The Paris Seamstress, 2018
Suom. Cristina Sandu
Gummerus Kustannus Oy, 2022
Luin ~ 2.8.2022
Kuvaus:
Natasha Lesterin historiallinen romaani Pariisin ompelijatar kertoo pariisilaisen Estella Bissetten ja hänen lapsenlapsensa Fabienne Bissetten tarinan. Rohkeiden naisten koskettavassa tarinassa yhdistyvät niin sukupolvet kuin yhteiskunnan eri luokatkin.
Millaisiin uhrauksiin naisen on oltava valmis matkalla miehisen muotimaailman huipulle?
Pariisilainen ompelijatar Estella Bissette joutuu maanpakoon saksalaisten miehittäessä Ranskan vuonna 1940. Hänen määränpäänsä on Manhattan, taskussa vain muutama lantti, kainalossa matkalaukku ja ompelukone ja mielessä unelma omasta ateljeesta.
Vuonna 2015 australialainen Fabienne Bissette matkustaa New Yorkiin rakkaan isoäitinsä - maailmankuulun valmisvaatteiden suunnittelijan - elämäntyönäyttelyyn. Yllättäen isoäidin menneisyydestä paljastuu sydänsurujen, salaisuuksien ja rakkauden vuoksi tehtyjen uhrauksien traaginen vyyhti.
Sukupolvet, yhteiskuntaluokat ja historian myrskyt ylittävä tarina kertoo isoäidin ja lapsenlapsen ystävyydestä sekä historian painolastista vapautumisesta.
Kommentti:
Jos olisin lukenut tämän kirjan hyvin intensiivisesti, voisin olla eri mieltä kirjasta. Koska kuitenkin luin tätä aika pitkän ajan kuluessa, jäi kirjasta varsin sekava vaikutelma. Sinänsä mielenkiintoisiin henkilöihin oli lastattu niin paljon erilaisia sukulaissuhteita ja salaisuuksia, että oli aika vaikea pysyä asioista kärryillä.
Sekavuutta lisäsi se, että tarinaa kerrottiin vuorotellen Estellan ja hänen lapsenlapsensa näkökulmasta. Tavallaan tämä toi jännitettä, kun lukija tiesi välillä asioista enemmän kuin varsinainen päähenkilö, mutta ainakin itse väsyin pitämään mielessäni joitakin yksityiskohtia, ja sitten olinkin vähän pihalla.
Muistan aloittaneeni saman kirjailijan Ranskalainen valokuvaaja-teoksen ja jättäneeni sen kesken. Jokin minua nytkin aluksi häiritsi kirjailijan tyylissä ja lisäksi suomentajakaan ei mielestäni ollut ihan ajan tasalla termien ja tyyliseikkojen kanssa.
Loppuun tämä tuli kuitenkin luettua ja minut yllätti se, että osa henkilöistä on todellisia henkilöitä. Yhteiskunnallisten pointtien pohtiminen olisi ehkä saanut hieman eri sävyn, jos olisin tiennyt tämän lukiessani. Nyt luin kirjan täysin fiktiivisenä tarinana.
(474 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti