Kirsti Loukola: Kiljukotka
Skripent, 2017
Luin ~ 5.12.2020
Kuvaus:
Kaisa, Saara ja Pietari ovat vasta päässeet ripille, kun Venäjä hyökkää Suomeen ja isonvihan kurimus alkaa. Sotilaat saavat käskyn hävittää maata ja kaappaavat lapsia ja nuoria orjuuteen. Millä keinoin nuoret selviävät, vai selviävätkö he?
Kiljukotka perustuu pääosin tositapahtumiin siten kuin ne on kirjattu kirkonkirjoihin ja käräjäoikeuden pöytäkirjoihin. Kirja kuvaa realistisesti naisten kohtaloita, mutta myös rakkautta, tukeutumista Jumalaan ja kiinteää suhdettä luontoon.
Kiljukotka on kirjasarjan ensimmäinen teos. Seuraavassa osassa kerrotaan kaapatuista, joista osa myytiin lopulta kauas Keski-Aasiaan, Buharan kaanin haaremiin.
Kommentti:
Jännittävä ja mielenkiintoinen kirja. Tässä toimi mielestäni todella hyvin se, että tosiasiat olivat kehyksenä fiktiivisille henkilöille ja tarinalle. Kovia aikoja on silloin eletty ja ryssävihan ymmärtää tämän luettuaan melkoisen hyvin. Eivätkä ruotsalaisetkaan metsäläisiä itämaan alamaisiaan kovin korkealle arvostaneet, sieltä saatavia verotuloja kylläkin.
Kiva ammatillinen lisämauste olivat otteet vuoden 1701 virsikirjasta. Tuttuja virsiä, mutta vanhoilla sanoilla.
Tarinan myötä avautui mielenkiintoisella tavalla tietoa tuon ajan lainsäädännöstä ja siitä, mitä se esimerkiksi naisille merkitsi.
Nyt jonotan kirjan jatko-osaa Buharan satakieli.
(378 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti