kauan tätä kirjaa sitten lueskelinkin.

(464 sivua.)

tiistai 25. kesäkuuta 2024

Kinnunen, Tommi: Kaarna

Tommi Kinnunen: Kaarna
WSOY, 2024
Luin ~ 25.6.2024



Kuvaus:

Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut.
He kiertävät poron etäältä. Se pysähtyy hetkeksi ja katselee heitä tuskaisin silmin, mutta laskeutuu sitten maahan ja koettaa pyöriä kutiavien jalkojensa päällä. Lainasta näyttää kuin se tanssisi yksin vääristynyttä, pelottavaa tanssia, jota se ei saa taukoamaan.

Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen kolme lastaan tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Marja pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuvia yhteisestä menneisyydestään, kukin omanlaisiaan. Martti tekee kunnalla auraustöitä ja asuu yhä poikamiehenä kotikylällään, Eevalla ja Marjalla on etelässä vilkkaat elämänsä.
Martti toivoisi siskojen yöpyvän hänen luonaan, kun nyt kerrankin ovat pohjoiseen asti tulleet, mutta heillä on muita suunnitelmia. Vaikka sisaruksilla on aina ollut hyvät välit, on Martti kokenut olevansa kuin ylimääräinen, jakojäännös.
Lainan tarinassa Tommi Kinnunen kuljettaa lukijaansa 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. Partisaanien hyökkäys kesällä 1944 muutti Lainan elämän peruuttamattomasti. Hän on kieltäytynyt muistamasta tapahtuneita ja samalla vienyt muistamisen ja toipumisen mahdollisuuden myös lapsiltaan. ”Vain miesten sodasta saa puhua, sillä naisten sota on äänetön ja kielletty.”
Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä?
Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä.


Kommentti:

Olipa taas huikea tarina. Samalla tämä on myös valtavan surullinen kertomus. Lukija niin sydämensä pohjasta toivoo, että Lainan tarina avautuisi myös hänen läheisilleen.
Kun yksi ihminen sulkee kokemansa traumat sisälleen, hän varmimmin siirtää ne traumat myös läheisilleen, mikä on todella surullista.
Tämähän pätee edelleen.
Kinnunen rakentaa tarinan nykyhetkestä hyppäys kerrallaan taaksepäin ja tämä ratkaisu toimii todella hyvin.

(204 sivua.)

maanantai 24. kesäkuuta 2024

O´Farrell, Maggie: Hamnet

Maggie O´Farrell: Hamnet
Hamnet, 2020
Suom. Arja Kantele
Kustantamo S&S, 2022
Luin ~ 24.6.2024



Kuvaus:

Palkitun Maggie O'Farrellin tunteita herättävä romaani tarjoilee todellisen lukuelämyksen. Kriitikoiden ja lukijoiden rakastama teos kertoo William Shakespearen perhetragediasta, 11-vuotiaan Hamnet-pojan menehtymisestä. Se on avioliiton muotokuva ja kuvaus menetyksiä kokeneesta perheestä – mutta eritoten se on herkkä tulkinta pojasta, jonka nimi elää kautta aikain kuuluisimman näytelmän nimessä.
Englanti 1580-luvulla: musta surma tekee tuhojaan. Nuori latinanopettaja rakastuu itseään hieman vanhempaan, eksentriseen neitoon. Agnes on villi ja vapaa, kulkee mailla ja mannuilla haukka hansikoidulla kädellään. Hänet tunnetaan parantajana sekä kasvien ja eläinten tuntijana, joka ymmärtää luontoa ehkä paremmin kuin ihmisiä ympärillään.
Agnesin suostuttua latinanopettajan puolisoksi pariskunta asettuu asumaan Stratford-upon-Avoniin miehen perheen kanssa. Agnesista kasvaa suojeleva perheenäiti sekä puolisonsa vakaa tukija ja kannustaja. Mutta samaan aikaan kun miehen ura Lontoon teatterimaailmassa lähtee nousukiitoon, perheen rakastettu nuori poika menehtyy äkillisen kuumeen nujertamana.
Hamnet on todellinen lukuelämys, koskettava avioliiton muotokuva, kertomus perheestä jota menetys raatelee, ja samalla herkkä tulkinta eräästä pojasta joka nuoresta iästään huolimatta on kaikkea muuta kuin unohdettu: eläähän hänen nimensä kaikkien aikojen tunnetuimman näytelmän nimessä.


Kommentti:

Tälle tarinalle ei tehnyt oikeutta se, että lukuaikaa oli vain pienissä pätkissä. Pidin kirjan kuvailevasta kielestä, jonka suomentaja oli mielestäni kääntänyt todella hyvin ja kauniisti! Etenkin Agnesin erityislaatuisuus nousee juuri tekstin avulla hienosti esiin.
Mielenkiintoinen fiktiivinen tarina oikeista henkilöistä.
Kirjailija jää kiinnostamaan, pitää tarkistaa, löytyykö muita suomennoksia.
Tämä teos on ilmestynyt suurena pandemiavuonna, se tuo tietenkin oman mausteensa tekstiin ja koko aiheeseen.
(382 sivua.)

maanantai 17. kesäkuuta 2024

Turunen, Saara: Hyeenan päivät

Saara Turunen: Hyeenan päivät
Tammi (WSOY), 2024
Luin ~ 17.6.2024



Kuvaus:

Onko mahdollista saada lapsi ja säilyttää silti itsensä?
”En ollut suostunut uskomaan, että elämä ilman lasta olisi tyhjää, olin vakuutellut itselleni, ettei niin ollut, mutta nyt joudun myöntämään, että ehkä sittenkin niin on. Elämässäni on aukko, siitä puuttuu jotakin.”

Hyeenan päivät on tarkka ja suorasukainen tarina lapsettomuudesta ja lisääntymisen ristiriitaisuudesta. Se kuvaa elämän yllätyksellisyyttä, ruumiiseen liittyvää häpeää sekä ajankulun väistämättömyyttä.
Raikas ja omaperäinen teos johdattaa pohtimaan ihmiselämän lihallista ulottuvuutta, se kysyy, ovatko taiteilijuus ja lapsen saaminen yhteensovitettavissa ja mitä jälkeläiset oikeastaan merkitsevät. Ja toisaalta miksi mielikuvat äitiydestä herättävät niin usein vastenmielisyyttä, vaikka lasta kuitenkin toivoisi? Onko mahdollista antautua äitiydelle ja säilyttää samalla itsensä?



Kommentti:

Vaikuttava teos vaikuttavasta ja tärkeästä aiheesta. Kirjailijan toteavan asiallinen tyyli sopi tähän paikoin raastavaan aiheeseen mielestäni hyvin. En ole Turusta aiemmin lukenut, mutta varmasti luen lisää.
Näistäkin ihmisyyteen (ja etenkin naiseuteen) liittyvistä aiheista on tärkeää kirjoittaa, silti se on yllättävän harvinaista.

(281 sivua.)

tiistai 11. kesäkuuta 2024

Saarela, Sara: Etten päästäisi irti

Sara Saarela: Etten päästäisi irti
Aikamedia Oy (Otava) 2023
Luin ~ 11.6.2024



Kuvaus:

Keskity. Selviät tästä niin kuin aina kaikesta. Niin kuin aina kaikesta. Kaikesta. Aina.
Etten päästäisi irti kuvaa helluntaiseurakunnassa pastorina työskentelevän kolmikymppisen Hannan mielenmaisemaa. Elämä ei päästä helpolla, mutta Hanna on tottunut pärjäämään samanlaisella sitkeydellä kuin muutkin eteläpohjalaisen sukunsa naiset. Toisessa, 1960-luvun aikatasossa puolestaan seurataan lapualaisen naisevankelista Marken julistustaivalta, seurakunnan ongelmien ratkomista ja uhrauksia.
Teoksessa pohditaan kutsumusta ja sen hintaa, uskollisuutta Jumalalle, vahvuutta ja herkkyyttä, naiseutta, uupumusta ja yksinäisyyden kokemusta. Voiko kivusta kasvaa jotain hyvää?
”Tämän suvun miähet ne on kaikki kualleet nuarena ja naiset on pitkäikääsiä eli älä tuudittauru siihen, että voisit purottautua kyyttistä.”


Kommentti:

(246 sivua.)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Saraste, Petri: Isäni vaiettu sotavankeus

Petri Saraste: Isäni vaiettu sotavankeus
Otava, 2024
Luin ~ 5.6.2024



Kuvaus:

Pysäyttävä selviytymistarina sotavankeudesta ja sen jäljistä.

Rovaniemeläisperheen pojat joutuivat sotaan, missä heistä yksi kuoli, toinen haavoittui ja kolmas joutui venäläisten sotavangiksi suurhyökkäyksessä kesällä 1944. Elinaikanaan Kauko Saraste vaikeni vankeudestaan. Vasta löydettyään myöhemmin isänsä kirjoittaman kertomuksen sotavankeusajasta Petri Saraste ymmärsi, millaisen helvetin hänen isänsä oli käynyt lävitse.
Unohdettujen suomalaisten sotavankien tarina on ajankohtainen myös Ukrainan sodan takia. Sotakirjeenvaihtajana Ukrainassa toiminut Petri Saraste kokee, ettei mikään ole muuttunut vuosikymmenten saatossa. Venäjän synkkä historia ihmisoikeuksien polkijana jatkuu.


Kommentti:

Tämäkin kirja on osoitus siitä, miten yhden ihmisen kerrottu tarina on samalla monen kertomus. Tätä puolta sodista ei ole paljon kerrottu, ja siihenhän on syynsä. Sarasteen isäkin vaikeni asiasta lähes koko elämänsä ajan.
On kuitenkin tärkeää kuulla sodan eri puolista, ja tietenkin ihmisten olisi (ollut) tärkeää saada käsitellä näitäkin traumoja. Se ei ollut tuolloin tapana.

(236 sivua + kuvasivut.)

maanantai 3. kesäkuuta 2024

Virolainen, Atte: Lääkäri Atte - Selviytymisopas elämään

Atte Virolainen ja Margareeta Häkkinen: Lääkäri Atte -
Selviytymisopas elämään

Otava, 2024
Luin ~ 2.6.2024



Kuvaus:

Suositun somelääkärin vetävä tietokirja huumeista ja rikollisuuden maailmasta. Nuori Atte oli häirikkö, jota koulu ei kiinnostanut ja jota valtaosa aikuisista piti toivottomana tapauksena. Nyt hän kertoo, miten hän onnistui kääntämään elämänsä suunnan ja opiskelemaan ensin palomieheksi ja sitten lääkäriksi. Vankilalääkärinä työskentelevä Atte alkoi Tiktok-tilinsä suosion myötä saada valtavasti yhteydenottoja nuorilta ympäri Suomea. Kirjassa hän jakaa elämäntaitoa, jota on kerännyt pelastajana, opiskellessaan Venäjällä ja työssä vankien kanssa. Hän kertoo myös eri päihteistä ja niiden haittavaikutuksista. Asiantuntijana toimii Aten lisäksi lääketieteen tohtori Margareeta Häkkinen.

Kommentti:


(239 sivua.)

sunnuntai 26. toukokuuta 2024

Vuori, Katariina: Parasta ennen

Katariina Vuori: Parasta ennen
Otava, 2024
Luin ~ 26.5.2024



Kuvaus:

Hurmaavan hauska ja sopivan vinksahtanut romaani naisesta, jonka on löydettävä mies ennen 50-vuotissyntymäpäiväänsä.
Armi on 49-vuotias sinkkuelämäänsä tyytyväinen arkeologi. Kun hän kuulee, että saadakseen leskeneläkettä on avioiduttava ennen kuin täyttää 50 vuotta, alkavat maailma ja miehet näyttäytyä eri vinkkelistä.
Mutta entä jos suossa uinuvan kivikautisen ruuhen tutkimus ja rämeellä tarpominen houkuttelevat enemmän kuin parisuhteen kiikkerille pitkospuille astuminen?
Muinaisjäänteiden kaivelu saa lisäkierroksia, kun oululaiseen Terwahovi-museoon saapuu kaksi kesäharjoittelijaa. Orastavalta romanssiltakaan ei voi välttyä, mutta loppuuko aika kesken?


Kommentti:

Olipa mielenkiintoinen, vaikkakin hieman eriskummallinen aihe. Tekstinä tämä oli humoristista ja mukavaa sanailua. Kyllä todellakin naurahtelin aina välillä, sen verran osuvia huomiota ja vinkeitä näkökulmia tämä sisälsi nykyihmisen elosta. Loppupuolella tekstissä oli ehkä vähän toistoakin, mutta kyllä tämä oli oikein mukava lukukokemus.
Luonnossa liikuttiin ja arkeologia oli jotenkin mukavan luontevasti, asiantuntevasti, mutta silti kansantajuisesti mukana tarinassa
(267 sivua.)

perjantai 24. toukokuuta 2024

O´Leary, Beth: Hukkareissu

Beth O´Leary: Hukkareissu
The No-Show, 2022
Suom. Heli Naski
WSOY, 2022
Luin ~ 24.5.2024



Kuvaus:

Kolme naista, kolmet treffit ja mies, joka ei koskaan saavu paikalle...
Siobhan, Miranda ja Jane ovat kovin erilaisia naisia, mutta jotain yhteistäkin heillä on: kaikkien ystävänpäivätreffit menivät pilalle, kun toinen osapuoli ei ilmaantunutkaan paikalle. Ja mikä vielä kummallisempaa, kaikille teki oharit yksi ja sama mies - Joseph Carter. Mutta mitäpä olisi elämä ilman anteeksiantoa ja toisia mahdollisuuksia. Kolmen naisen ja yhden miehen yhtälössä lopputulos ei vain voi miellyttää kaikkia. Kuka löytää rakkauden ja kenen sydän särkyy?


Kommentti:

Mielenkiintoinen alkuasetelma, mutta kappas, kaikki ei olekaan ihan sitä, miltä se näyttää.
Lukijalle on varattu melkoisia yllätyksiä, ja suhdesotkuromantiikan lisäksi tässä pohditaan ihmissuhdeasioita myös hieman pintaa syvemmältä. Siitä plussaa.
Tykkäsin kirjasta ja juonen yllätyksellisyydestä, vaikka olihan tämä myös hieman sekava.
Kirjan nimi olisi suomeksi voinut olla Oharit.

Tarina ajoittuu osittain koronapandemia-aikaan.

(362 sivua.)

maanantai 20. toukokuuta 2024

Grimaldi, Virginie: Saman katon alla

Virginie Grimaldi: Saman katon alla
Il nous restera ca, 2022
Suom. Susanna Tuomi-Giddings
Otava, 2024
Luin ~ 20.5.2024



Kuvaus:

Sydämellinen tarina kimppakämpästä ja yllättävän ystävyyden voimasta.
Odottamaton kohtaaminen tuo yhteen kolme rikkinäistä ihmistä. Leskeksi jääneen seitsemänkymppisen Jeannen luo päätyvät asumaan autossaan majaillut 18-vuotias kondiittoriopiskelija Théo sekä vastikään eronnut kolmekymppinen Iris.
Jaettu koti tietää yhteentörmäyksiä, mutta myös yllätyksiä, lämpöä ja lohtua. Jokaisella asukkaalla on omat salaisuutensa ja kipunsa, jotka vähitellen paljastuvat ja muuttavat muotoaan.
Ranskan suurimman viihdekirjailijan teosten koskettavat teemat, humoristiset sattumukset sekä oivaltavat huomiot elämästä tuovat hymyn huulille ja kyyneleen silmäkulmaan.


Kommentti:

Olipa jotenkin ihanan lämmin ja oivaltava tarina. Kevyissäkin kirjoissa voidaan käsitellä aika isojakin asioita. Onneksi Theo, yksi päähenkilöistä toi sopivasti särmää henkilöihin, niin ei tämä mennyt liian siirappiseksi. Tykkäsin. Näköjään minuun iskevät nyt ranskalaiset kertojat.

(297 sivua.)

sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Da Costa, Mélissa: Kaikki taivaan sini

Mélissa Da Costa: Kaikki taivaan sini
Tout le bleu du ciel, 2019
Suom. Saana Rusi
Tammi (WSOY), 2024
Luin ~ 18.5.2024



Kuvaus:

Ilmoitus: Nuori mies, elinaikaa kaksi vuotta nuoruusiän Alzheimerin takia, etsii matkakumppania viimeiseen suureen seikkailuun.
Parantumattomasti sairas Émile haluaa jättää taakseen sairaalat, perheen myötätunnon ja ystävänsä. Yllätyksekseen hän saa vastauksen ilmoitukseensa, ja kolme päivää myöhemmin matkailuauton kyytiin nousee Joanne selässä reppu, päässä leveälierinen hattu, vailla selityksen sanaa. Alkaa matka Ranskan kauneimman luonnon siimekseen, yllättäviin kohtaamisiin, syvälle elämän ja kuoleman kysymyksiin. Émilellä on kohtalonsa, Joannella oma tarinansa, ja yhdessä he oppivat auttamaan toisiaan. Kaikki taivaan sini on viisas ja tunteikas tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja toivosta.
Ihmeellinen matka elämän kauneuteen Coelhon hengessä.


Kommentti:

Tämä todellakin tempasi mukaansa, mikä ihmeellinen rakkaustarina.
Luin jokseenkin ahmimalla, mutta nautiskellen ja viimeisen luvun jätin tarkoituksella illalla viimeiseksi luettavakseni, koska tiesin, että tämän jälkeen ei heti voi eikä halua alkaa uutta tarinaa.
Ainoa pienenpieni miinus tulee toistuvista (ehkä aavistuksen kosiskelevista) viittauksista Paul Coelhoon, kun en itse ole mikään erityinen Coelhon fani. Toisaalta sille oli ihan perustelunsa, koska Coelho yhdisti kirjan joitakin henkilöitä.
Näin kaunista rakkaustarinaa en ole lukenut vähään aikaan, ja käännöstyö oli myös todella ammattitaitoista.
Toivottavasti Da Costaa suomennetaan pian lisää!

646 sivua.

keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Joenpolvi, Anu: Rakkautta ja raekuuroja

Anu Joenpolvi: Rakkautta ja raekuuroja
Karisto (Otava), 2022
Rantakylä-sarja, 2.osa
Luin ~ 15.5.2024



Kuvaus:

Vanhoja tuttuja ja uusia tulokkaita Rantakylän idyllisissä maisemissa.
Marleena saa määräaikaisen työn Haapasen leipomossa tuotekehittelijänä. Majapaikaksi sovitussa rivitaloasunnossa on tapahtunut vesivahinko, eikä Rantakylän kunnalla ole tarjota muuta kämppää kuin entinen opettajan asunto rapistuneen kyläkoulun yläkerrasta. Järkytyksekseen Marleena epäilee tuntevansa rakennuksen toisessa päässä majailevan nuorenmiehen.
Tuiki tuttu sen sijaan on lottovoiton saanut sinnikäs exä, jonka keltainen avoauto tuntuu pyörivän kylillä jatkuvasti. Solmuun menneet suhteet eivät näytä selkiytyvän ennen kuin muuan lehmä poikii!
Hurmaava jatko-osa huippusuositulle Poutaa ja perunankukkia -romaanille.


Kommentti:

Kyllä, tämä on hurmaava sarja. Henkilöt olivat aivan uusia, mutta edellisen osan päähenkilötkin vilahtivat sen verran sivujuonteena, että heidän kuulumisensa lämmittivät mieltä.
Tässä ei siis haittaa, vaikka osien lukemisen väliin jäisi aikaa, kun juoni on aina uusi. Se on myös tuttu, kuten kuuluukin olla. :)

Sarja on juuri sopivaa kesälukemista, ja kesälomahan mulla nyt on.
(270 sivua.)

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

Joenpolvi, Anu: Poutaa ja perunankukkia

Anu Joenpolvi: Poutaa ja perunankukkia
Karisto (Otava), 2021
Rantakylä-sarja, 1.osa
Luin ~ 11.5.2024



Kuvaus:

Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa - uusi Rantakylän maisemiin sijoittuva sarja alkaa.
Liina irtisanoutuu työpaikastaan, kun romanssi työnantajan kanssa lopahtaa. Hän muuttaa kesäksi lapsuutensa mummulaan raivaamaan pikkuista mökkiä ja villiintynyttä puutarhaa.
Tilapäistä työtäkin järjestyy, sillä osa kyläläisistä on Liinalle lapsuudesta tuttuja. Teinivuosien paras ystävä pitää kylällä pitopalvelua ja naapuritilan pojankoltiaisesta on kasvanut vilkkusilmäinen nuori isäntä. Onpa paikkakunnalla uutta vertakin: kirjaston yläkerrassa asustaa rautakaupassa autteleva pörrötukkainen Jyri.
Sanomattakin on selvää, että tällaisessa ympäristössä kaupungin vetovoima haalistuu.


Kommentti:
Kaivattua kevyttä vaihtelua.
Sarjan osat ovat ilmeisesti itsenäisiä tarinoita, mikä onkin kiva,nyt ei tarvitse pantata ensimmäisten osien lukemista jatkoja odotellessa.

(212 sivua.)

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Vuori-Kemilä, Anne: Maahan viilletty raja

Anne Vuori-Kemilä: Maahan viilletty raja
Karisto (Otava), 2023
Luin ~ 8.5.2024



Kuvaus:

Köyhyyttä, häpeää, vahinkoraskauksia ja niukka leipä ahtaajana laivoissa – Reetan kohtalo on kova, ja hän joutuu luopumaan tyttärestään Signestä. Miten käy, kun Reeta vuosien jälkeen vaatii kasvattivanhempiinsa kiintyneen tyttärensä takaisin? Korjaantuuko rikottu rakkaus ja periytyykö kovaosaisuus sukupolvelta toiselle? Vai odottaako parempi elämä saksalaisten sotasairaalassa apusisarena työskentelevää nuorta Signeä?

Maahan viilletty raja on kuvaus myös entisajan satamatöistä, joissa naisen oli pärjätäkseen oltava kovasanainen, kovatöinen ja kovapintainen.>

Kommentti:

Valtavan hieno kirja.
Tarina on tosipohjainen ja pidin erityisesti siitä, miten kirjailija ei vain kertonut näiden naisten kohtalosta, vaan oli onnistunut herättämään nämä naiset eloon.
On todella tärkeää saada lukea myös tämäntapaisia tarinoita. Tällaisesta satamatyöläisten ammattiryhmästä en oikeastaan ole koskaan kuullut enkä edes tajunnut olevan olemassa.
Muistiin: Tämän kirjailijan teoksia haluan lukea lisää.

(332 sivua.)

sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Thompson, Kate: Kirjasto sodan keskellä

Kate Thompson: Kirjasto sodan keskellä
The Little Wartime Library, 2022
Suom. Tuulia Tipa
Bazar Kustannus Oy, 2023
Luin ~ 5.5.2024



Kuvaus:

Maailman palaessa kirjallisuuden liekki roihuaa kirkkaimpana.
Kate Thompsonin Kirjasto sodan keskellä on toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen sijoittuva romaani kätketystä kirjastosta, joka toi lohtua ihmisille
Lontoo vuonna 1944. Clara Button työskentelee Bethnal Greenin kirjastossa Lontoossa. Pommien tuhotessa kaupunkia rohkea Clara saa idean siirtää kirjaston kokoelmat maan alle keskeneräiselle metroasemalle. Aseman suojiin muodostuu maanalainen yhteisö, joka muun muassa teatteria ja kahvilaa ylläpitämällä tarjoaa turvaa ja rauhaa taivaalta putoavilta pommeilta.
Ilta toisensa jälkeen Clara ja hänen uskollinen kollegansa Ruby Monroe avaavat sitkeästi maanalaisen kirjaston ovet, sillä paikasta on tullut elintärkeä alueen asukkaille. Sodan pitkittyessä naisten sinnikkyys joutuu kuitenkin koetukselle. He joutuvat päättämään, kuinka kalliin hinnan he ovat valmiit maksamaan kirjojen ja heille rakkaiden ihmisten vuoksi.
Kate Thompsonin tositapahtumiin perustuva Kirjasto sodan keskellä on koskettava historiallinen romaani, joka saa lukijan sydämen sykkimään entistäkin enemmän kirjallisuuden voimalle.


Kommentti:

Tosi sympaattinen tarina, taas sitä oppi jotain uutta maailmasta ja sota-ajasta. Kirjan tapahtumapaikkana metroasema ja mielenkiintoisia, koskettavia kohtaloita kotirintamalla.
Muistiin: Tämän kirjailijan tekstiä haluan lukea lisää.

(494 sivua.)

keskiviikko 1. toukokuuta 2024

Al Husaini, Sara: Huono tyttö

Sara Al Husaini: Huono tyttö
Like Kustannus Oy (Otava), 2023
Luin ~ 1.5.2024



Kuvaus:

Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten.
Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin.
Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti.
Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa


Kommentti:
Omakohtaisuudessaan todella tärkeä puheenvuoro naisten oikeuksista. Huivi ei ole vain pala kangasta.
(295 sivua.)

keskiviikko 24. huhtikuuta 2024

Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät

Tina Harnesk: Lumeenkylväjät
ruots. Folk som sår i snö, 2022
Suom. Leena Virtanen
WSOY, 2024
Luin ~ 24.4.2024



Kuvaus:
Máriddjá saa tietää, ettei elä enää kauan. Omapäinen 85-vuotias hyväksyy kohtalonsa rauhallisella raivolla ja keskittyy olennaiseen: kukaan ei saa tietää syöpädiagnoosista, ei etenkään aviomies Biera, joka sairastaa dementiaa. Perinteisesti saamelaisperheissä nuoret polvet huolehtivat vanhemmista, mutta Máriddjá ja Biera eivät koskaan saaneet lapsia. Aikoinaan heidän perhepiiriinsä kuitenkin kuului pieni poika, jota he rakastivat. Missä poika on nyt? Máriddjálla on kiire saada asiat järjestykseen. Yhdessä Máriddjá ja hänen uusi uskottunsa, puhelinkojeaparaatista konemaisella äänellä vastaileva Sire, laativat suunnitelman.

Kommentti:

Hieno, koskettava kirja, joka valitettavasti kärsi siitä, että oma lukukeskittymiskykyni ja -aikani ovat kovin rajalliset.
Teksti oli kyllä jännä sekoitus huumoria ja surumielisyyttä. Kirjailijan kuvailut ikälopun pariskunnan olemuksista ja heidän lähes järjettömistä edesottamuksistaan sai kyllä välillä hekottelemaan hersyvästi. Huumori on tärkeää, myös surullisissa tarinoissa!
Kirjailijan esilletuomat teemat kuten saamelaisten pakkosiirto, lapsettomuus, sukuikävä, juurettomuus ym. oli mielestäni onnistuneesti kirjoitettu tarinaan, niitä ei tarvinnut erikseen alleviivata.
Suomennos oli todella onnistunut, tekstin sävyt huumoria myöten olivat oivaltavia.
Ihan pieni miinus tulee suomennoksen ajatusviivojen käytöstä. Ehkä sellaiset oli alkuperäisessä tekstissä, mutta suomen kielen kieliopillisesti olivat välillä mielestäni turhia.

(361 sivua.)

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Jaswal, Balli Kaur: Shergillin sisarusten odottamattomat seikkailut

Balli Kaur Jaswal: Shergillin sisarusten odottamattomat seikkailut
The Unlikely Adventures of Shergill Sisters, 2019
Suom. Inka Parpola
Sitruuna Kustannus Oy, 2022
Luin ~ 12.4.2024



Kuvaus:

Lämpimän humoristinen ja tunteellinen sukupolvitarina sisaruudesta, surusta joka yhdistää ja salaisuuksista jotka etäännyttävät.
Englannissa syntyneet punjabilaiset sisarukset Rajni, Jezmeen ja Shirina eivät varsinaisesti koskaan ole tunteneet sitä kuuluisaa sisarusten välistä rakkautta toisiaan kohtaan. Rajni, rehtori, on järjestelmällisyyden perikuva. Jezmeen, näyttelijä, pelkää ettei lyö läpi urallaan. Shirina, ”hyvä” sisar, elää täydellistä elämää varakkaassa avioliitossa.
Äidin viimeinen toive tuo heidät odottamattomasti yhteen ja lähettää vastahakoiset sisarukset pyhiinvaellusmatkalle Intiaan. Heitä ei tunnu yhdistävän mikään muu kuin valonarat salaisuudet. Kun yksi epätodennäköinen seikkailu johtaa toiseen, ei kestä kauaakaan kun sisarukset alkavat ymmärtää, että he saattavat tarvita toisiaan nyt enemmän kuin koskaan.



Kommentti:
Mukava tarina, jonka alkuun pääseminen kesti vähän turhan kauan.
- Toisaalta taidan olla nykyään kovin kärsimätön lukija.

(368 sivua.)


Kesken jäi: Katja Mäki: Itki toisenkin.
Odotin tätä kirjaa kovasti, koska pidin aiemmasta kirjasta kovin. Nyt en ollut varmaan oikeassa mielentilassa tätä, etenkin kun ärsyynnyin ennen 12:tta sivua "alkaa lukemaan" -toistosta. Sinnittelin vielä n. sivulle 80, mutta sitten noita alkaa tekemään-juttuja alkoi taas tulemaan ja mulla meni hermo.

Aihe sinänsä olisi ollut kiinnostava, mutta henkilöt eivät oikein alkaneet elää. Tai kirjoitustyyli oli liian kuvaileva ja verkkainen tämänhetkiselle meikäläiselle.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2024

Viitala, Kaisa: Klaanin vieraana

Kaisa Viitala: Klaanin vieraana
Karisto (Otava), 2024
Nummien kutsu-sarjan 1. osa
Luin ~ 3.4.2024



Kuvaus:

Koukuttavaa historiallista viihdettä 1700-luvun Skotlannista. Lumoava Nummien kutsu -sarja alkaa.
Kun arvostetun lontoolaisperheen tytär Agnes kohtaa tanssiaisissa ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianin, hän päättää, että tapaaminen saa jäädä viimeiseksi. Agnesin on vaikea ymmärtää, mitä muut röyhkeässä vuoriston villissä näkevät – mieshän on jakobiittikapinallisia eli maanpetturi! Sitä paitsi Agnes on raajarikko, joten tuskin kukaan mies hänestä kiinnostuukaan.
Kohtalokkaan valheen vuoksi Agnes päätyy kuitenkin viettämään talvea Fingalin suvun linnassa, kaukana kotoa, ja huomaa olevansa keskellä mutkikasta valtataistelua klaanin herruudesta.


Kommentti:

Herkullista!
Tunnustan, että jännitti aloittaa tämä kirja, sillä ennakkoon kovin hehkutetut kirjat jäävät joskus hieman pettymyksiksi.
No, tämä tarina ei jättänyt kylmäksi, vaan oli todellakin lämmittävä lukukokemus.
Mitkä herkulliset henkilöhahmot, herkullinen juoni ja niin herkullisesti kirjoitettu.
Rrakastan kirjoja, joiden henkilöt ovat hengissä ja joista kirjoittaja selvästi pitää.
Täydellinen historiallinen romaani, jossa riitti ovelia juonenkäänteitä, rakkautta, romantiikkaa, vaarallisia tilanteita, myös kielellä (kielillä) ja murteella leikittelyä. Millie!
Varmin merkki hyvästä tarinasta on se, kun samaan aikaan haluaa ahmimalla kiirehtiä eteenpäin, mutta kuitenkin tekisi mieli vitkutella lukemista, että saisi viipyä tarinan parissa mahdollisimman pitkään.
Kyllä, tykkäsin!
Voi itku, että seuraavaa osaa pitää nyt odotella ensi vuoteen!
Todella poikkeuksellisesti ostin tämän kirjan itselleni, kun en malttanut kirjaston jonoa odottaa. Ehkäpä joskus saan tähän vielä signeerauksenkin :).

(460 sivua.)

lauantai 30. maaliskuuta 2024

Raunio, Katja: Viime ajat

Katja Raunio: Viime ajat
Kustannusosakeyhtiö Teos Oy, 2023
Luin ~ 29.3.2023



Kuvaus:

Nainen työskentelee asiakaspalvelijana erään museon kesänäyttelyssä. On pakko. Kun muut ympärillä pohtivat urakehitystä ja asuntomarkkinatilannetta, hän asuu rapistuvassa kimppakämpässä ja laskee, mistä rahat vuokraan ja ruokaan. Elämä on johtanut umpikujaan.
Asiakaspalvelijan tehtäviin kuuluu myös seurankipeiden miesten kohtaaminen, eikä kadullakaan saa kulkea rauhassa. Sentään yksi mahdollinen valopilkku naisen elämään mahtuu: sateisena iltana ulkotakkinsa lainaava nuori mies. Hänestä on vaan aika vaikea ottaa selkoa, vaikka hän onkin erittäin sanavalmis.
Vaihtelevasäinen kesä tuo päähenkilön ikkunan alle vielä ahdistelijankin. Ja tietenkin epäilys viriää – onko kaikki sittenkin omaa syytä?
Sanomalehdestä ohitetaan ulkomaan uutiset. Ja kuitenkin kaikkien mielessä pyörii kysymys, miten kenenkin pitäisi turvata selustansa näinä aikoina.
Viime ajat on piinallinen romaani arjen vallankäytöstä. Katja Raunion sinutteleva kerronta iskee päin kasvoja näyttäen maailman, joka on samanaikaisesti sadun kaltainen ja kivuliaan tosi.



Kommentti:

Tarina alkoi mielenkiintoisesti, sillä kiva ja omintakeinen kirjoitustyyli veti mukaansa. Kiinnostava aihe. Monimerkityksellinen loppu, joka jätti lukijan vähän leijumaan.

(117 sivua.)

maanantai 25. maaliskuuta 2024

Moyes, Jojo: Riikinkukon paratiisi

Jojo Moyes: Riikinkukon paratiisi
The Peacock Emporium, 2004
Suom. Riina Vuokko
Gummerus Kustannus Oy, 2024
Luin ~ 23.3.2024



Kuvaus:

Athene Forster oli säkenöivä 60-luvun nuori: kaunis, hemmoteltu ja holtiton. Vanhemmat huokaisivat helpotuksesta, kun Athene asteli avioliiton satamaan, mutta pian juorut alkoivat taas levitä. Vuosikymmeniä myöhemmin Suzanna Peacock yrittää päästä sinuiksi äitinsä maineen kanssa. Perustettuaan Riikinkukon paratiisi -nimisen kahvilapuodin hän saa ystäviä ja kohtaa komean Alejandron. Äidin haamu kuitenkin häilyy Suzannan onnen yllä.

Kommentti:

Niin paljon kuin olenkin tykännyt Jojo Moyesin kirjoista, tähän tarinaan en oikein lopultakaan päässyt sisälle. Toki luin kirjaa lyhyissä pätkissä, mutta missään vaiheessa tarina ei imaissut mukaansa. Jotenkin kovin sekava tämä oli, jonkinlainen tiivistäminen ja karsiminen olisi mielestäni tehnyt tarinalle hyvää.
Tämähän onkin Moyesin varhaista tuotantoa, vaikka vasta nyt suomennettu.

(511 sivua.)

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Saarela, Sara: Mun on pakko

Sara Saarela: Mun on pakko
Aikamedia Oy (Otava), 2011
Luin ~ 12.3.2024



Kuvaus:

Kukaan ei tiedä. Liisi on varma siitä, kunnes hänen paras kaverinsa Sussu saa selville hänen salaisuutensa ja uhkaa paljastaa sen.
Liisi arvaa, etteivät hänen pastori-isänsä ja sairaanhoitaja-äitinsä, eivät edes ystävät seurakunnassa, voi ymmärtää, ettei hänellä ole mitään ongelmaa: hän vain haluaa näyttää hyvältä! Ja silloin on pakko olla syömättä, pakko polttaa rasvaa... Pakko, kunnes tilanne riistäytyy käsistä. Sara Saarela käsittelee esikoisromaanissaan ajankohtaista aihetta, nuoren syömishäiriötä.


Kommentti:

Nuortenkirja.

(152 sivua.)

lauantai 9. maaliskuuta 2024

Kähkönen, Sirpa: 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa - Väärässä olemisen historia
Siltala (Otava), 2023
Luin ~ 8.3.2023



Kuvaus:

Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”
Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa totaalisesti. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta.
36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä.
36 uurnaa on vuoden 2023 Finlandia-voittaja sekä Runeberg-palkintoehdokas 2024


Kommentti:

Tämä kirja sopi vallan mainiosti lopetettavaksi kansainvälisenä naistenpäivänä, 8.3.
Tätä kirjaa on vaikea analysoida nyt heti.
Tämä on kirja, jolle olisi pitänyt olla enemmän aikaa, mutta kirjaston laina-aika vilkutti punaista.

Pari otosta:
Mitä kaikkea sukujen ja perheiden sisällä kerrotaan ja koetaan. Monet asiat (traumat etenkin) periytyvät suvuissa.
Niitä olisi varmaan hyvä välillä avata ja miettiä, voisiko joistakin perinnöistä pystyä jopa luopumaan.
Ne siis pitäisi myös tunnistaa.

Tämä oli yhden perheen ja suvun tarina, mutta ajattelen, että suomalaisten tuon ajan hyvinkin yleinen perintö. Kokonaiset sukupolvet olivat osalisina 1900-luvun sotiin ja niiden välisiin ja jälkeisiin tapahtumiin. Tuskinpa monikaan (suku, perhe, henkilö) jäi saamatta erilaisia osumia niistä.

Onnettomuuden aiheuttaman aivovamman vaikutusta ihmisen elämään joudun pohtimaan vähän liiankin läheltä. Se on kipeä asia, koska sen vaikutuksia tai paranemista ei voi samalla tavalla arvioida kuin vaikkapa luunmurtuman. Ja se vaikuttaa ihmisen (ihmisten) elämään silloinkin, kun toipuminen sujuu hyvin.


(267 sivua)

Jäi kesken: Katja Kettu: Kätilö

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Härkönen, Anna-Leena: Kissapsykoosi

Anna-Leena Härkönen: Kissapsykoosi
Otava, 2024
Luin ~ 25.2.2024



Kuvaus:

Anna-Leena Härkönen kirjoittaa sumeilematta kaikesta, mistä hän on ärtynyt, huvittunut tai huolestunut.
Miksi äidit istuvat aina syytettyjen penkillä? Miksi ravintola tarjoaa friteerattua jäkälää tai punajuuripölyä, niin että kotona on voideltava nälkään meetvurstileipä?
Onko virkistyspäivänä virkistyttävä juuri työnantajan määräämällä tavalla, kuten vetämällä laivalla kännit, heräämällä väärissä hyteissä ja sotkemalla kaikkien asiat?
Vanhemmat ikäluokat ovat nuorten mielestä emotionaalisesti epäkypsiä, mutta miten kermassa haudutettujen all inclusive -koteihin tottuneiden nuorten puheisiin voi suhtautua kypsästi?
Kissapsykoosiin on koottu 25 jäljittelemättömän tarkkanäköistä kolumnia.


Kommentti:

Tykkään aina vaan Anna-Leena Härkösen kirjoitustyylistä.
Kirja tarttui mukaan kirjaston pikalaina- eli VIPPI-hyllystä.

(93 sivua.)

lauantai 24. helmikuuta 2024

French, Nicci: Sunnuntai sarastaa

Nicci French: Sunnuntai sarastaa
Sunday Morning Coming Down, 2017
Suom. Raimo Salokangas
Blue Moon / Docendo, 2024
Viikonpäivä-sarjan 7.osa (Frieda Klein-sarja)
Luin ~ 24.2.2024



Kuvaus:

Julma viesti menneisyydestä kertoo, ettei piina ole ohi.
Psykoterapeutti Frieda Kleinin talon lattialautojen alta löydetään ruumis. Kyseessä on mies, jonka Frieda on palkannut suojelemaan itseään.
Frieda on aina tiennyt, että hänen piinaajansa sarjamurhaaja Dean Reeve on edelleen hengissä, vaikka poliisi ei sitä uskokaan. Lattian alta löytynyt ruumis on myös viesti Friedalle. Vaino muuttuu yhä henkilökohtaisemmaksi, ja jos Frieda ei löydä Deania nopeasti, hänen perheensä ja ystävänsä ovat vaarassa.
Frieda Klein pääsee lähemmäs kuin koskaan vainoojaa, joka on jahdannut häntä seitsemän loistavan kirjan ajan.

Nicci Frenchin Frieda Klein -sarjassa unettomuudesta kärsivä psykoterapeutti pureutuu potilaidensa mielten synkimpiin sopukoihin ratkaistakseen rikoksia yhdessä Lontoon poliisin kanssa. Hän joutuu kohtaamaan kerta toisensa jälkeen pahimmat pelkonsa jahdatessaan murhaajia ja muita rikollisia.


Kommentti:

Hyytävä sarja, mutta tykkään. Jäljellä on vielä sarjan viimeinen osa, jonka kääntämistä pitää odotella.
Lukiessa toivoin, että kirjassa olisi ollut aluksi lyhyt lista tärkeimmistä aiemmin esiintyneistä henkilöistä, koska kirjojen välissä ehtii aina jonkun heistä unohtaa. No, kirjan luettuani löysin listan takaliepeestä.

(341 sivua.)

torstai 22. helmikuuta 2024

Lehtikanto, Katariina: Tyttö joka sai kaulapannan

Katariina Lehtikanto: Tyttö joka sai kaulapannan:
suomalaisen ihmiskaupan uhrin tarina

Docendo, 2023
Luin ~ 22.2.2024



Kuvaus:

Järkyttävä tosikertomus suomalaisesta tytöstä, joka joutui ihmiskaupan uhriksi. Hyväksikäytön rakkaudeksi naamioinut keski-ikäinen mies alisti alaikäistä Minttua vuosien ajan. Miten on mahdollista, että kaikki turvaverkot pettivät tytön?
Mintun kohtalo järkytti suomalaisia rikoksen paljastuttua vuonna 2016. Puhutteleva dokumenttiromaani kertoo koko tarinan otsikoiden takana. Se vastaa siihen, miksi kokematon 14-vuotias ajautui viisikymppisen yliopistolehtorin hyväksikäyttämäksi ja alistamaksi seksiorjaksi.
Minttu sai mieheltä 15-vuotislahjaksi koiran kaulapannan ja joutui myymään seksiä sadoille miehille eri puolilla Suomea. Läheiset, koulu, terveydenhoito ja lastensuojelu eivät nähneet eivätkä puuttuneet.
Vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä Minttu onnistui irrottautumaan häntä pahoin traumatisoineesta elämänvaiheesta, mutta siitä huolimatta Mintun elämässä jatkuivat monenlaiset vaikeat ongelmat. Hyväksikäyttäjä tuomittiin lopulta 11 vuodeksi vankeuteen. Mies pääsi avovankilaan ennen kuin Minttu psykoterapiaan.
Minttu on ensimmäinen suomalainen ihmiskaupan uhri, joka kertoo avoimesti tarinansa.


Kommentti:

Surullinen tositarina. Hämmentävää on, miten tällainen on saanut tapahtua ja miten kukaan lähellä olevista aikuisista ei havahtunut M:n tilanteeseen.
M:n tausta toki selittää jotain, sillä hänen lähipiirinsä ja lapsuutensa ongelmat ja hänen syrjäytyneisyytensä ja ongelmat tekivät hänet otolliseksi uhriksi hyväksikäyttäjille.
Toki M. myös halusi itse alaikäisenä välttää kaikki puuttumiset, joten hän valehteli asioista kysyttäessä aekä lähipiirilleen että viranomaisille, joita kyllä hänen perheensä lähellä toimi. Muiden ongelmat kuitenkin veivät aina huomion.
(393 sivua.)

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Hunter, Cara: Kaivattu kuolema

Cara Hunter: Kaivattu kuolema
Hope to Die, 2022
Suom. Enni Vanhatapio
Otava, 2024
Adam Fawley-sarjan 6.osa
Luin ~ 18.2.2024



Kuvaus:

Kuolema ei aina ole pahin vaihtoehto.

Poliisi hälytetään myöhään illalla syrjäiselle maatilalle. Perillä odottaa järkyttävä näky: nuori mies on ammuttu lähietäisyydeltä. Tilalla asuva vanha pariskunta sanoo ampuneensa murtovarkaan itsepuolustukseksi, mutta Fawley tiimeineen ei pidä selitystä uskottavana.
Kun yhteys kymmenen vuoden takaiseen selvittämättömään murhaan paljastuu, on Fawleyn otettava kaikki keinot käyttöön tapauksen ratkaisemiseksi. Runsaista aineksista muodostuu nerokas rikosmysteeri, joka pitää tiiviisti otteessaan.


Kommentti:

Cara Hunterin dekkarisarja komisario Adam Fawleysta ja hänen ryhmästään selvittämässä rikoksia on ihan huippusarja.
Mielenkiintoisia käänteitä, mutta onneksi tällä kertaa Fawley ja hänen perheensä eivät olleet uhattuina.
Aluksi lukemista häiritsi jonkin verran sinuttelun puute. Jotenkin sitä pitää niin itsestäänselvänä, että brittiviranomaiset teitittelevät paitsi toisiaan, myös etenkin kuulustelemiaan (tai haastattelemiaan) ihmisiä, että sinuttelu tosiaan pisti korvaan (eli silmään ;).
Mutta olipahan taas vetävä ja mutkikas juoni.

(431 sivua.)

tiistai 13. helmikuuta 2024

Kanto, Anneli: Pala palalta pois

Anneli Kanto: Pala palalta pois
- Kertomuksia Alzheimerin taudista
Gummerus, 2013
Luin ~ 13.2.2024



Kuvaus:

Hyvät tavat säilyvät pisimpään. Hän ottaa teennäisen äänensävyn, hymyilee kohteliaasti ja katsoo silmiin. Tunteet haihtuvat. Ensimmäiseksi menevät huumorintaju, rakkaus, huolenpito, myötätunto. Viimeksi jäävät viha, katkeruus, tyytymättömyys. Eläessään äiti on käyttänyt niitä kovin vähän. Ehkä niitä siksi on paljon jäljellä. Minä, vanha nainen itsekin, olen äiditön tytär, pettynyt ja epätoivoinen. Missä minun oikea äitini on?
Suupieliäni kutittaa halu huutaa hänelle: ole kunnolla, älä ole tuollainen, lopeta, ole niin kuin ennenkin! Haluaisin läimäyttää häntä ja palauttaa hänet ennalleen. Haluaisin ravistaa hänestä irti tuon jonkun, joka ei ole hän. Äiti älä jätä. Rakasta minua.

Anneli Kanto on kirjoittanut omakohtaisen teoksen siitä, mitä on elää Alzheimerin tautiin sairastuneen äidin tyttärenä. Teos näyttää piiruakaan kaunistelematta kaikki raskaan matkan varrella tulevat tunteet, ärtymyksen, vihan, katkeruuden, väsymyksen, surun, ikävän ja pelon. Kanto on kerännyt teokseen oman tarinansa lisäksi muiden dementiaan sairastuneiden ihmisten läheisten kertomuksia. Yhteiskunnallisesti kantaaottava teos on väkevä puheenvuoro jaksamisensa rajoilla päivittäin kamppailevien omaisten puolesta.


Kommentti:

Ihminen ei voi tietää, miten vanhaksi elää eikä hän voi tietää, miten hän vanhenee. Muistisairaus tulee, jos on tullakseen ja se on kova isku. Tuttu ihminen muuttuu vieraaksi.
Tärkeä ja kaunistelematon kirja aiheesta.
(247 sivua.)

perjantai 9. helmikuuta 2024

Blomqvist, Anni: Hyvästi Myrskyluoto

Anni Blomqvist: Hyvästi Myrskyluoto
Vägen från Stormskäret, 1973
Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1976
Luin ~ 9.2.2024



Kuvaus:
Myrskyluoto-sarjan viides ja viimeinen osa.
Maijan on jatkettava elämää yksin ilman Jannea. Lapset ovat tukena musertavassa surussa, ja pystyvätkin varttuessaan yhä enemmän auttamaan arjen töissä. Maija voi vihdoin myös toteuttaa vanhan haaveensa kaljaasin hankkimisesta ja opetella kirjoittamaan.
Koittaa myös se hetki, jona Maija joutuu jättämään hyvästit rakkaalle Myrskyluodolleen, pienelle maailmalle joka oli hänen omansa melkein koko elämän ajan.

Kommentti:

Nyt kun olen lukenut koko Myrskyluoto-sarjan, voin kertoa, että en pidä uutuuselokuvasta.
Tai elokuva sinänsä oli hyvä, mutta se ei oikeastaan kerro Anni Blomqvistin Maijasta.
Elokuvan inspiraation lähteenä on toki ollut kyseinen tarina.
Niin paljon hyvin olennaisia asioita on muutettu sekä tarinallisesti että henkilön persoonassa, että mielestäni tämä on kerta kaikkiaan aivan uusi tarina.
Sellaisena toimii oikein mainiosti, vaikka historiallisia tosiseikkoja onkin käsitelty melkoisen vapaalla otteella.

(178 sivua.)

torstai 8. helmikuuta 2024

Blomqvist, Anni: Meren voimia vastaan

Anni Blomqvist: Meren voimia vastaan
I kamp med havet, 1971 Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1980 (5. painos)
Luin ~ 7.2.2024


Kuvaus:
Myrskyluoto-sarjan neljäs osa.
Maija on nyt suurperheen äiti, ja Janne on hänen tukensa ja turvansa. Tulipalon jälkeen Myrskyluotolaiset asuvat Simskälassa, kunnes on aika palata rakentamaan uutta kotia.
Saariston arki on ankaraa ja yksinkertaista, ja Maijan vilpitön ilo pienistä onnen hetkistä heijastuu koko perheen elämään. Meri vaatii loputonta nöyryyttä luonnonvoimien edessä. Maija joutuu kokemaan elämänsä raskaimman menetyksen, eikä rakastettu Myrskyluoto voi enää koskaan olla sama kuin ennen. Silti surunkin läpi kuultaa syvä, kypsä elämänviisaus, joka kasvaa ihmisen ja luonnon aidosta yhteydestä.

Kommentti:
Tämän Myrskyluodon minä muistan ja tunnistan.
(166 sivua.)

tiistai 6. helmikuuta 2024

Blomqvist, Anni: Maija

Anni Blomqvist: Maija
Maja, 1970
Suom. Liisa Ryömä
Gummerus, 1975
Luin ~ 6.2.2024



Kuvaus:

Myrskyluoto-sarjan kolmas osa.
Maijan ja Jannen perhe kasvaa vuosi vuodelta. Lapset varttuvat, ja arkinen aherrus, vaikeudet ja ilot nivoutuvat yhteen värikkääksi arjeksi. Elämää varjostavat myös tuskan ja surun hetket, kohtuuttoman raskailta tuntuvat hetket. Yhdessä Maija ja Janne kuitenkin jaksavat, ja elämä jatkuu.


Kommentti:

Myrskyluodon Maijan tarinan yksi merkityksellisimmistä asioista itselleni on Maijan ja Jannen usko Jumalaan. Se tuo heille suurta turvaa koettelemusten keskellä, vaikka kirkon vaatimukset ehtoolliselle osallistumisesta myös kuormittavat syrjässä asujia.
Lopussa tapahtuu taas yksi katastrofi ja perhe joutuu evakkoon Maijan kotitaloon Västergårdiin, mikä on myös mukavaa vaihtelua yksinäiseen eloon syrjäisellä luodolla. Koti-ikävä Myrskyluodolle tuntuu oikeastaan jopa hieman yllättävältä, helpomminkin voisi elämänsä elää!
Toisaalta, kun elanto tulee kalastuksesta, Myrskyluoto on sopiva paikka. Ja rakas, vaikkakin yksinäinen.

(157 sivua.)

maanantai 5. helmikuuta 2024

Blomqvist, Anni: Luoto meressä

Anni Blomqvist: Luoto meressä
Med havet som granne, 1969
Suom. Björn-Christer Lindgren ja Liisa Ryömä
Gummerus, 2010
Luin ~ 5.2.2024



Kuvaus:
Luoto meressä on Anni Blomqvistin rakastetun saaristolaissarjan toinen romaani.
Maija ja Janne aloittavat yhteisen elämänsä syrjäisellä Myrskyluodolla, koti rakennetaan tulisijaa myöten itse, karjaa hankitaan, perhe alkaa kasvaa. Työntäyteisen arjen katkaisevat silloin tällöin mannermatka, joku kävijä, kirkkoreissu, ja sotakin sivuaa saariston asukkaita. Elämän yksinkertaisuus ja karuus näyttäytyvät kirjassa melkein kadehdittavina, lukija kaipaa sitä suoraa kosketusta luontoon ja vääristymättömiä ihmissuhteita, jotka nykyihmiseltä ovat kadonneet aikaa sitten.
Nuoren pariskunnan lujittuvan rakkauden ja luottamuksen Anni Blomqvist kuvaa koruttomalla, lämpimän huumorin värittämällä tavalla.
Samoin kuin ensimmäistä romaania tätäkin lukiessaan nauttii konstailemattomasta rauhallisesta kielestä, joka selkeästi ja kotoisasti, väliin runollisinkin sävyin kertoo sen mitä kertomusta on. Eikä karu kaunis elämä kaunomaalailua kaipaakaan.


Kommentti:

Välillä kuulen kyllä todella vahvasti tutun ahvenanmaalaisen murteen poljennon korvissani Blomqvistin kerronnassa :).
Tämä vahvistaa kyllä sitä omaa käsitystäni Maijasta ja esim. englantilaismiehityksen ajasta. Maija ja lapset vietiin kovalla kiireellä turvaan Västergårdiin eli Maijan kotitaloon ja Janne joutui piileskelemään Suomessa.

Jumalaan turvautuminen suuressakin hädässä tuo turvaa, vaikka Maija myös pelkää Jumalaa ja kokee ansainneensa omilla laiminlyönneillään Jumalan rangaistukset. Onneksi läheltä löytyy ihmisiä, jotka omalla karullakin tavallaan auttavat eteenpäin paitsi arkisissa asioissa ja ongelmissa, myös Maijan hengellisessä hädässä.

(163 sivua.)

lauantai 3. helmikuuta 2024

Blomqvist, Anni: Tie Myrskyluodolle

Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle
Vägen till Stormskäret, 1968
Suom. Björn-Christer Lindgren
Gummerus, 1991 (7. painos, ensimmäinen ilm. 1974)
Luin ~ 3.2.2024



Kuvaus:

Tie myrskyluodolle on ensimmäinen Anni Blomqvistin viidestä saaristolaisromaanista, jotka yhdessä muodostavat laajan, vaikuttavan kokonaisuuden, todellisen Ahvenanmaa-eepoksen. Kirjailija kuvaa ulkosaariston kalastajien vaikeita elinolosuhteita 1800-luvulla, aikana jolloin piti kaiken aikaa turvautua omaan rohkeuteen ja kokemukseen, perheen ja kylän tukeen ja Jumalaan. Näin hän välittää tämän ja huomisen päivän lukijoille kuvan maailmasta, joka on katoamassa ja unohtumassa. Toisaalta Anni Blomqvistin suurtyö on riippumaton ajasta ja paikasta - se on tarina ihmisestä ja ihmisen elämästä, siitä oikeasta, alkuperäisestä elämästä lähellä luontoa.

Tie myrskyluodolle kertoo romaanisarjan päähenkilön Maijan nuoruudesta kodin turvallisessa mutta ankarassa ilmapiirissä. Lapset kasvavat kovassa kurissa ja Herran nuhteessa ja joutuvat pienestä pitäen osallistumaan talon töihin. Ajan henkeen kuuluu myös, ettei Maijan mieltä kysytä, kun hänet luvataan Kala-Erkerin Jannelle ja heidän yhteisestä tulevaisuudestaan päätetään.
Häikäisevän kauniina kevätpäivänä Maija ja Janne nostavat purjeensa, irrottautuvat tutusta kotirannasta ja suuntaavat veneensä kohti avomerta ja tulevaa elinpaikkaansa Myrskyluotoa.


Kommentti:

Kävimme katsomassa uutuuselokuvan Myrskyluodon Maijasta. Elokuva poikkesi melkoisesti siitä, millainen mielikuva minulla on kirjasarjan Maijasta, sekä saaristoelämän ajankuvasta. Sainpa hyvän syyn lukea tämän ihanan nostalgiasarjan uudestaan.

(154 sivua.)

torstai 1. helmikuuta 2024

Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana

Ella-Maria Nutti: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Kaffe med mjölk, 2022
Suom. Jaana Nikula
Johnny Kniga, 2023
Luin ~ 1.2.2024



Kuvaus:

Äiti, tytär ja etäisyys, joka pitäisi kuroa umpeen.
Suoraan sydämeen käyvä esikoisromaani näyttää, miten ohuimmista langoista syntyy vahvin side.
Äiti ja tytär. Heidän välillään tuhat kilometriä. Äiti, jonka pitää kertoa tyttärelle jotakin, mikä ei voi odottaa. Tytär, joka on juuri päässyt pohjoisesta pääkaupunkiin.
Sydämellinen ja kaunis romaani etenee kuin jännityskertomus äidin pyrkiessä kohtaamaan tyttärensä ja tyttären pyrkiessä itsenäisyyteen.
Ella-Maria Nutti onnistuu koskettamaan jotakin sanomatonta ja kouriintuntuvan tunnistettavaa kuvatessaan äitiä ja tytärtä, joita yhdistää veri ja pienet yksityiskohdat mutta erottaa kaikki asiat, joita he eivät voi sanoa toisilleen.


Kommentti:
Koskettava tarina puhumisen vaikeudesta. Miten vaike aonkaan ottaa puheeksi ikäviä asioita. Hetki ei tunnu koskaan olevan oikea, ja sanoja on vaikea löytää, vaikka niitä kuinka harjoittelisi. Tuttua. Siksi myös armollista.
Joskus kirjoitettu teksti voisi toimia, mutta joskus sekin voi olla väärä, jos se ei herätä tai anna tilaa keskustelulle vaan jää yksipuoliseksi. Tästä on omakohtaista kokemusta.

(206 sivua.)

maanantai 29. tammikuuta 2024

Kristóf, Ágota: Kolmas valhe

Ágota Kristóf: Kolmas valhe
Le Troisième Mensonge, 1991
Suom. Ville Keynäs
Tammi (WSOY), 2023
Keltainen kirjasto nro 542
Luin ~ 28.1.2024



Kuvaus:

Kristófin poikkeuksellisen voimakkaan romaanikokonaisuuden päätösosa tutkii minuuden rajoja ja ideologioiden tuhoisaa vaikutusta.
Rajat ovat romahtaneet ja totalitarismin aika on päättynyt. Eri puolilla rajaa eläneet kaksoset kohtaavat jälleen toisensa ja muistonsa. Valheet ja todellisuus osoittautuvat häilyviksi, sillä kaksoset sekä salailivat että liioittelivat kertoessaan lapsuutensa tapahtumista. Vuosikymmenien ajan selviytyminen on edellyttänyt valehtelua, mutta uudelleen löydetty vapaus ei merkitse totuuden löytymistä. Entä jos heidän koko olemassaolonsa onkin valhetta?


Kommentti:

- No, itse olen vähän suoraviivaisempien tarinoiden ystävä, mutta onhan aina mielenkiintoista lukea jotain oman lukumukavuusalueen ulkopuolelta. Halusin lukea trilogian loppuun, mutta mielestäni päätösosa jätti vähintään yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin edellisetkin osat.

163 sivua.

tiistai 23. tammikuuta 2024

Tamminen, Petri: Urheilijaelämäkerta

Petri Tamminen: Urheilijaelämäkerta
Otava, 2023
Luin ~ 23.1.2024



Kuvaus:

Lakonisen huumorin mestari nostaa jalustalle lempijoukkuettaan kannustavan, salivuorolla hikoilevan jokamiehen.
Kun katsoo elämää urheilun linssin läpi, näkee lapsen ensiaskeleet urheilusuorituksena ja Turun Palloseuran isoäidin tunteiden tulkkina.
Intohimoisen penkkiurheilijan ja harrastajalentopalloilijan Petri Tammisen lyhytproosateos kuvaa niin voitontahtoa kuin voittamisen unohtumista ja ennen muuta sitä, miten vain joukkueessa voi saavuttaa minättömyyden onnen.
Kulttikirja Muistelmien sisarteos on haikea matka junnujoukkueesta äijien myöhäisillan jäävuorolle ja Hippokisojen kiihkeänä kannustavasta yleisöstä pesästä lentäneen lapsen palkintokaapin ääreen.


Kommentti:

Aika kuivakka.

(95 sivua.)

maanantai 22. tammikuuta 2024

Hunter, Cara: Koko totuus

Cara Hunter: Koko totuus
The Whole Truth, 2021
Suom. Arto Schroderus
Otava, 2023
Adam Fawley-sarjan 5. osa
Luin ~ 22.1.2024



Kuvaus:

Viehättävä nuori opiskelija ja vanhempi professori. Tuttu tarina. Vai onko sittenkään?
Kun opiskelija syyttää Oxfordin yliopiston professoria seksuaalisesta häirinnästä, tapaus kuulostaa komisario Adam Fawleyn tiimistä selvältä. Mutta saalistajaksi syytetty on nainen, arvostettu tekoälyasiantuntija, ja uhrina laitoksen tähti, lähes parimetrinen rugbynpelaaja. Tilanteessa on sana sanaa vastaan, joten jompikumpi valehtelee.
Juuri kun Adam Fawleyn yksityiselämässä alkaa valo voittaa, kauan sitten selvitetty tapaus palaa piinaamaan Adamia ja tämän vaimoa. Onko joku virittänyt ansan raivatakseen Fawleyn tieltään?


Kommentti:

Tämä on kyllä huikean hyvä dekkarisarja, joka oikeastaan kuin huomaamatta on kasvanut isommaksi trilleriksi kuin alussa osasi aavistaa. Sarjan kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, sillä niissä on ovelia jatkumoita toisiinsa nähden.
Huolimatta siitä, että tarinassa limittyy varsin monta asiaa ja jopa juonta, tässä pysyy yllättävän hyvin kärryillä.
Hui. Seuraavaa odotellessa.

(432 sivua.)

tiistai 16. tammikuuta 2024

Kivisalo, Hanna: Huokaus on Jumalan nimi

Hanna Kivisalo: Huokaus on Jumalan nimi
Sekunnit ja tunnit, 2023
Luin ~ 16.1.2024



Kuvaus:

”Halki vuosituhansien sama huokaus on kohottanut korkeuksiin syvimmät ilot ja itkut. - - Sama huokaus rakkaudessa, sama huokaus kaipauksessa. Sama huokaus hengästyttävässä kiitollisuudessa - -.”
Huokaus on Jumalan nimi sisältää 50 lyhyttä kirjoitusta elämän kauneuden ja merkityksellisyyden löytämisestä vaikeuksien ja ristiriitaisuuksien keskellä. Tekstit vakuuttavat lukijalleen, että toivo on enemmän kuin tunne, ja se kannattelee ihmistä kaikkina tulevinakin päivinä. Riittää, kunhan hengittää.


Kommentti:

Tämä kirja toimii pienenä hartauskirjana tai rukouskirjana. Lyhyet tekstit saavat ajattelemaan ja kirjassa on monia ihania oivalluksia, joihin on helppo samaistua.
Tämä olisi kiva lahjakirja, jos haluaa antaa lempeitä ajatuksia jollekin.


(91 sivua.)

lauantai 13. tammikuuta 2024

Ikola, Kaisa: Kaksi oikein yhteen

Kaisa Ikola: Kaksi oikein yhteen
SAGA Egmont, 2023
Luin ~ 13.1.2023




Kuvaus:

Neuloosi jatkuu! Oikein nurin -kirjan kauan odotettu jatko-osa sukeltaa käsitöiden ja ihmissuhdekiemuroiden maailmaan.
Anni on eronnut Jaakosta, ja viimeiset 15 vuotta ovat vierähtäneet työkiireistä toisiin kiitäen. Sinkkuna on aikaa omille harrastuksille - vaikka viime aikoina vapaa-aika onkin kulunut ennemmin sarjoja katsoen ja somea selaillen kuin puikot käsissä. Annin rauhallinen arki keskeytyy, kun paras ystävä Ninni lähettää ongelmaisen teinityttärensä Liinan rauhoittumaan Annin luo muutamaksi viikoksi. Hupparinsa alla piilotteleva Liina elää kännykkä käteen liimattuna ja tuntuu kommunikoivan ulkomaailman kanssa vain YouTube-videoidensa kautta.
Lapsiin tottumaton Anni on pulassa ongelmateinin kanssa, mutta yllättäen yhteinen sävel löytyy käsitöiden maailmasta. Kaksikko ryhtyy käymään ahkerasti paikkakunnan lankakaupassa, eikä vähiten siksi, että kauppiaaksi on vaihtunut kiinnostava mies.


Kommentti:

No tästä kirjasta tykkäsin!
Sujuvaa kerrontaa, mielenkiintoisia henkilöitä (sopiva määrä), ajankohtaisia ja oivaltavia huomioita romantiikan ystäville, mutta ei mitään pelkkää hömppää todellakaan. Hyvin valittujen henkilöhahmojen keskinäiset dialogit toimivat, huumoria oli juuri sopivasti, ja tietenkin erityismaininta oivaltavasta kirjan nimestä.
Lisäksi tämä oli aivan ihana kunnianosoitus 2000-luvun alkupuolen neuleblogiyhteisölle, jonka osana itsekin vietin monia mieleenpainuvia hetkiä.

(259 sivua.)

keskiviikko 10. tammikuuta 2024

Kristóf, Ágota: Todiste

Ágota Kristóf: Todiste
La Preuve, 1988
Suom. Ville Keynäs
Tammi (WSOY), 2023
Keltainen kirjasto nro 537.
Luin ~ 10.1.2024



Kuvaus:

Ágota Kristófin mestarillisen trilogian toinen osa kyseenalaistaa muistin ja inhimillisyyden rajat.
Modernin klassikon aseman saavuttanut romaanikokonaisuus tutkii armottomalla tarkkuudella muistin valheellisuutta sodan ja ideologioiden jakamassa rikkinäisessä maailmassa.
Toinen kaksosista on ylittänyt sodan piirtämän rajan, toinen jäänyt aloilleen. Totalitaarisessa maassa asuva Lucas yrittää elää kuin hyvä ihminen, mutta todellisuus vääristyy ympärillä. Oliko heitä joskus kaksi, oliko Lucasin lisäksi Claus, vai oliko kaikki valhetta? Todiste saa lukijan kyseenalaistamaan kaiken, minkä kaksoset ovat elämästään kertoneet.


Kommentti:

Tämä on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on suomennettu aikoinaan alkuperäisten teosten ilmestyttyä, mutta nämä kaksi jälkimmäistä osaa vasta v. 2023.
Tarina on taattua Keltaisen kirjaston tasoa, mutta ehkä minulla oli hieman liian suuret odotukset julkisen hehkutuksen vuoksi. Kolmas osa odottaa.

torstai 4. tammikuuta 2024

Keegan, Claire: Nämä pienet asiat

Claire Keegan: Nämä pienet asiat
Small Thongs Like These, 2021
Suom. Kristiina Rikman
Tammi (WSOY), 2023
Keltainen kirjasto nro 544.
Luin ~ 4.1.2024



Kuvaus:

Joulu lähestyy, irlantilainen pikkukaupunki on hiljainen varhain aamulla. Bill Furlong lähtee toimittamaan hiiliä luostariin ja kohtaa nuoren tytön, jonka kohtalo järkyttää häntä sydänjuuria myöten. Kohtaaminen saa miehen asettumaan kirkkoa ja tuomitsevaa ilmapiiriä vastaan, vaikka oma perhe ja koko kaupunki toivovat hänen unohtavan näkemänsä ja vaikenevan.

Kommentti:

Tähän kirjaan kohdistui isoja odotuksia.
Rivien väleistä lukija sai ymmärtää, että se, mitä Furlong lopulta päätyy tekemään, aiheuttaa kauheita asioita hänelle, hänen perheelleen ja suorastaan koko yhteisölle.
Lopulta jäinkin kaipaamaan kuvausta siitä, mitä seurauksia tästä todella olisi tullut.
1980-luvun Irlanti ja katolinen tapakulttuuri ei ole itselle kovin tuttu, vaikka siitä toki olen kuullut ja karmivia tarinoita lukenut aiemminkin.
Nyt olisi ollut mahdollisuus kuulla lisää, joten kirjailijan ratkaisu jättää seuraukset kuvaamatta hieman harmittaa.

(116 sivua.)

maanantai 1. tammikuuta 2024

Hietala, Nelli: Romurakkautta

Nelli Hietala: Romurakkautta
Karisto, 2023
Luin ~ 1.1.2024



Kuvaus:

Lemmenliekkejä pönttöuunin lämmössä uusi hersyvän hauska sarja alkaa!
Kovaa vauhtia keski-ikäistyvä Jessi pakenee taloyhtiön putkiremonttia sisarensa hoteisiin. Nyt hän asuu jossain hornantuutissa, ja selvitettävänä olisi äskettäin kuolleen isän jäämistö. Vanha rintamamiestalo on ovensuuta myöten täynnä erilaista rojua, ja pihalla nököttää lumikinosten peittämiä möykkyjä, ITE-taiteilijana kunnostautuneen isän omaperäisiä veistoksia.
Paikallisesta taiteilijasta on saanut vihiä myös tutkija Petja, jonka pieni punainen kottero ilmestyy pian pihapiiriin. Jessin ja asiantuntijan näkemykset isän luomuksista eivät mene yksiin, mutta jotain muuta yhteistä alkaa vähitellen löytyä...


Kommentti:
Vuosi alkaa kevyesti.
(216 sivua.)