All the Light We Cannot See, 2014
Suom. Hanna Tarkka
WSOY, 2015
Luin ~ 28.9.2015
Kuvaus /
Jännittävä. Koskettava. Ahmittava.
Suuri lukuromaani sodasta, rakkaudesta ja radioaalloista sekä mittaamattoman arvokkaasta jalokivestä, joka määrää kahden erikoisen lapsen kohtalon.
Saksalainen Werner asuu orpokodissa ja kuuntelee öisin ranskankielisiä radiolähetyksiä. Sokea Marie-Laure elää isänsä, Pariisin luonnontieteellisen museon lukkosepän, kanssa. Sota syttyy. Werner sijoitetaan radiolähetyksiä vakoilevaan SS-yksikköön, ja Marie-Laure pakenee Bretagneen, Saint-Malon kaupunkiin. Mukanaan hänellä on salaperäinen, mahdollisesti kirottu, jalokivi, Vuosi vuodelta Wernerin ja Marie-Lauren polut lähenevät toisiaan. Mitä tapahtuu kun heidän tiensä viimein risteävät?
Kommentti
/ No en tosiaankaan lukenut tätä tiiliskiveä kahdessa päivässä Paperiprinssin jälkeen. Tämä jäi kesken, kun laina-aika loppui, mutta onneksi sain kirjan nopeasti uudestaan lainaksi, niin sain jatkaa kirjan loppuun asti. Hieno kirja, ei mikään helppo tietenkään.
Mulle tuottaa aina vaan hankaluuksia tuo aikahyppely. Täytyy vaan pitää kirjaa ajankohdista, kun tätä tulee usein eteen. Häiritsee tietysti, kun ei ole ihan varma, milloin mikäkin käänne tapahtuu. Kirjassa tämä oli ihan selkeästi merkitty, mutta silti menin vähän sekaisin - ja sillä ajankohdalla oli kuitenkin merkitystä hyvinkin paljon.
Rankka ja tietysti surullinen sotakuvaus, jossa valonpilkahduksia ja inhimillisiä kohtaloita, jotka niin jännillä tavoilla kietoutuivat toisiinsa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti