WSOY, 2016
Luin ~ 19.4.2016
Kuvaus: "Älä koskaan ala joksikin vain siksi että joku toinen niin tahtoo.
"Selkosten kylän Helena on vasta yhdeksän, kun hänet temmataan juuriltaan ja lähetetään yksin sokeainkouluun viisikymmenluvun Helsinkiin.
Vähitellen hän opettelee ison kaupungin tuoksut, äänet, askelmäärät.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Helenan veljenpoika Tuomas muuttaa omasta halustaan etelän yliopistokaupunkiin. Tuomas tahtoo täyttää vaatimukset ja odotukset. Salaa hän haaveilee omasta perheestä. Etelässä hän myös tutustuu tätiinsä uudella tavalla.
Millaista on elää koko elämänsä sivullisena, toivoa että eräänä päivänä ihmiset eivät kiinnittäisi huomiota eroihin vaan yhtäläisyyksiin? Millaista on kulkea pitkä matka tullakseen siksi, joka tahtoo olla tai joka ehkä jo oli?
Tommi Kinnunen kirjoittaa vahvasti toiseudesta ja oman tien löytämisestä, halusta tulla isäksi sekä taidosta olla äiti.
Lopotti jatkaa menestysromaani Neljäntienristeyksen tarinaa, mutta on oma itsenäinen teoksensa.
Tommi Kinnunen on (s.1973) työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän on kotoisin Kuusamosta ja asuu tällä hetkellä Turussa. Kinnusen esikoisteos Neljäntienristeys (2014) on ollut myynti- ja arvostelumenestys, jonka oikeudet on tähän mennessä myyty neljääntoista maahan.
Kommentti. Pidin kirjasta, mutta narisen, koska en tykännyt yhtään tuosta hyppivästä rakenteesta. Meinasin oikeasti jättää kirjan kesken, kun en vielä sivulla 60+ ollut varma, kumpaa aikaa/henkilöä mikäkin luku käsitteli. Lopulta kirjoititn henkilöt kummastakin ajanjaksosta erilliselle lapulle ja siitä aloin päästä paremmin jyvälle. Vaikka olen siis lukenut Neljäntienristeyksen ja tiesin kyllä henkilöt.
Sinänsä epäoleellinen asia, mutta voi häiritä lukemista todella paljon - tulee tunne, että pitää vähän väliä tarkistella, että olenkohan nyt oikeassa ajassa ja oikeissa henkilöissä. Varsinkin, kun osittain puhuttiin vielä samoista henkilöistä. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti