Mankell, Henning: Tuulten poika

Henning Mankell: Tuulten poika

Vindens son, 2000

Suom. Markku Mannila

Otava, 2001

Luin ~ 21.1.2016

Kuvaus:
Ruotsalainen hyönteistutkija Hans Bengler tuo 1870-luvun lopulla tutkimusmatkaltaan Kalaharista orvoksi jääneen busmannipojan mukanaan Ruotsiin. Pojalle annetaan nimeksi Daniel, ja häntä näytetään ihmisille kaukomaiden ihmeenä kuin hyönteistä ikään. Kun kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, Bengler hylkää Danielin lapsettoman skoonelaispariskunnan hoiviin.
Daniel riutuu ikävästä Afrikkaan. Vähä vähältä hänen toivonsa päästä kotiin Kalahariin hiipuu, ja viimeinen isku on tieto siitä, että Bengler on palannut Afrikkaan ilman häntä. Henning Mankell kertoo romaanissaan riipaisevasti juuriltaan revitystä lapsesta, rotuennakkoluuloista ja ihmisten julmuudesta. Tarina perustuu todellisiin tapahtumiin ja on historiallisuudestaan huolimatta yhä valitettavan ajankohtainen.

Kommentti

Tykkään Henning Mankellista. Dekkareita en ole lukenut (koska en paljon lue dekkareita nykyään), mutta niihinkin varmaan kannattaa tutustua.

+ Hyvä analyysi: KLIK.

Van Wagenen, Maya: Suosittu

Maya Van Wagenen: Suosittu: omaelämäkerta -
Vintage-viisautta nykyajan nörteille
Popular, 2014
Suom. Leena Perttula
Karisto, 2015
Luin ~ 18.1.2016

Kuvaus:
Koulun sosiaalisessa arvoasteikossa pohjilla oleva Maya saa sattumalta käsiinsä 1950-luvulla ilmestyneen oppaan, jonka neuvoilla kenestä tahansa teinistä pitäisi tulla kaunis, tyylikäs ja suosittu.
Maya päättää aloittaa salaisen ihmiskokeen ja seurata vanhan oppaan neuvoja kirjaimellisesti. Hän alkaa pokkana käyttää pitkiä hameita, sukkanauhavöitä ja helminauhoja, mutta hylkää myös teinimaailman kirjoittamattomat säännöt ja menee ruokalassa istumaan suosittujen pöytään ja tekee tuttavuutta vielä itseäänkin nörtimpien kanssa. Liki vuoden kestävän projektin seuraukset ovat hämmentäviä!

Hurjaan suosioon noussut 13-vuotiaan kirjoittama omaelämäkerta on harvinaisen vilpitöntä luettavaa terävää viihdettä, mutta samalla tärkeää pohdintaa itsetunnosta, rohkeudesta ja suosion mittareista. Mukana on myös aitoja valokuvia Mayan elämän varrelta.

New York Timesin bestseller-listalle kivunneen kirjan käännösoikeudet on myyty 20 maahan, ja DreamWorks on ostanut kirjan elokuvaoikeudet.
Kommentti
-

Marttinen, Annamari: Vapaa

Annamari Marttinen: Vapaa
Tammi, 2015
Luin ~ 13.1.2016

-

-
Kuvaus:
Syvältä kouraiseva kertomus selviytymisestä

Mahdi pakenee poliisin kidutussellistä Bagdadista ja päätyy Suomeen, entiseen vankilaan. Mitä alkaa ihmisessä tapahtua, kun elämä on tauolla ja oma kohtalo toisten käsissä?

Mahdin oli jätettävä taakseen kotinsa, perheensä ja järkyttävät muistonsa. Nyt hän odottaa vastaanottokeskuksessa, että viranomaiset tekevät hänen elämästään päätöksen. Odotuksen kestoa ei ole määrätty. Kun elämä jähmettyy välitilaan, mieli avautuu kuvitelmille ja varovaisille unelmille. Huoneen hiljaisuudessa Mahdille alkaa puhua Patu, samassa sellissä rangaistustaan kärsinyt. Mitä Patu, rikollinen, voi muka kertoa kunnolliselle Mahdille? Tulkkina toimii opettaja, enkelin näköinen.

Kommentti:

Simsion, Graeme: Vauvatesti

Graeme Simsion: Vauvatesti
The Rosie Effect, 2014

Suom. Inka Parpola
Otava, 2015
Luin 2.1.2016

Kuvaus :

Hurmaava romanttinen komedia vauvanodotuksesta, joka saa rutiineihinsa kiintyneen tutkijaisän tolaltaan.

Vaimotesti-romaanissa omalaatuinen genetiikan tutkija Don Tillman löysi testilomakkeen avulla vaimokseen Rosien. Pariskunta muuttaa New Yorkiin, ja pian Rosie kertoo, että on aihetta juhlaan. Parin tarkentavan kysymyksen jälkeen Don tajuaa Rosien odottavan vauvaa.

Yllätyksiä inhoava Don häkeltyy, mutta ryhtyy sitten ahkerasti hankkimaan aiheesta tietoa ystäviltään ja internetistä. Valitettavasti vanhemmuuteen liittyy lukuisia sosiaalisia konventioita ja käytöstapoja, jotka eivät koskaan ole olleet Donin vahva puoli. Väärinkäsitys seuraa toistaan hulvattoman hauskassa tarinassa.

Kommentti:

Tykkäsin jo Vaimotestistä ja tämä oli mielestäni vielä parempi. Etua oli tietysti siitä, mettä Don, Rosie ja muut henkilöt olivat ennestään tuttuja. Donhan on aivan riemastuttava tyyppi. Oikea ihminen olisi varmaan käsittämättömän raivostuttavan ärsyttävä, mutta romaanihahmona aivan loistava. Juoni oli kyllä juuri sopivan ovela, jotta jännitys säilyi loppuun asti. Tietysti tekee mieli lukea, miten tarina jatkuu seuraavaksi!

Lee, Hyeonseo: Seitsemän nimen tyttö

Hyeonseo Lee: Seitsemän nimen tyttö: pakoon Pohjois-Koreasta

The Girl with Seven Names: A North Korean Defector's Story, 2013
Suom. Jaana Iso-Markku
Otava, 2015
Luin ~ 29.12.2015

Kuvaus:

Nuoren tytön uskomaton pakotarina ja koskettava kuvaus Pohjois-Korean todellisuudesta.
Hyeonseo Lee on 17-vuotias paremman perheen tytär, joka rakastaa kotimaataan. Vähitellen hän alkaa kuitenkin epäillä virallista totuutta. Miten on mahdollista, että maailman parhaassa maassa perheitä kuolee kadulla nälkään ja ihmisiä teloitetaan julkisesti? Luvattoman sukulaisvierailun päätteeksi hän ei palaakaan kauhujen maahan vaan jää laittomasti Kiinaan.

Tästä alkaa hurja selviytymistarina loikkarina Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Lopulta tyttö onnistuu myös pelastamaan perheensä luokseen.

Kommentti:

Backman, Fredrik: Britt-Marie kävi täällä

Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä
Britt-Marie var här, 2014
Suom. Riie Heikkilä
Otava, 2015

Kuvaus :

Naispuolinen mielensäpahoittaja valloittaa! Sydämeenkäypä kertomus vanhoista ja uusista rakkauksista sekä siitä, miten melkein kaiken saa puhtaaksi ruokasoodalla. Kuusikymppinen Britt-Marie on neljäkymmentä vuotta huolehtinut miehestään ja kodista. Kun hän ei enää voi sulkea silmiään siltä, että miehen paidat tuoksuvat työpäivän jälkeen hajuvedeltä, on aika kohdata hämmentävä ulkomaailma. Britt-Marie päätyy Borgiin, ankeaan syrjäkylään, jossa ei laman jäljiltä ole juuri muuta kuin jalkapallojoukkue ja pizzeria. Järjestystä rakastavalle Britt-Marielle Borg on vieras planeetta. Hän saa kuitenkin huomata tarvit­sevansa Borgia vähintään yhtä paljon kuin Borg tarvitsee häntä.

Kommentti:

Tarinasta tykkäsin, mutta lukukokemusta häiritsi kauhean tankkaava teksti. Mietin, oliko kirja oikeasti kirjoitettu niin alleviivaavasti, vai oliko suomennos hieman epäonnistunut. Koska olen lukenut Backmanin edellisen "mielensäpahoittajakirjan", jotenkin katse kääntyy käännöksen suuntaan. Oli jotenkin lähes masentavaa lukea tekstiä, jossa Britt-Marien tiettyjä maneereja ja ajatusmalleja alleviivattiin ties monettako kertaa. Lukijan oma oivaltamisen ilo jätettiin nyt huomiotta. Harmi, koska muuten tykkäsin tosiaan tarinasta (ja Britt-Mariesta).

Pääskynen, Markku: Sielut

Markku Pääskynen: Sielut
Tammi, 2015
Luin ~ 14.12.2015

Kuvaus:
Kertomus siitä mitä perheessä tapahtuu, kun lapsi katoaa.

Eräänä aamuna Maija ei ilmesty kouluun. Kesä tekee tuloaan Saimaan rannalla sijaitsevaan pikkukaupunkiin, kaukaa idästä levinnyt säteily saa voikukat hehkumaan tavallista keltaisempina ja Vitostietä lähestyy auto kintereillään poliiseja ja toimittajia.

Äiti Aino jää kotiin päivystämään puhelinta ja isä Kristian kiertää ympäri kaupunkia etsimässä Maijaa. Naapurustossa asuvat Taito ja Ilari kulkevat pitkin metsiä, hyppivät uimaan hyiseen veteen ja yrittävät hekin löytää Maijan. Päivä kallistuu iltaan, ja etsintöihin osallistuu yhä suurempi joukko ihmisiä. Mutta Maijasta tiedetään vain se, että hänet on nähty menevän aamulla metsään.

Kommentti :

Olipahan raskas kirja luettavaksi. Melkein luovutin.

Hotakainen, Kari: Henkireikä

Kari Hotakainen: Henkireikä

Siltala, 2015

Luin ~ 2.12.2015

Kuvaus:
Henkireikä on romaani rakkauden ja vihan töistä. Se on järkyttävän hauska ja kipeän traaginen romaani rikoksen anatomiasta, siitä mitä emme kenties tee, mutta jota suunnittelemme.

Rikosylikomisario liittyy sekakuoroon ja toivoo, että uusi harrastus vie ajatukset pois työasioista. Toisin käy. Sillä samassa kuorossa laulavat myös Suntio ja Parturikampaaja, joita riivaavat taloudellinen ahdinko ja rakkauden hiipuminen, ja joita siksi yhdistää synkkien salaisuuksien vyyhti.

Rikosylikomisario löytää tahtomattaan heidän kanssaan yhteisen sävelen, mutta se kulkee nuotin vieressä. Seurauksena on pyörre, joka vie järjen ja antaa tilalle tulen. Kuoro humisee, henki pihisee. Mitä tekee se, joka ei ole koskaan mitään tehnyt? Mistä muistetaan se, joka on aina itsensä unohtanut? Mitä tapahtuu kun ylittää rajan? Ja millaisiin vaatteisiin vainajat puetaan? Hypnoottinen ja kiihkeä romaani asettaa kysymyksiä, joihin ei ole vastausta ja vastaa kysymyksiin, joita ei yleensä kysytä.
Kari Hotakainen virittää lyyrisen proosansa ennennäkemättömille kierroksille, mutta vauhdissakin lause palvelee maailmaa, jota se kuvaa ja luo. Tämä kirja on kirjoitettu tilassa.

Kommentti:

Hotakaisen veijarityyli ei iske muhun ihan täysillä. Tykkään kyllä, mutta en näe suurta kirjallisuutta. Kuoron kuvaus vähäsen ontui, sekin vähän ehkä latisti lukukokemusta. Kuoromaailma aiheena sai kyllä ennakkoon suuret sympatiat, eli en ollut mielestäni mitenkään ennakkoluuloinen.
Sanailu oli hauskaa kyllä, sellaista kivaa pikkuoveluutta, josta tykkään. Pari yllätystäkin sinne loppuun oli varattuna, mutta ehkä mä luin kirjan liian pieninä paloina, joten nekään ei sitten kauheasti täräyttäneet.
Kiva kirja, mutta ei jääne mulle mieleen suurena lukukokemuksena.

Echlin, Kim: Kadonneet

Kim Echlin: Kadonneet
The Disappeared, Kanada 2009
Suom. Sirkka Aulanko
Tammi, 2009
keltainen kirjasto nro..
Luin ~ 29.11.2015

Kuvaus:
Anne on 16-vuotias kanadalaistyttö, joka asuu kahdestaan isänsä kanssa Montrealissa. Hän tutustuu hieman itseään vanhempaan Sereyhin, joka on paossa PolPotin Kambodžan hirmuhallintoa. Anne ja Serey rakastuvat toisiinsa ja viettävät toistensa kanssa paljon aikaa Annen isän vastustuksesta huolimatta. Mutta kun Kambodžan rajat aukeavat, Serey ei voi olla palaamatta kotimaahansa etsimään perheenjäseniään.

Yhteys Annen ja Sereyn väliltä katkeaa 11 vuodeksi, kunnes Anne uskoo näkevänsä Sereyn television uutislähetyksessä. Anne jättää työnsä, luopuu asunnostaan ja lentää Phnom Penhiin. Hän löytää Sereyn, ja yhteenkuuluvuuden tunne heidän välillään syttyy uudelleen. Anne kuitenkin huomaa, että Serey on muuttunut. Kuoleman kentillä käydessään ja paikallisten kanssa puhuessaan hän alkaa oivaltaa, minkälaiset kammottavat painajaiset piinaavat Sereytä öisin. He saavat katkerasti kokea, että elämä runnellussa maassa ei vieläkään ole turvallista.
Kadonneet on paitsi koskettava rakkaustarina, myös vähäeleisesti kerrottu ja juuri siksi erittäin vaikuttava kuvaus sodan ja vainon jalkoihin jääneistä.

Kommentti
-

See, Lisa: Shanghain tytöt

Lisa See: Shanghain tytöt
Shanghai Girls, 2009
Suom. Hanna Tarkka
WSOY, 2011
Luin ~ 23.11.2015

Kuvaus:
Lisa Seen romaani vie lukijan Kiinan Pariisiin, Shanghain moderniin suurkaupunkiin.(1900-luvun alussa)
Sisarukset Pearl ja May ovat saaneet elää nuoruuttaan vapaasti. Tyttöjen haaveet murskautuvat, kun heidän isänsä menettää omaisuutensa ja ilmoittaa järjestäneensä tyttärilleen naimakaupat Amerikkaan.

Kun sisarukset tekevät matkaa halki meren ja toisen maailmansodan julmuuksien runteleman maaseudun, he saavat kannettavakseen salaisuuden, joka tulee määrittelemään heidän siteensä läpi elämän.
Pearl ja May asettuvat Los Angelesin Chinatowniin, lavastekaupunkiin, jossa mikään ei muistuta siitä kosmopoliitista Kiinasta, jossa he ovat eläneet. He myyvät halpoja silkkikukkia ja kiinalaisruokia, joita eivät tunnista kotiseudultaan. Pearl ja May tuntevat jääneensä vangiksi, mutta unelma vapaudesta kytee heidän sisällään.

Shanghain tytöt on haikeasti soiva romaani perheen voimasta, sen kahleista ja vapauttavasta ystävyydestä. Lisa Seen sanat laskeutuvat kevyesti, sileänä kuin silkki.

Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla I (III)
WSOY, 1959
Luin ~ 14.11.2015

Kuvaus:

Kommentti:
Jonkinlainen aukko sivistyksessä, kun ei ole lukenut tätä kirjaa. Siispä lainasin kesälomalle ja Ahvenanmaalla luimmekin ahkerasti. Mies siis luki ja minä kuuntelin, kudin kädessä.
Nuorisokin pääsi salaa kuuntelemaan Koskelan tarinaa ja kiinnostui kyllä.
Lukeminen jäi kesken, kun tultiin kotiin, työt alkoi, eikä yhteistä lukuaikaa enää löytynyt. Sääli sinänsä. Nyt alkoi laina-aika uusintoineen käydä vähiin, joten päätin lukea kirjan vaivaiset viimeiset 60 sivua itsekseni loppuun. Jes.
Ehkä seuraava osa ensi kesänä?

Utrio, Kaari: Saippuaprinsessa

Kaari Utrio: Saippuaprinsessa
Tammi, 2004
Luin ~ 11.11.2015

Kuvaus:
Taidokkaan kevyesti kirjoitettu kuvaus 1830-luvun helsinkiläisestä Ekestolpen aatelisperheestä, joka ottaa hoiviinsa kaukaisen maalaisserkun, Saippuaprinsessaksi kutsutun Ulrika Rutenfeltin. Ulrikan vastaanottoa helpottaa tytön odotettavissa oleva kahdensadan tuhannen ruplan perintö.
Mauritz Ekestolpen ylpeä ja komentelevainen morsian Viktoria von Sperling haluaa hallita tulevan miehensä perheen lisäksi Ulrikan perintöä.
Huumorin silaamassa romaanissa kirpeän tarkastelun kohteena ovat säätytietoisuus ja sen sanelemat ratkaisut ihmisten elämässä.

Kommentti:
Olen minä tämän varmaan lukenut jo ennenkin, mutta ei se haittaa.

Pekkola, Pasi: Lohikäärmeen värit

Pasi Pekkola: Lohikäärmeen värit
Otava, 2015
Luin ~ 5.11.2015

Kuvaus:
Suuren, pakahduttavan tarinan näyttämönä on Kiinan armoton lähihistoria. Kolmekymppinen Kimi matkustaa ensimmäistä kertaa äitinsä kotimaahan selvittääkseen äidin arvoituksellista katoamista. Hurjaa nousukautta elävä Kiina paljastaa pian todellisen luonteensa.

Kun Xiaolong saapui Suomeen 1980-luvulla, vastassa olivat pimeys ja hiljaisuus. Uusi kotimaa tarjosi turvan, mutta edes oman pienen pojan onni ei voinut hyvittää menneisyyden valheita ja valintoja.

Traaginen rakkaustarina vie keskelle Kiinan väkivaltaista kulttuurivallankumousta. Maahan jossa pärjää vain raa’alla selviytymisvaistolla.

Kommentti:

Kirja tuntuu tärkeältä, kun se avaa silmiä.
On täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan kun itse on elänyt 80-luvulla parhaita nuoruusvuosiaan, Kiinassa (ja toki monessa muussakin maassa) on ollut aivan erilaista. Siis se on ollut niin lähellä ja silti se ei ole koskettanut omaa elämää mitenkään. Miten ihmeessä kukaan sielä tullut voisi sopeutua meidän suomalaiseen elämänmenoomme...
Tätä minä suosittelisin Finlandia-ehdokkaaksi.

Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa

JOhn Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

The Boy in the Striped Pyjamas, 2006

Suom. Laura Beck

Bazar, 2008

Luin ~ 1.11.2015

Kuvaus:
Poika raidallisessa pyjamassa on tarina 9-vuotiaasta Brunosta, jonka isä on upseeri. Perhe muuttaa isän työn takia pois Berliinistä.
Brunosta on kurjaa jättää koti ja leikkikaverit, eikä hän viihdy uudessa asuinpaikassa. Ikävyyttä poistaakseen hän alkaa tehdä tutkimusretkiä lähiympäristöön ja ystävystyy salaa vanhemmiltaan aidan toisella puolella olevan pojan Shmuelin kanssa.
Shmuelin isä on kadonnut, ja pojat päättävät yhteistuumin etsiä hänet. Shmuel lupaa lainata lainaa Brunolle raidallisen pyjaman, jotta tämä ei herättäisi huomiota aidan toisella puolella.

Kommentti:
Katsottiin tämä elokuva parisen vuotta sitten ja olen odottanut, että kuluisi vähän aikaa ennen kuin luen kirjan.
Tämä oli tietysti vielä parempi, vaikuttavampi ja surullisempi kirjana.
Kirjan takakannessa sanotaan, että liian tarkka kuvaus kirjan tapahtumista häiritsisi lukukokemusta. Tottahan se on, siksi muokkasin takakansikuvausta vähäsen.


P.s. Tänään alkoi Facebookissa lukuhaaste. Marraskuun aikana on tarkoitus lukea 30 sivua päivässä. Sopii mulle!
Aloitin vapaan sunnuntaiaamun kunniaksi Lohikäärmeen värit. (n. 60 s.)

Haatanen, Kaisa: Meikkipussin pohjalta

Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta
Johnny Kniga, ?
Luin ~ 27.10.2015

Kuvaus:
Salaviisas viihderomaani aikuisille naisille. (?)

Naurua naisten itsetutkiskelulle, kertomus josta kuoriutuu kuin vaivihkaa elämäntapaopas, kepeä mutta välillä armoton ja kipeäkin.

Tytti Karakoski, kohta viisikymppisen kustannuspäällikön energia, into ja uteliaisuus maailmaa kohtaan lopahtavat. Väsymys muuttuu uupumukseksi, raukeus välinpitämättömyydeksi. Onneksi hänen taloudellinen tilanteensa antaa myöten ihmiskokeelle.
On aika pysähtyä ja harkita elämänmuutosta. On aika ryhtyä listaamaan asioita, joilla on ollut merkitystä. Aakkosjärjestyksessä.

Näistä muistiinpanoista aukeaa laajakangas aikuisen naimattoman naisen elämään. Teksti piirtää herkullisen ja tarkan kuvan siitä, millaista tuon elämän pitäisi olla ja näyttää julman vääjäämättömästi, millaista se oikeasti on.
Kommentti:

Honkanen, Kari: Tarja Honkanen - Savon ruustinna

Kari Honkanen: Tarja Honkanen - Savon ruustinna
Aikamedia, 2014
Luin ~ 22.10.2015

Kuvaus:
Pieni tyttö odottaa lastenkodin portailla rivissä muiden kanssa, että hänet valittaisiin. Ei valittu tälläkään kertaa.

Kuka olisi arvannut, että kaikki muuttui, kun Jeesus valitsi hänet. Nuoresta naisesta kasvoi tomera aviovaimo, vastuuntuntoinen äiti ja vahva vaikuttaja, jolla on kutsumus tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Tarja Honkasen sydän palaa erityisesti lapsityölle, jota hän on tehnyt Suomessa sekä lähetyskentällä Keski-Euroopassa. Tämä Savon ruustinna ei jää neuvottomaksi eikä sanattomaksi, sen tietävät puoliso, seurakuntalaiset ja työtoverit.

Kirjailija Kari Honkanen kirjoittaa vaimonsa elämästä herkästi ja lämpimästi.
Kommentti:
-

Kanto, Anneli: Pyöveli

Anneli Kanto: Pyöveli

Gummerus, 2015

Luin ~ 20.10.2015

Kuvaus:

Pyöveli on rehevä ja groteski romaani kolmesta miehestä, jotka päättävät pohjalaisten elämästä ja kuolemasta. Pyövelin poika Johann oppii maailman lain: pyövelinpojista tulee pyöveleitä ja papinpojista pappeja. Kihlakunnantuomari Wisander opettaa Johannille, että pyöveli on välttämätön kruunun virkamies ja järjestäytyneen yhteiskunnan tärkeä ylläpitäjä. Johann taistelee kohtaloaan vastaan, mutta perinne on vahvempi. Hänet lähetetään kisälliksi Lyypekkiin, missä hän pääsee pyövelien ammattikuntaan ja kuulee, että mestarismiehiä arvosti jo Martin Luther. Kun Johann palaa Vaasaan, kaupunkiin saapuu myös salaperäinen matkalainen, joka esittäytyy apteekkari Eggertsiksi ja kertoo tulleensa kaukaa Nevanlinnasta. Ryövärit ovat kuitenkin vieneet apteekkarin rahat ja todistukset.

Pyöveli, apteekkari ja tuomari päätyvät vähitellen omalaatuiseen riippuvuussuhteeseen keskenään. Kun Pohjanmaan noitavainot alkavat, murtuvat käsitykset laillisuudesta ja rangaistavuudesta. Noitien ajojahti muuttaa kaikkien kolmen elämän peruuttamattomasti.

Anneli Kannon fiktiivinen romaani perustuu todellisiin tapahtumiin. Sen taustalla kummittelevat Euroopan pyövelien historia, 1670-luvun Pohjanmaan noitaprosessit sekä alueen mestarismies Heikki Hakalainen, joka hoiti tointaan 40 vuotta.

Kommentti:
Taas tuli luettua suomalainen historiallinen romaani. Lempilajinihan se onkin ja hienoa löytää "uusia" kirjailijanimiä.
Olipahan aihe. Aika karua, mutta hyvin ja uskottavasti kerrottuna, oikein kunnon tarina.

Röning, Inga: Hippiäinen

Inga Röning: Hippiäinen

Tammi, 2015

Luin ~ 13.10.2015

Kuvaus:

Raskausromaani vauvakuumeisille ja immuuneille.

Seksistä voi tietyissä olosuhteissa seurata tiineys eli siunattu tila. Missä on käyttöohje? Kumman pitää röyhtäistä, äidin vai vauvan?

Kreeta Nymanin pötsissä on elämää. Vauva on toivottu, mutta raskaus ei automaattisesti tee hänestä hempeän äidillistä. Onhan urakin. Huolihormoniylituotanto käynnistyy heti, maailma on äkkiä pelottava paikka. Eikä asiaa auta, että Kreeta kiinnostuu sukunsa vaietuista salaisuuksista ja oma äiti alkaa tulla uniin, kutsumatta. Onneksi on Mikko, he ovat sentään enimmäkseen harmoninen pari, ja Sankari-amaryllis.

Hilpeä äitiyspakkausromaani vertaistueksi tai muuten vain virnuiltavaksi.
Kommentti:

Positiivinen kirja. Aluksi tuli sellainen olo, että ei kai tämä taas ole sellaista nykyneuroottista tilitystä, kuinka kaikki on niin vaikeaa. Mutta kirjan positiivinen ja reippaan railakas tunnelma vei mennessään. Kipeitäkin asioita käsitellään ja tietty jännitysmomentti Kreetan elämästä häipyneen äidin kohtalosta (muun suvun lisäksi) pysyy myös sopivasti mukana.

Hieno kirja, jossa taitavasti yhdistetään vakaviakin aiheita humoristiseen kerrontaan. Kyllä tykkäsin!!

Havaste, Paula: Maan vihat

Paula Havaste: Maan vihat

Gummerus, 2015

Luin ~ 6.10.2015

Kuvaus:
Vasta äidiksi tullut Kertte joutuu tiukan paikan eteen. Kerten mies Larri on pikaistuksissaan lyönyt vierailta mailta saapuneen piispan kirveellä kuoliaaksi. Nuoreen emäntään silmänsä iskenyt piispan mies Arimo antaa Larrin mennä, kun Kertte tarjoaa itsensä vaihdossa Larrin vapaudesta. Kertte lähtee Arimon kanssa matkalle, joka vie meren yli.

Perillä vastassa on yllätys: Arimon äiti, joka ei ota Kertteä vastaan avosylin. Arimokaan ei pääse helpolla: piispan käskynhaltija Pärtty kuulustelee Arimoa piispan epäilyttävästä kuolemasta kerta toisensa jälkeen. Kun kovakatseinen Pärtty näkee, minkälainen nainen Arimon matkaan tällä kertaa on tarttunut, kuulustelut saavat aivan uuden luonteen. Miten Larrin pakomatka päättyy; mihin väkevä veri Kerten lopulta vie?

Maan vihat on Paula Havasteen uuden 1100-sivulle sijoittuvan sarjan itsenäinen toinen osa. Tuulen vihojen tavoin se sisältää paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia.

Kommentti /
Onneksi oli vapaapäivä. Tämä kirja piti lukea melkein yhdeltä istumalta ja nyt harmittaa, että se loppui..
Onpahan hieno tarina, vie kyllä mennessään. Lisää, lisää!!!!

Nuotio, Eppu: Valetta

Eppu Nuotio: Valetta
Tammi, 1995
Luin ~ 4.10.2015

Kuvaus:

”Mä kuulun tähän luterilaiseen sienilajiin joka kasvaa suoraan kuvatuks ruttanaks. Ei mulla sinänsä ois mitään vastaan vaikka mä huomaisin tulleeni valituks Vuoden Seksiobjekstiks, mutta kyllä pöydän naputtaminenkin on ihan jees.”

Tyttö on valehdellut aina: ollut milloin kirjailija, ranskalainen opiskelija, taitelija, insinööri tai lelukauppias. Itse asiassa hän on soputeltan mallinen pikkukaupungin tyttö eksyksissä isossa Helsingissä. Sitten tyttö löytää Ponihännän ja hänestä tulee kolmessa viikossa kotirouva. Alkaa pikakurssi naiseksi: tehosekoittaminen, mehulinkoaminen, imuroiminen, laihduttaminen. Kodinonni. Naisenonni. Yhtä juttua tyttö vain ei huomaa. Toisetkin osaavat valehdella…
(takakansiteksti)

Pikkukaupungista Helsingin Munkkiniemeen muuttanut nuori nainen matkustaa raitiovaunuilla ympäri kaupunkia. Hän valehtelee ja iskee tarinaa, kertoo itsensä toiseksi. Matka valheista ja kuvitelmista todellisuuteen on kuitenkin lyhyt, usein vain yhden lauseen mittainen. Sitten nainen kohtaa Ponihännän ja joutuu kuulemaan aivan uusia tarinoita. Teoksen minämuotoinen kerronta on sujuvaa, kielellä leikkivää ja intensiivistä.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)


Kommentti:

Tykkäsin Eppu Nuotion uusimmasta kirjasta, ja ajattelin aina silloin tällöin lukea lisää Nuotiota. Niinpä varasin ihan summassa joskus tämän kirjan ja nyt luin. Olipahan hauska aikamatka itsekin eletylle 90-luvulle. Tarina lyhykäisyydessään oli vähän ankea ja töksähtelevä. Mutta niin sen oli varmaan tarkoituskin olla, kerrontaa myöten.
Ja taisipas tämä kirja olla Nuotion ihka ensimmäinen (aikuisten) kirja.