Heidi Mäkinen: Ei saa elvyttää
Karisto, 2020
Luin ~ 21.11.2020
Kuvaus:
Auri on hammaslääketieteen professori emerita, jonka elämän pääsisältö on ollut työ. Kahdeksankymppisenäkin Aurissa on edelleen tyyliä: hän pukeutuu huolellisesti, lakkaa kyntensä ja antaa tutun taksikuskin kyyditä Stockmannille ostoksille. Puolivahingossa hän päästää eleganttiin kotiinsa Natalian, sattumalta kohdalle osuneen iltaopiskelijan, ja pyytää tältä pikku palveluksia, jotka hän korvaa avokätisesti. Kun Auri on tutustunut Nataliaan paremmin, hän tohtii pyytää tältä hiukan isompaakin palvelusta.
Heidi Mäkisen romaanissa kirjailijan persoonallinen, hieman sarkastinen ääni saa uusia sävyjä hänen käsitellessään vanhuskysymystä hiukan toisenlaisesta näkökulmasta.
Kommentti:
Ihan hauska välipalakirja. Sujuvaa tekstiä ja sopivasti erilaisia näkökulmia. Sarkasmi puri ainakin meikäläiseen.
(245 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti