Joyce Carol Oates: Syntipukki
Big Mouth & Ugly Girl, 2002
Suom. Nora Schuurman
Otava, 2002 (Voltti-sarja)
Luin ~ 19.8.2020
Kuvaus:
16-vuotias Matt Donaghy saa syyttää ahdingostaan vain suurta suutaan ja outoa huumorintajuaan, kun poliisit tulevat hakemaan häntä kesken koulutunnin.
Harmiton sanailu Rocky Riverin lukion ruokalassa on saanut kohtalokkaat seuraukset: Mattin epäillään aikoneen räjäyttää koko koulun taivaan tuuliin.
Poliisikuulustelujen jälkeen Mattin maine on tahrattu. Vain Ursula Riggs, outo kummajainen ja oman tiensä kulkija, uskaltautuu puolustamaan häntä. Mutta katkera Matt saa tuntea millaista on olla kuin spitaalinen. Jutun paisuessa ja ihmisten yhä kuiskiessa Suurisuusta ja Äkäpussista tulee sotureita, jotka taistelevat koko pikkukaupunkia vastaan.
Kommentti:
Aluksi minulla oli hieman vaikeuksia orientoitua kirjan tapahtumien ajankohtaan. Ajankohta vaikutti lähes nykyhetkeltä, sillä viestejä lähetettiin paljon sähköpostitse, mutta kenelläkään ei kuitenkaan ollut kännyköitä.
Tämä oli selvästi nuortenromaani, mutta hyvä sellainen. Juoni oli sopivan vauhdikas ja erilaisia nuorten elämän teemoja käsiteltiin päähenkilöiden kautta. Jännitystäkin riitti.
Amerikkalainen elämänmeno on tietysti (ollut ennenkin) erilaista kuin suomalaisnuorten, mutta samojakin kipuiluja toki on.
Se, miten perättömät huhut saavat siivet alleen, on niin kovin inhimillistä ja aina yhtä harmillista ja epäreilua. Näinä somen aikoina tällainen ei ainakaan tietenkään ole vähenemään päin.
Kyllä minä suosittelisin tätä kirjaa nuorelle lukijalle, vaikka tosiaan vähän vanhanaikainenhan tämä jo on.
Tarinoita ystävyydestä on aina mukava lukea :).
(271 sivua.)
1 kommentti:
Vaikka kirja on vanhanaikainen, niin se on silti oman aikansa hyvä esimerkki siitä, millaista nuorten elämä oli, kun ei ollut kännyköitä.
Ja hyvä esimerkki siitä, että yksikin hyvä ystävä kannattelee ja tukee, kun on vaikeaa.
Lähetä kommentti