Tammi, 2012
Luin ~ 3.2.2016
Kuvaus:
"- Paetkaa, rouva! Paetkaa, huusi renki Matias ja löi piiskallaan Margareeta Starkin ratsua lautasille. Tamma hypähti ja ryntäsi holtittomaan laukkaan takaisin tulosuuntaansa. Jossakin siellä, vielä toivottoman kaukana, olivat Teinperin kivitornit, koti ja turva.
"Eletään keskiaikaa 1200-luvun Suomessa. Ryöväri käy Margareeta-rouvan kimppuun ja näin saa alkunsa Eira, tulitukkainen tyttö. Lapsen syntyperästä ei puhuta sillä isoisä, Teinperin herra Ulf Stark ei sitä sallisi. Kun neito varttuu, tulee muutakin vaiettavaa. Hän tuntuu perineen isältään näkijän ja shamaanin paheksutun lahjan.
Kristinusko ja pakanuus lyövät yhteen Hämeessä, eikä kukaan ole turvassa. Vaarojen keskellä Eiran kiihkeä, itsepäinen sydän sykkii kiellettyä rakkautta Rikhardiin, sukulaiseen. Mutta hänen uniinsa ilmestyy aivan toinen mies, vieras, pelottava, sotaisa ja - vastustamaton.
Romantiikkaa ja petosta, taistelua ja taikaa - kaikkea tätä ja paljon muuta pursuaa Kristiina Vuoren koukuttava esikoisromaani.
Kommentti /
Tykkään yleensä hurjasti näistä historiallisista romaaneista. Tämä oli jostain syystä aika hidasta ja jotenkin raskasta luettavaa (siis ollakseen kuitenkin kevyehkö tyyliltään). Ihan mielenkiintoinen asetelma, juoni ja henkilöt ja sekalaiset suhteet, kristinuskon ja vanhojen suomalaisten näkijäasioiden pohdintaa ja kuvailua, ajankuva uskottavaa. En varsinaisesti innostunut, mutta toisaalta oli kiva viipyä tarinassa pitkään. Lukeminen tuntui kestävän kauhean pitkään suhteessa suht kevyeeseen tyyliin, ja täytyy tunnustaa, että vähän petyin loppuratkaisuun. Olisin toki toivonut sitä toisenlaista loppua :). Olen laittanut muistiin Vuoren muutkin historialliset kirjat ja aion kyllä lukea vielä jonkun toisenkin, mutta en nyt ihan heti perään. Ehkä kesälukemisena, kun on aikaa lukea pidempiä pätkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti