Jeffrey Archer: Kruuna vai klaava
Heads You Win, 2018
Suom. Saana Rusi
Sitruuna Kustannus Oy, 2020
Luin ~ 29.3.2022
Kuvaus:
Leningrad, Venäjä, 1968. Alexander Karpenko on syntynyt maansa johtajaksi. Kun KGB murhaa Alexanderin isän, hän pakenee Venäjältä äitinsä kanssa. Satamassa Alexander joutuu valitsemaan, hypätäkö Amerikkaan vai Englantiin menevään rahtilaivaan. Alexander jättää päätöksen kolikon varaan, ja hänen tulevaisuutensa on sinetöity käden käänteessä. Jeffrey Archerin eeppinen tarina kattaa kolmekymmentä vuotta ja kaksi maanosaa. Seuraamme Alexanderin voittojen ja pettymysten siivittämää elämää, kun hän nuorena maahanmuuttajana haluaa asettua uuteen elämään uudessa maailmassa ja elää kahta rinnakkaiselämää Alexina New Yorkissa ja Sashana Lontoossa. Tarinan edetessä molemmat ymmärtävät, että löytääkseen tulevaisuutensa heidän pitää tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa.
Kommentti:
Minulla on pitkään ollutlistalla lukea Jeffrey Archerin sarja (en nyt muista niemä tarkemmin), mutta päätin kuitenkin lukea jonkin yksittäisen kirjan ensin. Ja olipahan aikamoinen seikkailu. Kirjan aihe on myös varsin (tai suorastaan karmivan) ajankohtainen.
Loppuratkaisu on aika mielenkiintoinen, mutta kirjailijan ajatus rinnakkaiselämien ratkaisusta jäi itselleni lopulta hieman hämäräksi.
(509 sivua.)
keskiviikko 30. maaliskuuta 2022
torstai 24. maaliskuuta 2022
Brotherus, Hanna: Ainoa kotini
Hanna Brotherus: Ainoa kotini
WSOY, 2021
Luin ~ 23.3.2022
Kuvaus:
Kuka on elämäsi tärkein ihminen?
Ainoa kotini on rohkea romaani naisen halusta nähdä itsensä kokonaisena.
"Tässä puhuu nainen, joka 50-vuotiaana uskalsi ensimmäistä kertaa veteen. Pinnan alle."
Kun lapset lähtevät kotoa, päähenkilö haluaa sukeltaa syvälle menneisiin vuosiin. Hän haluaa ymmärtää, miten monta elämää hän on oikeastaan elänyt pysähtymättä miettimään, kenen silmin hän on itseään aina katsonut, keitä kaivannut rinnalle ja mitä vielä on edessä. Alkaa armoton matka lapsuudenkotiin, omaan perheeseen ja omaan kehoon. Kirjoittaminen antaa voimia ravistella elettyä elämää, ympärillä olevia ja omaa itseään.
Hanna Brotheruksen esikoisromaani luotaa naisen elämänvaiheita kaunistelematta ja samastuttavasti. Teos käsittelee lapsuutta ja äitiyttä, perhe- ja parisuhteita, sukupolvelta toiselle siirtyviä suruja ja ylitsevuotavaa rakkautta. Ja sitä kun rakkaus ei riitä ja kun ei riitä itselleen. Kaikenkattavaa on elämisen vimma ja keskeneräisyyden hyväksyminen..
Kommentti:
Kirja, joka pysäytti pohtimaan.
Kirja, joka sanoitti hyvin paljon tuttua.
(329 sivua.)
WSOY, 2021
Luin ~ 23.3.2022
Kuvaus:
Kuka on elämäsi tärkein ihminen?
Ainoa kotini on rohkea romaani naisen halusta nähdä itsensä kokonaisena.
"Tässä puhuu nainen, joka 50-vuotiaana uskalsi ensimmäistä kertaa veteen. Pinnan alle."
Kun lapset lähtevät kotoa, päähenkilö haluaa sukeltaa syvälle menneisiin vuosiin. Hän haluaa ymmärtää, miten monta elämää hän on oikeastaan elänyt pysähtymättä miettimään, kenen silmin hän on itseään aina katsonut, keitä kaivannut rinnalle ja mitä vielä on edessä. Alkaa armoton matka lapsuudenkotiin, omaan perheeseen ja omaan kehoon. Kirjoittaminen antaa voimia ravistella elettyä elämää, ympärillä olevia ja omaa itseään.
Hanna Brotheruksen esikoisromaani luotaa naisen elämänvaiheita kaunistelematta ja samastuttavasti. Teos käsittelee lapsuutta ja äitiyttä, perhe- ja parisuhteita, sukupolvelta toiselle siirtyviä suruja ja ylitsevuotavaa rakkautta. Ja sitä kun rakkaus ei riitä ja kun ei riitä itselleen. Kaikenkattavaa on elämisen vimma ja keskeneräisyyden hyväksyminen..
Kommentti:
Kirja, joka pysäytti pohtimaan.
Kirja, joka sanoitti hyvin paljon tuttua.
(329 sivua.)
Tunnisteet:
2000-luku,
anoreksia,
autofiktio,
esikoisteos,
lukupäiväkirja2022,
suomalainen,
syömishäiriö
perjantai 18. maaliskuuta 2022
Hannah, Kristin: Alaskan taivaan alla
Kristin Hannah: Alaskan taivaan alla
The Great Alone, 2018
Suom. Marja Helanen
WSOY, 2021
Luin ~ 18.3.2022
Kuvaus:
Arvaamaton tuuli ja kesyttämätön luonto: kun Ernt Allbright palaa Vietnamin sodasta traumatisoituneena miehenä vuonna 1974, hän päättää hetken mielijohteesta muuttaa Alaskaan ja ottaa vaimonsa Coran ja tyttärensä Lenin mukaan, halusivat nämä tai eivät.
Alaskan pitkät, valoisat kesäpäivät saavat elämän tuntumaan ensin paratiisilta, mutta talven edetessä ja pimeyden laskeutuessa Leni ja Cora huomaavat olevansa oman onnensa nojassa, kun ihmismieli osoittautuu villiä luontoa vaarallisemmaksi.
Kommentti:
Melkoinen tiiliskivi ja aika raskaasta aiheesta.
Kuvaus karmeasta perheväkivallasta ja rakkaudesta, joka on toki suurta, mutta myös tuhoavaa.
Hieman ristiriitaiset tunteet tästä kirjasta, en tiedä jääkö tämä mieleen kauniina rakkaustarinana vai sarjana suuria vääryyksiä, joita rakkauden nimissä tehdään.
Ei voi olla ajattelematta, miten eri tavalla asiat olisivat voineet mennä, jos perheen äiti olisi tajunnut, miten suurta vahinkoa perheen väkivalta-asetelma aiheutti tyttärelle, joka joutui koko nuoruutensa elämään väkivallan varjossa ja vielä lisäksi olemaan äidin tuki ja turva.
(552 sivua.)
The Great Alone, 2018
Suom. Marja Helanen
WSOY, 2021
Luin ~ 18.3.2022
Kuvaus:
Arvaamaton tuuli ja kesyttämätön luonto: kun Ernt Allbright palaa Vietnamin sodasta traumatisoituneena miehenä vuonna 1974, hän päättää hetken mielijohteesta muuttaa Alaskaan ja ottaa vaimonsa Coran ja tyttärensä Lenin mukaan, halusivat nämä tai eivät.
Alaskan pitkät, valoisat kesäpäivät saavat elämän tuntumaan ensin paratiisilta, mutta talven edetessä ja pimeyden laskeutuessa Leni ja Cora huomaavat olevansa oman onnensa nojassa, kun ihmismieli osoittautuu villiä luontoa vaarallisemmaksi.
Kommentti:
Melkoinen tiiliskivi ja aika raskaasta aiheesta.
Kuvaus karmeasta perheväkivallasta ja rakkaudesta, joka on toki suurta, mutta myös tuhoavaa.
Hieman ristiriitaiset tunteet tästä kirjasta, en tiedä jääkö tämä mieleen kauniina rakkaustarinana vai sarjana suuria vääryyksiä, joita rakkauden nimissä tehdään.
Ei voi olla ajattelematta, miten eri tavalla asiat olisivat voineet mennä, jos perheen äiti olisi tajunnut, miten suurta vahinkoa perheen väkivalta-asetelma aiheutti tyttärelle, joka joutui koko nuoruutensa elämään väkivallan varjossa ja vielä lisäksi olemaan äidin tuki ja turva.
(552 sivua.)
Tunnisteet:
1900-luku,
amerikka,
lukupäiväkirja2022,
perheväkivalta
perjantai 11. maaliskuuta 2022
Haahtela, Joel: Adèlen kysymys
Joel Haahtela: Adèlen kysymys
Otava, 2019
Luin ~ 11.3.2022
Kuvaus:
Arvoituksellinen pienoisromaani miehestä, joka lähtee luostariin tutkimaan Pyhän Adèlen mysteeriä ja ottamaan selvää itsestään.
Mies matkustaa luostariin Pyreneille tutkimaan tarinaa Pyhästä Adèlesta, naisesta, joka putosi jyrkänteeltä alas ja julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Samalla alkaa matka kauas miehen omaan menneisyyteen ja ikiaikaiseen mysteeriin. Adèle esittää kysymyksen yhdeksänsadan vuoden takaa: voiko ihmeitä tapahtua?
Kommentti:
Seuraava huippukirja!
Joel Haahtela on minulle aivan uusi kirjailijatuttavuus. Uusin kirjansa osui silmiini kirjaston VIP-hyllyssä ja päätin lainata tämän pienoisromaanin ensin. Olipa hieno lukukokemus. Niin suuria ajatuksia pienen ja kauniin kirjan sisällä.
(188 sivua.)
Otava, 2019
Luin ~ 11.3.2022
Kuvaus:
Arvoituksellinen pienoisromaani miehestä, joka lähtee luostariin tutkimaan Pyhän Adèlen mysteeriä ja ottamaan selvää itsestään.
Mies matkustaa luostariin Pyreneille tutkimaan tarinaa Pyhästä Adèlesta, naisesta, joka putosi jyrkänteeltä alas ja julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Samalla alkaa matka kauas miehen omaan menneisyyteen ja ikiaikaiseen mysteeriin. Adèle esittää kysymyksen yhdeksänsadan vuoden takaa: voiko ihmeitä tapahtua?
Kommentti:
Seuraava huippukirja!
Joel Haahtela on minulle aivan uusi kirjailijatuttavuus. Uusin kirjansa osui silmiini kirjaston VIP-hyllyssä ja päätin lainata tämän pienoisromaanin ensin. Olipa hieno lukukokemus. Niin suuria ajatuksia pienen ja kauniin kirjan sisällä.
(188 sivua.)
Tunnisteet:
lukupäiväkirja2022,
nykyaika,
pienoisromaani,
suomalainen,
uskonto
tiistai 8. maaliskuuta 2022
Smirnoff, Karin: Viedään äiti pohjoiseen
Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen
Vi for upp med mor, 2019
Suom. Outi Menna
Tammi (WSOY), 2022
Luin ~ 8.3.2022
Kuvaus: (takakansi)
Muori kuoli ja veli vaikeni. Veljestä tuli mölli joka ei jaksanut käydä töissä eikä juuri puhua.
Muori muuttui äidiksi. Kunnioituksesta. Myönnytys ei ollut suuren suuri mutta silti.
Jana Kippo-trilogian toinen osa jatkuu siitä, mihin Lähdin veljen luo jäi.
Janan äiti on kuollut ja kaksosveli jäänyt aataminaikaisen uskonyhteisön pauloihin. Janan on saatava veljensä takaisin kotiin, vaikkei hän itsekään tiedä, missä tai mikä koti on.
Mustelmilla, vereslihalla Jana rämpii läpi sukupolvien ytimeen leiriytyneen kaltoinkohtelun, syrjinnän ja tekopyhyyden. Äidin ja uskonyhteisön salaisuudet paljastuvat samalla, kun periksiantamaton päähenkilö pyristelee kaikin voimin irti omistaan.
"Siinä missä Lähdin veljen luo avasi pirullisen, sadistisen isän haudan ja perinnön, Viedään äiti pohjoiseen yrittää ymmärtää pelkurimaista, lannistunutta, silmänsä kaikelta ummistanutta äitiä." (Aftonbladet)
Kommentti:
Huikea jatko janakipon tarinaan. Tykkään niin paljon Karin Smirnoffin kirjoitustyylistä ja myös tästä tarinasta, niin karu kuin se onkin. Nyt saattoi olla hippunen huumoriakin mukana, vaikka aiheet eivät yhtään edellisestä osasta keventyneetkään. Odotan todella innolla sarjan seuraavaa osaa. Toivottavasti karinsmirnoffin tekstiä tulee vielä lisää muutenkin.
(Anneli on kirjoittanut todella hyvän arvion tästä kirjasta.)
(332 sivua.)
Vi for upp med mor, 2019
Suom. Outi Menna
Tammi (WSOY), 2022
Luin ~ 8.3.2022
Kuvaus: (takakansi)
Muori kuoli ja veli vaikeni. Veljestä tuli mölli joka ei jaksanut käydä töissä eikä juuri puhua.
Muori muuttui äidiksi. Kunnioituksesta. Myönnytys ei ollut suuren suuri mutta silti.
Jana Kippo-trilogian toinen osa jatkuu siitä, mihin Lähdin veljen luo jäi.
Janan äiti on kuollut ja kaksosveli jäänyt aataminaikaisen uskonyhteisön pauloihin. Janan on saatava veljensä takaisin kotiin, vaikkei hän itsekään tiedä, missä tai mikä koti on.
Mustelmilla, vereslihalla Jana rämpii läpi sukupolvien ytimeen leiriytyneen kaltoinkohtelun, syrjinnän ja tekopyhyyden. Äidin ja uskonyhteisön salaisuudet paljastuvat samalla, kun periksiantamaton päähenkilö pyristelee kaikin voimin irti omistaan.
"Siinä missä Lähdin veljen luo avasi pirullisen, sadistisen isän haudan ja perinnön, Viedään äiti pohjoiseen yrittää ymmärtää pelkurimaista, lannistunutta, silmänsä kaikelta ummistanutta äitiä." (Aftonbladet)
Kommentti:
Huikea jatko janakipon tarinaan. Tykkään niin paljon Karin Smirnoffin kirjoitustyylistä ja myös tästä tarinasta, niin karu kuin se onkin. Nyt saattoi olla hippunen huumoriakin mukana, vaikka aiheet eivät yhtään edellisestä osasta keventyneetkään. Odotan todella innolla sarjan seuraavaa osaa. Toivottavasti karinsmirnoffin tekstiä tulee vielä lisää muutenkin.
(Anneli on kirjoittanut todella hyvän arvion tästä kirjasta.)
(332 sivua.)
Tunnisteet:
1900-luku,
2.osa,
alkoholismi,
hyväksikäyttö,
lukupäiväkirja2022,
perheväkivalta,
sarja,
uskonto
perjantai 4. maaliskuuta 2022
Markkula, Inkeri: Maa joka ei koskaan sula
Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula
Otava, 2021
Luin ~ 4.3.2022
Kuvaus:
Vavahduttava romaani rakkaudesta ja petoksesta vie jäätikölle, joka uhkaa kadota alta.
Kanada 1970. Nuori nainen kulkee tundralla lapsi kohdussaan, kuuntelee jäätikön jyrinää ja pelkää pahinta. Samaan aikaan toisella puolella maata toinen nainen kulkee adoptiotoimiston rappusia ja toivoo parasta.
Yli 30 vuotta myöhemmin fyysikko Unni tutkii Baffinin saarella, miten nopeasti Pennyjäätikkö sulaa. Yhtä paljon hän tahtoo tietää, missä on Jon, jonka hän tapasi saarella vuotta aiemmin.
Kanadalaisen Jonin ja saamelaistaustaisen Unnin rakkaustarina on sydäntäsärkevä kertomus koti-ikävästä ja väkevä puolustuspuhe ihmisen ja pohjoisen luonnon vapaudelle.
Kommentti:
Todella kaunis kuvaus karusta aiheesta. Kertomus alkuperäiskansojen syrjimisestä ja tuhoamisesta ja siitä, mitä inhimillisiä kärsimyksiä se on aiheuttanut. Hienosti, mutta sydämeenkäyvästi toimii mielestäni oman alkuperäkansamme saamelaisten ja Grönlannin inuiittien rinnastus tässä tarinassa. Tämä on tärkeä muistutus asioista, joita on tapahtunut ihan lähellämme, eikä edes niin kovin kauan aikaa sitten.
Vieläkö jotain asioita voisi korjata tolalleen? Toki moni alkuperäiskansa on jo joutunut niin hajalleen, että oman kulttuurin vaaliminen voi olla jo vaikeaa.
Toinen tärkeä aihe tässä kirjassa on ilmastonmuutos.
(314 sivua.)
Otava, 2021
Luin ~ 4.3.2022
Kuvaus:
Vavahduttava romaani rakkaudesta ja petoksesta vie jäätikölle, joka uhkaa kadota alta.
Kanada 1970. Nuori nainen kulkee tundralla lapsi kohdussaan, kuuntelee jäätikön jyrinää ja pelkää pahinta. Samaan aikaan toisella puolella maata toinen nainen kulkee adoptiotoimiston rappusia ja toivoo parasta.
Yli 30 vuotta myöhemmin fyysikko Unni tutkii Baffinin saarella, miten nopeasti Pennyjäätikkö sulaa. Yhtä paljon hän tahtoo tietää, missä on Jon, jonka hän tapasi saarella vuotta aiemmin.
Kanadalaisen Jonin ja saamelaistaustaisen Unnin rakkaustarina on sydäntäsärkevä kertomus koti-ikävästä ja väkevä puolustuspuhe ihmisen ja pohjoisen luonnon vapaudelle.
Kommentti:
Todella kaunis kuvaus karusta aiheesta. Kertomus alkuperäiskansojen syrjimisestä ja tuhoamisesta ja siitä, mitä inhimillisiä kärsimyksiä se on aiheuttanut. Hienosti, mutta sydämeenkäyvästi toimii mielestäni oman alkuperäkansamme saamelaisten ja Grönlannin inuiittien rinnastus tässä tarinassa. Tämä on tärkeä muistutus asioista, joita on tapahtunut ihan lähellämme, eikä edes niin kovin kauan aikaa sitten.
Vieläkö jotain asioita voisi korjata tolalleen? Toki moni alkuperäiskansa on jo joutunut niin hajalleen, että oman kulttuurin vaaliminen voi olla jo vaikeaa.
Toinen tärkeä aihe tässä kirjassa on ilmastonmuutos.
(314 sivua.)
Tunnisteet:
1900-luku,
adoptio,
ilmastonmuutos,
kansanmurha,
lukupäiväkirja2022,
suomalainen
torstai 24. helmikuuta 2022
Morris, Heather: Kolme sisrta
Hether Morris: Kolme sisarta
Three Sisters, 2021
Suom. Kristiina Drews
Kustannusosakeyhtiö Aula & Co, 2022
Luin ~ 23.2.2022
Kuvaus:
Tämä on Cibin, Magdan ja Livian tarina. Se särkee sydämesi, mutta heidän rohkeutensa ja rakkautensa täyttävät sinut toivolla.
Pikkutyttöinä Cibi, Magda ja Livia lupasivat isälleen pysyä aina yhdessä, tapahtui mitä hyvänsä. Kun vuosia myöhemmin natsit lähettivät 15-vuotiaan Livian Auschwitziin, 19-vuotias Cibi seurasi pikkusiskoaan kuolemanleirille suojellakseen häntä - tai kohdatakseen kuoleman hänen kanssaan.
Natsien noutaessa juutalaisväestöä leireille sisarkolmikon keskimmäinen, Magda, onnistui pakoilemaan jonkin aikaa piileskellen perheen naapurin vintillä tai läheisessä metsässä. Lopulta myös hänet otettiin kiinni ja vietiin Auschwitziin. Kun sisaret olivat jälleen yhdessä, he lupasivat toisilleen: he selviäisivät tästä elossa.
Kommentti:
Keskitysleirikirja. Kirja kertoo monta selviytymistarinaa ja jatkaa henkilöiden elämässä vielä sodan ja koettelemusten jälkeenkin. Keskitysleirin kuolemanpelko ja läheisten menettämisen tuska kulkee ihmisen mukana koko hänen elämänsä ajan. Toisaalta tarve ja suorastaan velvollisuus nauttia elämästä myös niiden puolesta, jotka eivät selvinneet.
Myös ihmisen taipumus syyllistyä käsittämättömistä asioista nousee esiin. Keskitysleireiltä selvinneilläkin voi olla syyllisyyttä, jos kokemus ei ole ollut yhtä hirveä kuin joillakin toisilla. Yksi sisaruksista päätyi leirille kaksi vuotta myöhemmin ja hän tuntee siitä syyllisyyttä. Se, että hän on turvassa ja äidin ja isoisän turvana antaa kuitenkin toivoa ja iloa toisille siskoille. Lisäksi se, että hän on kuolemanmarssilla toisia paremmassa kunnossa saattaa lopulta pelastaa heidät kaikki.
Joku toinen potee syyllisyyttä siitä, ettei nähnyt leirillä yhtä paljon nälkää kuin muut, koska työskenteli keittiössä
Jokin tietty hetki omasta pelastumisesta viime hetkellä on jäänyt kaikkien mieleen, ja taas jonkun toisen kuoleminen vastaavassa tilanteessa tuntuu lähes omalta syyltä.
Sisarusten tarina rohkaisee puhumaan vaikeistakin asioista, he jopa laskevat (hirtehistä) leikkiä keskitysleiristä ja kuolemasta.
(469 sivua.)
Three Sisters, 2021
Suom. Kristiina Drews
Kustannusosakeyhtiö Aula & Co, 2022
Luin ~ 23.2.2022
Kuvaus:
Tämä on Cibin, Magdan ja Livian tarina. Se särkee sydämesi, mutta heidän rohkeutensa ja rakkautensa täyttävät sinut toivolla.
Pikkutyttöinä Cibi, Magda ja Livia lupasivat isälleen pysyä aina yhdessä, tapahtui mitä hyvänsä. Kun vuosia myöhemmin natsit lähettivät 15-vuotiaan Livian Auschwitziin, 19-vuotias Cibi seurasi pikkusiskoaan kuolemanleirille suojellakseen häntä - tai kohdatakseen kuoleman hänen kanssaan.
Natsien noutaessa juutalaisväestöä leireille sisarkolmikon keskimmäinen, Magda, onnistui pakoilemaan jonkin aikaa piileskellen perheen naapurin vintillä tai läheisessä metsässä. Lopulta myös hänet otettiin kiinni ja vietiin Auschwitziin. Kun sisaret olivat jälleen yhdessä, he lupasivat toisilleen: he selviäisivät tästä elossa.
Kommentti:
Keskitysleirikirja. Kirja kertoo monta selviytymistarinaa ja jatkaa henkilöiden elämässä vielä sodan ja koettelemusten jälkeenkin. Keskitysleirin kuolemanpelko ja läheisten menettämisen tuska kulkee ihmisen mukana koko hänen elämänsä ajan. Toisaalta tarve ja suorastaan velvollisuus nauttia elämästä myös niiden puolesta, jotka eivät selvinneet.
Myös ihmisen taipumus syyllistyä käsittämättömistä asioista nousee esiin. Keskitysleireiltä selvinneilläkin voi olla syyllisyyttä, jos kokemus ei ole ollut yhtä hirveä kuin joillakin toisilla. Yksi sisaruksista päätyi leirille kaksi vuotta myöhemmin ja hän tuntee siitä syyllisyyttä. Se, että hän on turvassa ja äidin ja isoisän turvana antaa kuitenkin toivoa ja iloa toisille siskoille. Lisäksi se, että hän on kuolemanmarssilla toisia paremmassa kunnossa saattaa lopulta pelastaa heidät kaikki.
Joku toinen potee syyllisyyttä siitä, ettei nähnyt leirillä yhtä paljon nälkää kuin muut, koska työskenteli keittiössä
Jokin tietty hetki omasta pelastumisesta viime hetkellä on jäänyt kaikkien mieleen, ja taas jonkun toisen kuoleminen vastaavassa tilanteessa tuntuu lähes omalta syyltä.
Sisarusten tarina rohkaisee puhumaan vaikeistakin asioista, he jopa laskevat (hirtehistä) leikkiä keskitysleiristä ja kuolemasta.
(469 sivua.)
Tunnisteet:
1900-luku,
autofiktio,
holokaust,
lukupäiväkirja2022,
maailmansota,
sota,
tosi
perjantai 18. helmikuuta 2022
Valkama, Meri: Sinun, Margot
Meri Valkama: Sinun, Margot
WSOY, 2021
Luin ~ 17.2.2022
Kuvaus:
Kiehtova esikoisromaani muistin hauraudesta ja vaikenemisen voimasta.
Kuka ihminen lopulta on, jollei muista omaa menneisyyttään?
DDR:ään vahvasti uskova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä-Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja-tytär kasvaa itäsaksalaisten ihanteiden keskellä, kunnes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhempien avioliitto. Suomeen palaamisen jälkeen Viljan muistikuvat lapsuudesta kadonneessa maassa hiljalleen haalistuvat.
Isän kuoltua hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä Margot-nimiseltä naiselta. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 selvittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli. Muuttunut Berliini kantaa edelleen muistoja Viljan lapsuudesta, mutta tärkeimmät palaset tuntuvat puuttuvan.
Meri Valkama kuvaa elävästi, kuinka vahvoja mutta samalla hauraita ovat ne siteet, jotka kytkevät meidät toisiimme yli sukupolvien.
Meri Valkama (s. 1980) on helsinkiläinen tutkiva toimittaja, kirjailija ja viestinnän asiantuntija. Hän on viettänyt lapsuudessaan vuosia Itä-Berliinissä ja opiskellut aikuisena politiikan tutkimusta ja journalismia Berliinin Freie-yliopistossa, jossa hän teki tutkimusta DDR:ssä työskennelleistä toimittajista.
Kommentti:
Olen todella vaikuttunut tästä kirjasta.
(556 sivua.)
WSOY, 2021
Luin ~ 17.2.2022
Kuvaus:
Kiehtova esikoisromaani muistin hauraudesta ja vaikenemisen voimasta.
Kuka ihminen lopulta on, jollei muista omaa menneisyyttään?
DDR:ään vahvasti uskova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä-Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja-tytär kasvaa itäsaksalaisten ihanteiden keskellä, kunnes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhempien avioliitto. Suomeen palaamisen jälkeen Viljan muistikuvat lapsuudesta kadonneessa maassa hiljalleen haalistuvat.
Isän kuoltua hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä Margot-nimiseltä naiselta. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 selvittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli. Muuttunut Berliini kantaa edelleen muistoja Viljan lapsuudesta, mutta tärkeimmät palaset tuntuvat puuttuvan.
Meri Valkama kuvaa elävästi, kuinka vahvoja mutta samalla hauraita ovat ne siteet, jotka kytkevät meidät toisiimme yli sukupolvien.
Meri Valkama (s. 1980) on helsinkiläinen tutkiva toimittaja, kirjailija ja viestinnän asiantuntija. Hän on viettänyt lapsuudessaan vuosia Itä-Berliinissä ja opiskellut aikuisena politiikan tutkimusta ja journalismia Berliinin Freie-yliopistossa, jossa hän teki tutkimusta DDR:ssä työskennelleistä toimittajista.
Kommentti:
Olen todella vaikuttunut tästä kirjasta.
(556 sivua.)
Tunnisteet:
esikoisteos,
historia,
lukupäiväkirja2022,
suomalainen
lauantai 12. helmikuuta 2022
O'Leary, Beth: Törmäyskurssi
Beth O'Leary: Törmäyskurssi
The Road Trip, 2021
Suom. Taina Wallin
WSOY, 2022
Luin ~ 12.2.2022
Kuvaus:
Edessä pitkä automatka eksä takapenkillä – nasta lautaan vai jarru pohjaan?
Villi roadtrip kohti rakkautta. Sisältää pari koukkausta menneisyyteen ja muutaman pysähdyksen väärinymmärryksessä.
Addie ja hänen siskonsa ovat valmistautuneet mahtavalle roadtripille soittolistoin ja eväspaketein. Heidän ystävänsä on menossa naimisiin Skotlannissa ja automatka sinne on osa hauskuutta. Siihen asti, kun toinen auto törmää heidän peräänsä ja kolaroivaksi kuskiksi paljastuu Addien eksä Dylan. Tietenkin Dylan bestiksineen on matkalla samoihin häihin, ja kun poikien auto on lunastuskunnossa, Addie ei voi kuin tarjota heille kyytiä.
Edessä on neljäsataa mailia törmäyskurssilla, mutta onko Addien ja Dylanin yhteinen tie noussut lopullisesti pystyyn?
Kommentti:
Kevyt, siis erittäin kevyt kirja. Odotin ehkä vähän enemmän, koska kirjailijan edellisissä kirjoissa oli vähän enemmän muutakin sisältöä kevyen juonen ohessa. Tuntui suorastaan vähän pitkältä tämä, vaikka sujuvaa kerrontaa olikin.
(453 sivua.)
The Road Trip, 2021
Suom. Taina Wallin
WSOY, 2022
Luin ~ 12.2.2022
Kuvaus:
Edessä pitkä automatka eksä takapenkillä – nasta lautaan vai jarru pohjaan?
Villi roadtrip kohti rakkautta. Sisältää pari koukkausta menneisyyteen ja muutaman pysähdyksen väärinymmärryksessä.
Addie ja hänen siskonsa ovat valmistautuneet mahtavalle roadtripille soittolistoin ja eväspaketein. Heidän ystävänsä on menossa naimisiin Skotlannissa ja automatka sinne on osa hauskuutta. Siihen asti, kun toinen auto törmää heidän peräänsä ja kolaroivaksi kuskiksi paljastuu Addien eksä Dylan. Tietenkin Dylan bestiksineen on matkalla samoihin häihin, ja kun poikien auto on lunastuskunnossa, Addie ei voi kuin tarjota heille kyytiä.
Edessä on neljäsataa mailia törmäyskurssilla, mutta onko Addien ja Dylanin yhteinen tie noussut lopullisesti pystyyn?
Kommentti:
Kevyt, siis erittäin kevyt kirja. Odotin ehkä vähän enemmän, koska kirjailijan edellisissä kirjoissa oli vähän enemmän muutakin sisältöä kevyen juonen ohessa. Tuntui suorastaan vähän pitkältä tämä, vaikka sujuvaa kerrontaa olikin.
(453 sivua.)
Tunnisteet:
chiclit,
kevyt,
lukupäiväkirja2022,
roadtrip,
yhdenpäivänkirja
sunnuntai 6. helmikuuta 2022
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme
Amanda Gorman: Kukkula jolle kiipeämme: virkaanastujaisruno kansakunnalle
The Hill We Climb
Suom. Laura Eklund ja Aura Nurmi
Tammi, 2021
Luin ~ 6.2.
Kuvaus:
Vuoden vaikuttavin runo.
Amanda Gorman on Yhdysvaltain historian nuorin presidentin virkaanastujaisissa esiintynyt runoilija. Hänen lausuntansa Joe Bidenin ja Kamala Harrisin virkaanastujaisissa teki siihen asti melko tuntemattomasta Gormanista välittömästi koko maailman puheenaiheen. 22-vuotias runoilijasensaatio todisti runouden voiman: hän valloitti kansakunnan ja valoi uutta toivoa kuulijoihin ympäri maailman.
Kirja sisältää virkaanastujaisrunon kokonaisuudessaan. Gorman ammentaa afrikkalaisamerikkalaisen spoken word -runouden perinteestä ja painottaa sanomaa yhtenäisyydestä ja jälleenrakentamisesta vaikean ajan jälkeen. Runo yhdistelee henkilökohtaista ja koko kansakuntaa koskettavaa: orjista polveutuva, yksinhuoltajan kasvattama musta tyttö voi päätyä lausumaan presidentille runoa - ja haaveilla itsekin presidenttiydestä.
Kirjan esipuheen on kirjoittanut Oprah Winfrey.
Amanda Gorman (1998) on Yhdysvaltain historian nuorin presidentin virkaanastujaisissa esiintynyt runoilija ja ensimmäinen henkilö, jolle on myönnetty arvonimi National Youth Poet Laureate.
Hän on runoilija ja aktivisti, jonka tekstit käsittelevät mm. rotu- ja ympäristökysymyksiä sekä sukupuolten tasa-arvoa. The Hill We Climb and Other Poems, jonka Tammi julkaisee suomeksi.
Kommentti:
(31 sivua.)
The Hill We Climb
Suom. Laura Eklund ja Aura Nurmi
Tammi, 2021
Luin ~ 6.2.
Kuvaus:
Vuoden vaikuttavin runo.
Amanda Gorman on Yhdysvaltain historian nuorin presidentin virkaanastujaisissa esiintynyt runoilija. Hänen lausuntansa Joe Bidenin ja Kamala Harrisin virkaanastujaisissa teki siihen asti melko tuntemattomasta Gormanista välittömästi koko maailman puheenaiheen. 22-vuotias runoilijasensaatio todisti runouden voiman: hän valloitti kansakunnan ja valoi uutta toivoa kuulijoihin ympäri maailman.
Kirja sisältää virkaanastujaisrunon kokonaisuudessaan. Gorman ammentaa afrikkalaisamerikkalaisen spoken word -runouden perinteestä ja painottaa sanomaa yhtenäisyydestä ja jälleenrakentamisesta vaikean ajan jälkeen. Runo yhdistelee henkilökohtaista ja koko kansakuntaa koskettavaa: orjista polveutuva, yksinhuoltajan kasvattama musta tyttö voi päätyä lausumaan presidentille runoa - ja haaveilla itsekin presidenttiydestä.
Kirjan esipuheen on kirjoittanut Oprah Winfrey.
Amanda Gorman (1998) on Yhdysvaltain historian nuorin presidentin virkaanastujaisissa esiintynyt runoilija ja ensimmäinen henkilö, jolle on myönnetty arvonimi National Youth Poet Laureate.
Hän on runoilija ja aktivisti, jonka tekstit käsittelevät mm. rotu- ja ympäristökysymyksiä sekä sukupuolten tasa-arvoa. The Hill We Climb and Other Poems, jonka Tammi julkaisee suomeksi.
Kommentti:
(31 sivua.)
Kekkonen, Helmi: Tämän naisen elämä
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy, 2021 (Otava)
Luin ~ 5.2.2022
Kuvaus:
Hautajaispäivän aamuna viisitoistavuotias Helena pukeutuu punaiseen mekkoon ja katsoo itseään peilistä. Äiti on kuollut, isä odottaa mustiin pukeutuneena pihalla. Helena ajattelee kulmakarvoja, tissejä ja poikaystäväänsä Johannesta. Ettei tarvitsisi ajatella äitiä, eikä varsinkaan omaa surua, omia syyllisyydentunteita.
Romaanissaan Tämän naisen elämä Helmi Kekkonen seuraa tarkalla, oivaltavalla ja lempeällä katseella Helenan matkaa teini-ikäisestä aikuiseksi. Miten äidin mielenterveysongelmien varjostama lapsuus vaikuttaa naiseksi kasvamiseen, opintoihin, työelämässä selviämiseen ja ihmissuhteisiin? Onko mahdollista vain unohtaa, elää syvälle haudatun syyllisyyden kanssa ja toivoa, etteivät lapsuuden muistot koskaan saavuta nykypäivää?
Tämän naisen elämä on vaikuttava taidonnäyte, poikkeuksellisen kiehtovasti ajassa liikkuva romaani, joka jättää lukijaansa lähtemättömän muistijäljen.
Kommentti:
(211 sivua.)
Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy, 2021 (Otava)
Luin ~ 5.2.2022
Kuvaus:
Hautajaispäivän aamuna viisitoistavuotias Helena pukeutuu punaiseen mekkoon ja katsoo itseään peilistä. Äiti on kuollut, isä odottaa mustiin pukeutuneena pihalla. Helena ajattelee kulmakarvoja, tissejä ja poikaystäväänsä Johannesta. Ettei tarvitsisi ajatella äitiä, eikä varsinkaan omaa surua, omia syyllisyydentunteita.
Romaanissaan Tämän naisen elämä Helmi Kekkonen seuraa tarkalla, oivaltavalla ja lempeällä katseella Helenan matkaa teini-ikäisestä aikuiseksi. Miten äidin mielenterveysongelmien varjostama lapsuus vaikuttaa naiseksi kasvamiseen, opintoihin, työelämässä selviämiseen ja ihmissuhteisiin? Onko mahdollista vain unohtaa, elää syvälle haudatun syyllisyyden kanssa ja toivoa, etteivät lapsuuden muistot koskaan saavuta nykypäivää?
Tämän naisen elämä on vaikuttava taidonnäyte, poikkeuksellisen kiehtovasti ajassa liikkuva romaani, joka jättää lukijaansa lähtemättömän muistijäljen.
Kommentti:
(211 sivua.)
tiistai 1. helmikuuta 2022
Friman, Laura: Tauko
Laura Friman: Tauko: jolloin luovuin vaateostoksista vuodeksi ja pilasin elämäni ehdoin tahdoin
Gummerus, 2021
Luin ~ 1.2.2021
Kuvaus:
”Moni tarina elämässäni voisi alkaa lauseella: sen piti olla vitsi.”
Mitä tapahtuu, kun himoshoppaaja tekee julkisen uudenvuodenlupauksen ja menee vaatteidenostolakkoon? Seuraa tapahtumarikas vuosi, jolloin Laura Friman luopuu vaatehankinnoista - uusista ja kierrätetyistä, pikamuodista ja vastuullisista pikkubrändeistä. Ei mekkoa syntymäpäiville, ei kumppareita sienimetsään.
Tauko on riemastuttava, samastuttava ja suorasukainen kuvaus aiheesta, joka yhdistää lukuisia nykyihmisiä: tunteikkaasta ja hankalasta suhteesta kuluttamiseen. Se on myös kertomus itsetuntemuksesta, muistoista, rahankäytöstä, työelämästä, parisuhteesta, uusperheen arjesta - ja vuodesta 2020, josta tuli poikkeuksellinen useammallakin tavalla
Kommentti:
Enää en muista, mistä sain vinkin tähän kirjaan, mutta siellä se keikkui, hieman liiankin korkeassa lainakirjapinossani. Aluksi ajattelin, että noinkohan tätä kirjaa tulee luettua kokonaan; kuka nyt jaksaa kahlata jonkun julkkiksen itsetilitystä vaateshoppailustaan tai mistälie.
Toisin kävi. Alkuun päästyäni olinkin yhtäkkiä lukenut kirjaa monta kymmentä sivua, nauraa hörähdellyt välissä ja samaistunut muutamaankin kohtaan. Tämä on hulvattoman yltiöavoimesti kirjoitettu kirja varsin tärkeästä aiheesta, joten suosittelen kyllä muillekin luettavaksi.
(219 sivua.)
Gummerus, 2021
Luin ~ 1.2.2021
Kuvaus:
”Moni tarina elämässäni voisi alkaa lauseella: sen piti olla vitsi.”
Mitä tapahtuu, kun himoshoppaaja tekee julkisen uudenvuodenlupauksen ja menee vaatteidenostolakkoon? Seuraa tapahtumarikas vuosi, jolloin Laura Friman luopuu vaatehankinnoista - uusista ja kierrätetyistä, pikamuodista ja vastuullisista pikkubrändeistä. Ei mekkoa syntymäpäiville, ei kumppareita sienimetsään.
Tauko on riemastuttava, samastuttava ja suorasukainen kuvaus aiheesta, joka yhdistää lukuisia nykyihmisiä: tunteikkaasta ja hankalasta suhteesta kuluttamiseen. Se on myös kertomus itsetuntemuksesta, muistoista, rahankäytöstä, työelämästä, parisuhteesta, uusperheen arjesta - ja vuodesta 2020, josta tuli poikkeuksellinen useammallakin tavalla
Kommentti:
Enää en muista, mistä sain vinkin tähän kirjaan, mutta siellä se keikkui, hieman liiankin korkeassa lainakirjapinossani. Aluksi ajattelin, että noinkohan tätä kirjaa tulee luettua kokonaan; kuka nyt jaksaa kahlata jonkun julkkiksen itsetilitystä vaateshoppailustaan tai mistälie.
Toisin kävi. Alkuun päästyäni olinkin yhtäkkiä lukenut kirjaa monta kymmentä sivua, nauraa hörähdellyt välissä ja samaistunut muutamaankin kohtaan. Tämä on hulvattoman yltiöavoimesti kirjoitettu kirja varsin tärkeästä aiheesta, joten suosittelen kyllä muillekin luettavaksi.
(219 sivua.)
Tunnisteet:
2000-luku,
ajankohtainen,
autofiktio,
huumori,
lukupäiväkirja2022,
nykyaika,
suomalainen
torstai 27. tammikuuta 2022
Liksom, Rosa: Väylä
Rosa Liksom: Väylä
Like Kustannus Oy, 2021
Luin ~ 27.1.2022
Kuvaus:
Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.
Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.
Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.
Liksomin kerronta saa loankin loistamaan. ”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”
Kommentti:
Olipa melkoinen lukukokemus. Ensinnäkin käytetty murre, meänkieli. Sen rytmiin pääseminen ei ollut ihan helppoa, mutta toisaalta kirjaa tuli luettua rauhallisemmin ja jotenkin keskittyneemmin kuin yleensä.
Uusi näkökulma sota-aikaan, ja todellakin tärkeä sellainen. Kirja kertoo nuoren työt matkasta pienestä pohjoisen kylästä evakkoon rajan toiselle puolelle. Huolehdittavana on ensin perheen karja, sitten vielä äiti ja ennen aikojaan syntynyt heiveröinen pikkuveli. Naapuri auttaa pakolaismassaa kykynsä ja osaamisensa mukaan, helppoa ei ole kenelläkään. Lopulta sota loppuu ja palataan kotiin, joka ei kuitenkaan enää ole ennallaan - niin kuin ei ole tarinan päähenkilökään.
(266 sivua.)
Like Kustannus Oy, 2021
Luin ~ 27.1.2022
Kuvaus:
Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.
Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.
Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.
Liksomin kerronta saa loankin loistamaan. ”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”
Kommentti:
Olipa melkoinen lukukokemus. Ensinnäkin käytetty murre, meänkieli. Sen rytmiin pääseminen ei ollut ihan helppoa, mutta toisaalta kirjaa tuli luettua rauhallisemmin ja jotenkin keskittyneemmin kuin yleensä.
Uusi näkökulma sota-aikaan, ja todellakin tärkeä sellainen. Kirja kertoo nuoren työt matkasta pienestä pohjoisen kylästä evakkoon rajan toiselle puolelle. Huolehdittavana on ensin perheen karja, sitten vielä äiti ja ennen aikojaan syntynyt heiveröinen pikkuveli. Naapuri auttaa pakolaismassaa kykynsä ja osaamisensa mukaan, helppoa ei ole kenelläkään. Lopulta sota loppuu ja palataan kotiin, joka ei kuitenkaan enää ole ennallaan - niin kuin ei ole tarinan päähenkilökään.
(266 sivua.)
Tunnisteet:
Finlandiaehdokas,
lukupäiväkirja2022,
murre,
sota,
sota-aika,
suomalainen
lauantai 22. tammikuuta 2022
Bennett, Brit: Mikä meidät erottaa
Brit Bennett: Mikä meidät erottaa
The Vanishing Half, 2020
Suom. Maria Lyytinen
Tammi (WSOY), 2021
Luin ~ 22.1.2022
Kuvaus:
Kuka olisit, jos saisit olla kuka tahansa?
Mikä meidät erottaa on mukaansatempaava ja terävä romaani identtisistä kaksosista, joista toinen elää mustana ja toinen valkoisena. Aikamme kiehtovin nuori kirjailija esittää kysymyksistä kaikkein olennaisimman: kuinka minusta tulee minä?
Stella ja Desiree Vignes syntyvät 1930-luvulla yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin, jonka mustille asukkaille tärkeintä on mahdollisimman vaalea hipiä. Varttuessaan kaksoset lähtevät vastakkaisiin suuntiin: toinen päättää elää valkoisena, toinen saa lapsen mustista mustimman miehen kanssa. 50 vuotta myöhemmin heidän tyttärensä joutuvat kohtaamaan edellisten sukupolvien valintojen ja virheiden vaikutuksen. Ajankohtaisten mutta samalla ajattomien elementtien taidokkaasta yhdistelmästä muodostuu havahduttava kertomus siitä, mikä meidät erottaa - ja mikä tuo meidät taas yhteen.
Brit Bennett (s. 1990) on kirjallisuusmaailman tuore tähti, joka julkaisi esikoisromaaninsa vain 26-vuotiaana ja jota on jo kutsuttu uudeksi Toni Morrisoniksi.
Kommentti:
Hyvin mielenkiintoinen asetelma, hyvä kirja! Rotuerottelua viime vuosisadan USAssa. Miten jonkun tekemä henkilökohtainen ratkaisu vaikuttaa lähipiiriin ja tietenkin aina myös seuraaviin sukupolviin, halusi tai ei.
Keltainen kirjasto nro 518.
(401 sivua.)
The Vanishing Half, 2020
Suom. Maria Lyytinen
Tammi (WSOY), 2021
Luin ~ 22.1.2022
Kuvaus:
Kuka olisit, jos saisit olla kuka tahansa?
Mikä meidät erottaa on mukaansatempaava ja terävä romaani identtisistä kaksosista, joista toinen elää mustana ja toinen valkoisena. Aikamme kiehtovin nuori kirjailija esittää kysymyksistä kaikkein olennaisimman: kuinka minusta tulee minä?
Stella ja Desiree Vignes syntyvät 1930-luvulla yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin, jonka mustille asukkaille tärkeintä on mahdollisimman vaalea hipiä. Varttuessaan kaksoset lähtevät vastakkaisiin suuntiin: toinen päättää elää valkoisena, toinen saa lapsen mustista mustimman miehen kanssa. 50 vuotta myöhemmin heidän tyttärensä joutuvat kohtaamaan edellisten sukupolvien valintojen ja virheiden vaikutuksen. Ajankohtaisten mutta samalla ajattomien elementtien taidokkaasta yhdistelmästä muodostuu havahduttava kertomus siitä, mikä meidät erottaa - ja mikä tuo meidät taas yhteen.
Brit Bennett (s. 1990) on kirjallisuusmaailman tuore tähti, joka julkaisi esikoisromaaninsa vain 26-vuotiaana ja jota on jo kutsuttu uudeksi Toni Morrisoniksi.
Kommentti:
Hyvin mielenkiintoinen asetelma, hyvä kirja! Rotuerottelua viime vuosisadan USAssa. Miten jonkun tekemä henkilökohtainen ratkaisu vaikuttaa lähipiiriin ja tietenkin aina myös seuraaviin sukupolviin, halusi tai ei.
Keltainen kirjasto nro 518.
(401 sivua.)
Tunnisteet:
esikoisteos,
Keltainen kirjasto,
lukupäiväkirja2022,
rasismi
sunnuntai 16. tammikuuta 2022
Pättikangas, Eira: Kirkas taivas, jäinen maa
Eira Pättikangas: Kirkas taivas, jäinen maa
Karisto Oy, 2001
Luin ~ 16.1.2021
Kuvaus:
Johan Jacob Blumberg, vaasalainen merimiehen poika, oli jo lapsena innokas laulamaan arkkiviisuja. Ei ollutkaan ihme, että muutettuaan äitinsä kotipitäjään kiertäväksi suutariksi ja opittuaan soittamaan viuluakin mestarismiehen malliin hän oli toivottu esiintyjä niin iloisissa hyppelöissä kuin hautajaisissakin. Ei liioin ollut ihme, että yksi jos toinen tyttö loi haikean katseen salskean musikantin perään.
Vähitellen nuoren miehen osalle lankesi myös pitäjän lukkarin virka, mutta se ei taannut leveämpää leipää kyläläisten Juho Kiviluomaksi ristimälle suutarille eikä tämän kasvavalle perheelle.
Pahiten koetteli kuitenkin itse Luoja: nälkävuodet ja kulkutaudit eivät väistäneet vauraintakaan asumusta. Vastoinkäymisilläkin oli kuitenkin määränsä, ja yön jälkeen valkeni kirkas taivas.
Väkevä pohjalaiskertoja solmii jälleen menneiden sukupolvien ihmiskohtaloista kudelman, joka saa rauhoittavan harmaan pohjasävynsä arjen uurastuksesta ja kirkkaat väriraitansa riemullisen menestyksen ja myötäkäymisen hetkistä.
Kommentti:
Katovuosien koettelemuksia ja elävää ajankuvaa.
(280 sivua.)
Karisto Oy, 2001
Luin ~ 16.1.2021
Kuvaus:
Johan Jacob Blumberg, vaasalainen merimiehen poika, oli jo lapsena innokas laulamaan arkkiviisuja. Ei ollutkaan ihme, että muutettuaan äitinsä kotipitäjään kiertäväksi suutariksi ja opittuaan soittamaan viuluakin mestarismiehen malliin hän oli toivottu esiintyjä niin iloisissa hyppelöissä kuin hautajaisissakin. Ei liioin ollut ihme, että yksi jos toinen tyttö loi haikean katseen salskean musikantin perään.
Vähitellen nuoren miehen osalle lankesi myös pitäjän lukkarin virka, mutta se ei taannut leveämpää leipää kyläläisten Juho Kiviluomaksi ristimälle suutarille eikä tämän kasvavalle perheelle.
Pahiten koetteli kuitenkin itse Luoja: nälkävuodet ja kulkutaudit eivät väistäneet vauraintakaan asumusta. Vastoinkäymisilläkin oli kuitenkin määränsä, ja yön jälkeen valkeni kirkas taivas.
Väkevä pohjalaiskertoja solmii jälleen menneiden sukupolvien ihmiskohtaloista kudelman, joka saa rauhoittavan harmaan pohjasävynsä arjen uurastuksesta ja kirkkaat väriraitansa riemullisen menestyksen ja myötäkäymisen hetkistä.
Kommentti:
Katovuosien koettelemuksia ja elävää ajankuvaa.
(280 sivua.)
Tunnisteet:
historia,
lukkari,
lukupäiväkirja2022,
murre,
suomalainen
maanantai 10. tammikuuta 2022
Wells, Benedict: Yksinäisyyden jälkeen
Benedict Wells: Yksinäisyyden jälkeen
saks. Vom Ende der Einsamkeit, 2016
Suom. Raimo Salminen
Aula & Co, 2021
Luin ~ 9.1.2022
Kuvaus:
Yksinäisyyden jälkeen kuvaa ihmisyyden pohjimmaista yksinäisyyttä ainutlaatuisella herkkyydellä. Romaani paljastaa, kuinka hauras kahden ihmisen välinen yhteys on ja kuinka se siitä huolimatta on kaikki, mitä meillä on.
Jules Moreaun lapsuus päättyy hänen vanhempiensa äkilliseen kuolemaan. Hänet lähetetään sisarustensa Martyn ja Lizin kanssa sisäoppilaitokseen. Eloisa ja peloton Jules kääntyy sisäänpäin ja elää mieluummin muistoissaan. Sitten hän tapaa Alvan, joka tahollaan kamppailee oman surunsa kanssa.
Aikuistuttuaan Jules ajelehtii etsien omaa paikkaansa. Jaetusta tuskastaan huolimatta sisarukset saavuttavat yhteyden toisiinsa vain satunnaisesti, ja myös välit Alvaan ovat katkenneet. Yksinäisyyden päättymisen tielle ilmestyy ylitsepääsemätön este toisensa perään. Onko onni silti mahdollista saavuttaa?
Benedict Wells on sveitsiläis-saksalainen kirjailija, jota pidetään nuoren polven kirjallisena lupauksena. Yksinäisyyden jälkeen on ensimmäinen Wellsiltä suomennettu romaani. Teos voitti ilmestyessään Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon.
Kommentti:
Viime aikoina minulta on jäänyt kesken montakin suursuosion saavuttanutta kirjaa, mutta onneksi minulla oli aikaa lukea tämä.
Uuden työn alkaminen vuodenvaihteessa on vienyt mehut jokseenkin täydellisesti, mutta tämä kyllä kosketti. Kirja on jotenkin hyvin ajaton, sen teemat ovat suorastaan klassisia, ja sittenkin näkökulmissa on jotain tuoreuttakin. Enpä edes osaa oikein kuvailla, miksi juuri tämä kirja vetosi, mutta kyllä suosittelen lämpimästi lukemaan.
Hieno vuoden ensimmäinen kirja!
(321 sivua.)
saks. Vom Ende der Einsamkeit, 2016
Suom. Raimo Salminen
Aula & Co, 2021
Luin ~ 9.1.2022
Kuvaus:
Yksinäisyyden jälkeen kuvaa ihmisyyden pohjimmaista yksinäisyyttä ainutlaatuisella herkkyydellä. Romaani paljastaa, kuinka hauras kahden ihmisen välinen yhteys on ja kuinka se siitä huolimatta on kaikki, mitä meillä on.
Jules Moreaun lapsuus päättyy hänen vanhempiensa äkilliseen kuolemaan. Hänet lähetetään sisarustensa Martyn ja Lizin kanssa sisäoppilaitokseen. Eloisa ja peloton Jules kääntyy sisäänpäin ja elää mieluummin muistoissaan. Sitten hän tapaa Alvan, joka tahollaan kamppailee oman surunsa kanssa.
Aikuistuttuaan Jules ajelehtii etsien omaa paikkaansa. Jaetusta tuskastaan huolimatta sisarukset saavuttavat yhteyden toisiinsa vain satunnaisesti, ja myös välit Alvaan ovat katkenneet. Yksinäisyyden päättymisen tielle ilmestyy ylitsepääsemätön este toisensa perään. Onko onni silti mahdollista saavuttaa?
Benedict Wells on sveitsiläis-saksalainen kirjailija, jota pidetään nuoren polven kirjallisena lupauksena. Yksinäisyyden jälkeen on ensimmäinen Wellsiltä suomennettu romaani. Teos voitti ilmestyessään Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon.
Kommentti:
Viime aikoina minulta on jäänyt kesken montakin suursuosion saavuttanutta kirjaa, mutta onneksi minulla oli aikaa lukea tämä.
Uuden työn alkaminen vuodenvaihteessa on vienyt mehut jokseenkin täydellisesti, mutta tämä kyllä kosketti. Kirja on jotenkin hyvin ajaton, sen teemat ovat suorastaan klassisia, ja sittenkin näkökulmissa on jotain tuoreuttakin. Enpä edes osaa oikein kuvailla, miksi juuri tämä kirja vetosi, mutta kyllä suosittelen lämpimästi lukemaan.
Hieno vuoden ensimmäinen kirja!
(321 sivua.)
perjantai 31. joulukuuta 2021
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni
Linnea Parkkonen: 112 - vihaan itseäni
Myllylahti Oy, 2014
Luin ~ 31.12.2021
Kuvaus:
112 – vihaan itseäni vie lukijan raadollisen syvälle nuoren maailmaan, jossa anoreksia ottaa vallan. Voiko elämässä selvitä, kun oma peilikuvakin oppii valehtelemaan?
Lilli on 15-vuotias tyttö, jonka maailmaa synkentävät vaikea perhetilanne sekä ulkonäköpaineet. Arvosanojakin pitäisi kohottaa lukiota varten, ja isän alkoholismi haudata kaapin pohjalle tyhjien pullojen alle. Hyväksytyksi tulemisen tarve ja epävarmuus omasta itsestä ajavat Lillin kohtalokkaaseen kierteeseen, jossa jokainen suupala punnitaan.
Otin jääkaapin vihanneslokerosta puolikkaan kurkun ja pesin leikatun pään. Hain laatikosta juustohöylän ja raastoin vihreän kuoren irti. Eihän se edes maistu hyvälle. Leikkasin itselleni siivun ja paloittelin sen neljään osaan. Söin yhden palan, hitaasti ja varoen. Pureskelin kunnolla ja nielaisin vasta, kun olin varma, ettei se kiinnittyisi kehooni. Sitten nostin leikkuulaudan käteeni ja kaadoin muut palat roskiin.
Nuorten omalla äänellä puhuva 112 – vihaan itseäni on Linnea Parkkosen (s. 1995) kolmas romaani. Esikoisteos Summer ja uusi alku ilmestyi vuonna 2009 ja Kovaa kilpailua, Summer puolestaan vuonna 2010.
Kirjailija lahjoittaa kirjan myynnistä saamansa tekijänpalkkiot uuden lastensairaalan rakentamiseen.
Kommentti:
Karu, mutta kuitenkin toiveikas tarina anoreksian kanssa kamppailevasta Lillistä.
Paikoitellen hieman kömpelöä kerrontaa, mutta varsin arvokas kirja aiheesta.
Triggerivaroitus!
(351 sivua.)
Vuoden 2021 taatusti viimeinen kirja!!
Onnellista uutta vuotta!
Myllylahti Oy, 2014
Luin ~ 31.12.2021
Kuvaus:
112 – vihaan itseäni vie lukijan raadollisen syvälle nuoren maailmaan, jossa anoreksia ottaa vallan. Voiko elämässä selvitä, kun oma peilikuvakin oppii valehtelemaan?
Lilli on 15-vuotias tyttö, jonka maailmaa synkentävät vaikea perhetilanne sekä ulkonäköpaineet. Arvosanojakin pitäisi kohottaa lukiota varten, ja isän alkoholismi haudata kaapin pohjalle tyhjien pullojen alle. Hyväksytyksi tulemisen tarve ja epävarmuus omasta itsestä ajavat Lillin kohtalokkaaseen kierteeseen, jossa jokainen suupala punnitaan.
Otin jääkaapin vihanneslokerosta puolikkaan kurkun ja pesin leikatun pään. Hain laatikosta juustohöylän ja raastoin vihreän kuoren irti. Eihän se edes maistu hyvälle. Leikkasin itselleni siivun ja paloittelin sen neljään osaan. Söin yhden palan, hitaasti ja varoen. Pureskelin kunnolla ja nielaisin vasta, kun olin varma, ettei se kiinnittyisi kehooni. Sitten nostin leikkuulaudan käteeni ja kaadoin muut palat roskiin.
Nuorten omalla äänellä puhuva 112 – vihaan itseäni on Linnea Parkkosen (s. 1995) kolmas romaani. Esikoisteos Summer ja uusi alku ilmestyi vuonna 2009 ja Kovaa kilpailua, Summer puolestaan vuonna 2010.
Kirjailija lahjoittaa kirjan myynnistä saamansa tekijänpalkkiot uuden lastensairaalan rakentamiseen.
Kommentti:
Karu, mutta kuitenkin toiveikas tarina anoreksian kanssa kamppailevasta Lillistä.
Paikoitellen hieman kömpelöä kerrontaa, mutta varsin arvokas kirja aiheesta.
Triggerivaroitus!
(351 sivua.)
Vuoden 2021 taatusti viimeinen kirja!!
Onnellista uutta vuotta!
Tunnisteet:
2000-luku,
anoreksia,
lukupäiväkirja2021,
masennus,
nuoret aikuiset,
nykyaika,
suomalainen,
syömishäiriö,
triggerivaroitus
lauantai 25. joulukuuta 2021
Antell, Ann-Christin: Puuvillatehtaan varjossa
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Gummerus, 2021
Luin ~ 25.12.2021
Kuvaus:
Historiallista romantiikkaa 1800-luvun lopun Turussa.
Järkevää ja leiskuvaa Jenny Malmströmiä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovastin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja.
Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.
Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Se kuvaa itsenäisen leskirouvan elämää aikana, jona säätyläisyhteiskunta natisee teollistumisen myötä liitoksissaan, työväenliike nousee ja naiset vaativat Canthin hengessä tasa-arvoa.
(335 sivua.)
Gummerus, 2021
Luin ~ 25.12.2021
Kuvaus:
Historiallista romantiikkaa 1800-luvun lopun Turussa.
Järkevää ja leiskuvaa Jenny Malmströmiä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovastin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja.
Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.
Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Se kuvaa itsenäisen leskirouvan elämää aikana, jona säätyläisyhteiskunta natisee teollistumisen myötä liitoksissaan, työväenliike nousee ja naiset vaativat Canthin hengessä tasa-arvoa.
(335 sivua.)
Tunnisteet:
historia,
kevyt,
lukupäiväkirja2021,
murre,
romantiikka,
suomalainen
tiistai 14. joulukuuta 2021
Kallio, Katja: Tämä läpinäkyvä sydän
Katja Kallio: Tämä läpinäkyvä sydän
Otava, 2021
Luin ~ 13.12.2021
Kuvaus:
Pakahduttavan kiihkeä romaani sopeutumattoman naisen ja neuvostovangin kielletystä rakkaudesta.
Nuori Beata palaa kotiinsa, sodan runtelemaan Hankoon talvella 1942. Kun hän kohtaa sattumalta sotavangin, joka näkee suoraan hänen sisimpäänsä, elämä muuttuu peruuttamattomasti. Luvaton intohimo asettaa Beatan ja Ivanin hengenvaaraan, mutta he eivät voi pysyä erossa toisistaan. Tilinteon hetkellä Beata joutuu kysymään, tunteeko ihminen koskaan rakastettuaan – tai edes itseään.
Ravisteleva, kaunis ja intiimi kuvaus vihan perinnöstä ja sen ainoasta vastavoimasta, ihmisten välisestä yhteydestä.
Kommentti:
Varsin vaikuttava, tykkäsin erittäin paljon Kallion kirjoitustyylistä. Ihanaa suomen kielen käyttöä.
Luin kirjan osittain Nextorysta, kun olin aika paljon poissa kotoa. Lukukokemusta kyllä haittasi jonkin verran se, että luin kirjaa niin pieninä pätkinä.
(267 sivua.)
Otava, 2021
Luin ~ 13.12.2021
Kuvaus:
Pakahduttavan kiihkeä romaani sopeutumattoman naisen ja neuvostovangin kielletystä rakkaudesta.
Nuori Beata palaa kotiinsa, sodan runtelemaan Hankoon talvella 1942. Kun hän kohtaa sattumalta sotavangin, joka näkee suoraan hänen sisimpäänsä, elämä muuttuu peruuttamattomasti. Luvaton intohimo asettaa Beatan ja Ivanin hengenvaaraan, mutta he eivät voi pysyä erossa toisistaan. Tilinteon hetkellä Beata joutuu kysymään, tunteeko ihminen koskaan rakastettuaan – tai edes itseään.
Ravisteleva, kaunis ja intiimi kuvaus vihan perinnöstä ja sen ainoasta vastavoimasta, ihmisten välisestä yhteydestä.
Kommentti:
Varsin vaikuttava, tykkäsin erittäin paljon Kallion kirjoitustyylistä. Ihanaa suomen kielen käyttöä.
Luin kirjan osittain Nextorysta, kun olin aika paljon poissa kotoa. Lukukokemusta kyllä haittasi jonkin verran se, että luin kirjaa niin pieninä pätkinä.
(267 sivua.)
Tunnisteet:
historia,
lukupäiväkirja2021,
maailmansota,
sota-aika,
suomalainen
keskiviikko 8. joulukuuta 2021
Nuotio, Eppu: Niin kuin vierasta maata
Eppu Nuotio: Niin kuin vierasta maata
Gummerus Kustannus Oy, 2021
Luin ~ 8.12.2021
Kuvaus:
Henrietta on puolustanut teinityttöjä keski-ikäisen miehen tungettelevalta käytökseltä ja joutunut turvautumaan voimankäyttöön. Paikalle kutsutaan poliisi. Kuulustellessaan Henriettaa poliisi Markus Reetama tajuaa, että jotakin mystistä tapahtuu. Hän ei missään nimessä voi sekoittaa työasioita ja omia tunteitaan, mutta selittämätön vetovoima pakottaa hänet selvittämään, millainen nainen hänen kuulusteltavansa on. Alkaa kutkuttava rakkaustarina, jota molemmat osapuolet vastustavat - turhaan.
Kommentti:
Olipa mielenkiintoinen hyppäys edellisen kirjan ja monen sadan vuoden takaa nykypäivään, parisuhteen itsemääräämisoikeuden aikaan.
Jokaisella aikakaudella on omat kompastuskivensä.
Romanttiseksi kirjaksi tämä tarjosi varsin mielenkiintoisia ja teräviä havaintoja parisuhteesta ja sen vaikeudesta.
(200 sivua.)
Gummerus Kustannus Oy, 2021
Luin ~ 8.12.2021
Kuvaus:
Henrietta on puolustanut teinityttöjä keski-ikäisen miehen tungettelevalta käytökseltä ja joutunut turvautumaan voimankäyttöön. Paikalle kutsutaan poliisi. Kuulustellessaan Henriettaa poliisi Markus Reetama tajuaa, että jotakin mystistä tapahtuu. Hän ei missään nimessä voi sekoittaa työasioita ja omia tunteitaan, mutta selittämätön vetovoima pakottaa hänet selvittämään, millainen nainen hänen kuulusteltavansa on. Alkaa kutkuttava rakkaustarina, jota molemmat osapuolet vastustavat - turhaan.
Kommentti:
Olipa mielenkiintoinen hyppäys edellisen kirjan ja monen sadan vuoden takaa nykypäivään, parisuhteen itsemääräämisoikeuden aikaan.
Jokaisella aikakaudella on omat kompastuskivensä.
Romanttiseksi kirjaksi tämä tarjosi varsin mielenkiintoisia ja teräviä havaintoja parisuhteesta ja sen vaikeudesta.
(200 sivua.)
Tunnisteet:
2000-luku,
lukupäiväkirja2021,
nykyaika,
romantiikka,
suomalainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


