Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis
Salmela 2011
Luettu 30.9.2011
Lällää, sainpas tän kirjan käsiini. Varauslista pitkä kuin mikä, mutta nappasin tämän kirjaston VIPPI-tiskiltä.
Tykkäsin.
Kiva, kun kirjaa lukiessa juoni etenee, kerronta soljuu ja ajatuksiakin pälkähtää päähän. Kirjan lempeähkö satiiri oli kyllä kovasti mun makuuni.
Hiukkasen ehkä loppupuolella ote ja henkilöiden uskottavuuskin (?) meinasi lipsahtaa, mutta kaiken kaikkiaan kirjan hyväntahtoinen kerronta tuntui kivalta. Ei sen aina tarvii niin kamalan vakavaa olla eikä ainakaan tarvii ihmisiä aina tappaa, että tulis (muka) säpinää.
Kirja oli hauskasti yhtä aikaa pinnallinen - tai ehkä pikemminkin kevytmielinen - ja silti asioita syvemmältäkin raapaiseva.
Multa tietty saa aina ekstrasympatiat, kun päähenkilö on kotoisin Romaniasta. Kävinhän siellä itsekin vilkaisemassa Ceaucescun diktatuurin hulluutta. Voi, kun joku sinnekin rakentaisi toimivan yhteiskunnan.
Onneksi Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden lukemisesta on aika paljon aikaa. Välillä tuli mieleen, että saattaisi häiritä, jos sen olisi nyt juuri lukenut, sen verran samankaltaisuuksia löytyi.
Siinä ja siinä, ettei liikaakin. Mutta toisaalta, ei se haitannut, koska ei sitä peiteltykään. Hyvä päivitys aiheeseen :).
Suosittelen kyllä ehdottomasti! Lukekaa pois!
(arvio heti hätpikaseen 30.9.2011)
perjantai 30. syyskuuta 2011
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Thayer, Nancy: Kuumien aaltojen kerho
Thayer, Nancy: Kuumien aaltojen kerho
Karisto 2004
Luettu 24.9.2011
Johan oli. Palataan asiaan mitä pikimmin. Toiv.
Karisto 2004
Luettu 24.9.2011
Johan oli. Palataan asiaan mitä pikimmin. Toiv.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Löytty, Sakari: Epongo - kulttuurien kulkumies
Löytty, Sakari: Epongo - kulttuurien kulkumies
Lähetysseura, Gummerus 2009
Luettu 19.9.2011
---
"Epongo on ambokieltä ja siinä kiteytyy kirjoittajan identiteetti. Sana tarkoittaa koditonta maankiertäjää.
Kirja on kokoelma tarinoita, kokemuksia ja ajatuksia kirjoittajan synnyinmaasta Namibiasta, jonne hän palasi aikuisiässä perheineen töihin. Vuodesta 1998 Löytty on toiminut Namibian evankelis-luterilaisen kirkon musiikkityössä. Kirja kertoo siitä, kuinka afrikkalaiset rytmit ja sävelet ovat alkaneet jälleen soida Namibian kirjoissa ja toisaalta vanhoja eurooppalaisia virsiä rakastetaan yhä. Kulttuurit kohtaavat Namibiassa ja Löytyn omassa elämässä myös monella muulla tavalla. " (takakannesta)
Tämä oli oikein mielenkiintoinen lukukokemus. Kirja kertoo hyvinkin maanläheisesti musiikkityön tekemisestä sekä yleensäkin lähettien elämästä Afrikassa. Kirja kertoo myös taustoja nykytilanteelle ja Namibian historian tosiasioista. Itseäni tietysti kiinnosti myös seurakuntaelämän musiikillinen puoli ja monesta jumalanpalveluselämään (suomalaiseenkin) liittyvästä asiasta olen kirjoittajan kanssa varsin samaa mieltä.
Hyvää luettavaa aiheesta kiinnostuneille. Kirja koostui ainakin osittain aiemmin lähetetyistä lähettikirjeistä, joihin oli tehty käsittääkseni täsmennyksiä. Sellaisenaan luvut olivatkin sopivanmittaisia luettavaksi pieninä välipaloina.
Lähetysseura, Gummerus 2009
Luettu 19.9.2011
---
"Epongo on ambokieltä ja siinä kiteytyy kirjoittajan identiteetti. Sana tarkoittaa koditonta maankiertäjää.
Kirja on kokoelma tarinoita, kokemuksia ja ajatuksia kirjoittajan synnyinmaasta Namibiasta, jonne hän palasi aikuisiässä perheineen töihin. Vuodesta 1998 Löytty on toiminut Namibian evankelis-luterilaisen kirkon musiikkityössä. Kirja kertoo siitä, kuinka afrikkalaiset rytmit ja sävelet ovat alkaneet jälleen soida Namibian kirjoissa ja toisaalta vanhoja eurooppalaisia virsiä rakastetaan yhä. Kulttuurit kohtaavat Namibiassa ja Löytyn omassa elämässä myös monella muulla tavalla. " (takakannesta)
Tämä oli oikein mielenkiintoinen lukukokemus. Kirja kertoo hyvinkin maanläheisesti musiikkityön tekemisestä sekä yleensäkin lähettien elämästä Afrikassa. Kirja kertoo myös taustoja nykytilanteelle ja Namibian historian tosiasioista. Itseäni tietysti kiinnosti myös seurakuntaelämän musiikillinen puoli ja monesta jumalanpalveluselämään (suomalaiseenkin) liittyvästä asiasta olen kirjoittajan kanssa varsin samaa mieltä.
Hyvää luettavaa aiheesta kiinnostuneille. Kirja koostui ainakin osittain aiemmin lähetetyistä lähettikirjeistä, joihin oli tehty käsittääkseni täsmennyksiä. Sellaisenaan luvut olivatkin sopivanmittaisia luettavaksi pieninä välipaloina.
perjantai 2. syyskuuta 2011
maanantai 29. elokuuta 2011
Swan, Anni: Tottisalmen perillinen
Swan, Anni: Tottisalmen perillinen
v. 1914
WSOY 1990
Luettu yhd. esikoisen kanssa heinäkuu - 23.8.2011
" Tottisalmen kartanon nuori, pahankurinen perijä Klaus lähetetään oppimaan tapoja naapuripitäjän pappilaan. Mutta siellä hän aiheuttaa onnettomuuden: pappilan nuori renkipoika Yrjö loukkaantuu ja hänet otetaan kartanoon hoidettavaksi. Yrjön kohtalo kytkeytyy yllättäen kiinteästi kartanoon, oikeus voittaa ja paha saa lopulta palkkansa." (takakannesta)
Taattua Anni Swania. Juonenkäänteet pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti ja ihanan vanha suomenkieli jaksaa yllättää. Hyvää yhteisluettavaa kerrassaan. Meillä onkin tästä sarjasta enää 2 kirjaa lukematta. Sitten voisi alkaa Ollin oppivuosista uudelleen :).
v. 1914
WSOY 1990
Luettu yhd. esikoisen kanssa heinäkuu - 23.8.2011
" Tottisalmen kartanon nuori, pahankurinen perijä Klaus lähetetään oppimaan tapoja naapuripitäjän pappilaan. Mutta siellä hän aiheuttaa onnettomuuden: pappilan nuori renkipoika Yrjö loukkaantuu ja hänet otetaan kartanoon hoidettavaksi. Yrjön kohtalo kytkeytyy yllättäen kiinteästi kartanoon, oikeus voittaa ja paha saa lopulta palkkansa." (takakannesta)
Taattua Anni Swania. Juonenkäänteet pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti ja ihanan vanha suomenkieli jaksaa yllättää. Hyvää yhteisluettavaa kerrassaan. Meillä onkin tästä sarjasta enää 2 kirjaa lukematta. Sitten voisi alkaa Ollin oppivuosista uudelleen :).
perjantai 19. elokuuta 2011
Tervo, Kati: Jääkaapin henki
Tervo, Kati: Jääkaapin henki: kertomuksia keittiöstä, ruuasta ja elämästä
WSOY 2011
...
Luettu 19.8.2011
Jep, tykkäsin!
Takakannesta:
"Kati Tervon humoristisissa tarinoissa perataan, ruoditaan ja kiehautellaan elämää keittiön kautta. Miksi sitruunanlohko ruiskii aina silmään? Miksi kortteleita kiertää jäätelöauto muttei yhtään vihannesautoa? Mitä anopilta voi oppia ja mikä on miehen paikka? Miltä maailma näyttää jääkaapin valossa?
Keittiöstä on lähdetty sotaan, keittiössä on rakasteltu, keittiössä on päästetty sisäinen marttyyri valloilleen. Keittiö- ja ruokamuistoissa palataan lapsuuteen, mummulan karkaileviin sikoihin, ukin tassikahveihin ja äidin verilettuihin. Nuoruudessa keittiö palveli hiusvärjäämönä, kunnes kaalikeitosta heräsi rakkaus ruoanlaittoon ja jääkaappiin. Keittiösattumusten takaa löytyy elämänvaiheiden tarina.
Kirjailijaperheen keittiö on naisen valtakuntaa, mutta reviirille alkavat tunkea sekä mies että poika. Kati tervolla on tarkka silmä, hymyilevä kynä ja ennen kaikkea salliva asenne. Hänkin taistelee jääkaapin öistä kutsua vastaan."
Mun mielestäni:
Hauska ja vakava kirja. Oli kiva lukea, kappaleet olivat lyhyitä ja sopivan tiiviitä. Asiaa löytyi ajateltavaksi. Vaikka julkkisperheen omien seinien sisällä liikuttiin, ei kirjassa mielestäni ollut tirkistelyn makua.
Luku "Simonen soppa" tietysti kolahti omaan uravalintaan liittyen. Monta muutakin.
WSOY 2011
...
Luettu 19.8.2011
Jep, tykkäsin!
Takakannesta:
"Kati Tervon humoristisissa tarinoissa perataan, ruoditaan ja kiehautellaan elämää keittiön kautta. Miksi sitruunanlohko ruiskii aina silmään? Miksi kortteleita kiertää jäätelöauto muttei yhtään vihannesautoa? Mitä anopilta voi oppia ja mikä on miehen paikka? Miltä maailma näyttää jääkaapin valossa?
Keittiöstä on lähdetty sotaan, keittiössä on rakasteltu, keittiössä on päästetty sisäinen marttyyri valloilleen. Keittiö- ja ruokamuistoissa palataan lapsuuteen, mummulan karkaileviin sikoihin, ukin tassikahveihin ja äidin verilettuihin. Nuoruudessa keittiö palveli hiusvärjäämönä, kunnes kaalikeitosta heräsi rakkaus ruoanlaittoon ja jääkaappiin. Keittiösattumusten takaa löytyy elämänvaiheiden tarina.
Kirjailijaperheen keittiö on naisen valtakuntaa, mutta reviirille alkavat tunkea sekä mies että poika. Kati tervolla on tarkka silmä, hymyilevä kynä ja ennen kaikkea salliva asenne. Hänkin taistelee jääkaapin öistä kutsua vastaan."
Mun mielestäni:
Hauska ja vakava kirja. Oli kiva lukea, kappaleet olivat lyhyitä ja sopivan tiiviitä. Asiaa löytyi ajateltavaksi. Vaikka julkkisperheen omien seinien sisällä liikuttiin, ei kirjassa mielestäni ollut tirkistelyn makua.
Luku "Simonen soppa" tietysti kolahti omaan uravalintaan liittyen. Monta muutakin.
Nopola, Sinikka ja Nopola, Tiina: Risto Räppääjä saa isän
Nopola, Sinikka ja Nopola, Tiina: Risto Räppääjä saa isän
....
....
torstai 18. elokuuta 2011
Pasanen, Leena: Daktarin lapset
Pasanen, Leena: Daktarin lapset
Suomen Lähetysseura 2000.
Luettu 16.8.2011 yhdessä.
Luin tämän itse kolme vuotta sitten, mutta nyt luimme kirjan yhdessä, siis O. luki ääneen ja minä kuuntelin.
Lastenlääkäri, Lähetysseuran lähetti Leena Pasanen kertoo työstään Ilembulan sairaalassa.
Kirjan tärkeä sanoma meille oli tämä, lainattu suoraan kirjan takakannesta:
"Oma osuuteni on kuin pisara valtameressä, mutta työn tekee mielekkääksi yksittäisten, nimeltä tunnettujen lasten kohtaaminen ja auttaminen. Niin, minä voin koskettaa vain yhtä lasta kerrallaan ja osaan rukoilla vain yhden puolesta kerrallaan."
Hauska yhteensattuma kirjaan liittyen; olemme saaneet tämän kirjan joululahjaksi v. 2005, mutta silloin ei yhteistä, eikä oikein yksinäistäkään lukuaikaa tuntunut löytyvän. Saimme kirjan iäkkäältä sukulaispariskunnalta.
Pari vuotta sitten etsimme sopivaa hyväntekeväisyyskohdetta. Lähetysseuran kautta sen halusimme ja jotain lapsiin liittyvää. Kohteeksi valikoitui Ilembulan sairaala ja orpokoti Tansaniassa. Jossain vaiheessa tajusimme, että tämä kirja kertoi juuri tuosta samaisesta Ilembulan sairaalasta.
Olen monesti miettinyt, mitä sairaalaan ja orpokotiin voisi lähettää vaikkapa joululahjaksi, rahan lisäksi. Taitaa muuten lähteä nuttuja, tai ainakin vauvansukkia ja muuta lämmintä!
Nyt on luvun alla Seitsemännen portaan enkeli, kiitos vinkistä, daktari :).
Suomen Lähetysseura 2000.
Luettu 16.8.2011 yhdessä.
Luin tämän itse kolme vuotta sitten, mutta nyt luimme kirjan yhdessä, siis O. luki ääneen ja minä kuuntelin.
Lastenlääkäri, Lähetysseuran lähetti Leena Pasanen kertoo työstään Ilembulan sairaalassa.
Kirjan tärkeä sanoma meille oli tämä, lainattu suoraan kirjan takakannesta:
"Oma osuuteni on kuin pisara valtameressä, mutta työn tekee mielekkääksi yksittäisten, nimeltä tunnettujen lasten kohtaaminen ja auttaminen. Niin, minä voin koskettaa vain yhtä lasta kerrallaan ja osaan rukoilla vain yhden puolesta kerrallaan."
Hauska yhteensattuma kirjaan liittyen; olemme saaneet tämän kirjan joululahjaksi v. 2005, mutta silloin ei yhteistä, eikä oikein yksinäistäkään lukuaikaa tuntunut löytyvän. Saimme kirjan iäkkäältä sukulaispariskunnalta.
Pari vuotta sitten etsimme sopivaa hyväntekeväisyyskohdetta. Lähetysseuran kautta sen halusimme ja jotain lapsiin liittyvää. Kohteeksi valikoitui Ilembulan sairaala ja orpokoti Tansaniassa. Jossain vaiheessa tajusimme, että tämä kirja kertoi juuri tuosta samaisesta Ilembulan sairaalasta.
Olen monesti miettinyt, mitä sairaalaan ja orpokotiin voisi lähettää vaikkapa joululahjaksi, rahan lisäksi. Taitaa muuten lähteä nuttuja, tai ainakin vauvansukkia ja muuta lämmintä!
Nyt on luvun alla Seitsemännen portaan enkeli, kiitos vinkistä, daktari :).
sunnuntai 14. elokuuta 2011
Kaila, Katja: Taivaan täydeltä sormenjälkiä
Kaila, Katja: Taivaan täydeltä sormenjälkiä - Äidin rukouskirja
Katharos Oy 2011
Luettu 13.8.2011
---
Nimensä mukaisesti äidin rukouskirja.
Yhtä aikaa kauniita ja koskettavia, mutta kuitenkin arkipäiväisiä rukouksia, lapsiin ja kotielämään liittyen. Rukoukset jakautuvat äidiksi tulon ja äitinä olemisen kronologisen järjestyksen mukaan.
Alussa on paljon rukouksia odotusajalle, sitten synnytykseen liittyen ja tietysti vauvaelämään. Taaperovaihe ja uuden raskauden kokeminen tulevat sitten ja lopuksi on hieman yleisempiä rukouksia liittyen ratkaisutilanteisiin, työhönmenoon kotiäitiyden jälkeen jne.
Omat lapset ovat tällä hetkellä 8-15 -vuotiaita, joten ajallisesti kirjan runot tuovat toki lämpimiä muistoja raskausajoilta ja odotusajoistakin.
Tälläö hetkellä ajankohtaisia ovat teini-iän haasteet, koululaisten arki, lasten harrastukset sekä sen sellainen, joten ihan omaan elämäntilanteeseen kirja ei kovasti osu. Hienoja runoja silti, ja monet niistä sopivat hieman sovellettuina nykyhetkeenkin. Pyhyyttä, voimia, varjelusta, siunausta, viisautta. Niitä kaikkia me tarvitsemme joka päivä, onpa elämäntilanteemme sitten millainen hyvänsä.
Kauniita runoja, hyvän mielen kirja, joka muistutti siitä, miten tärkeää olisikaan pysähtyä ajattelemaan ja rukoilemaan arkipäiväistenkin asioiden puolesta. Joka päivä.
Katharos Oy 2011
Luettu 13.8.2011
---
Nimensä mukaisesti äidin rukouskirja.
Yhtä aikaa kauniita ja koskettavia, mutta kuitenkin arkipäiväisiä rukouksia, lapsiin ja kotielämään liittyen. Rukoukset jakautuvat äidiksi tulon ja äitinä olemisen kronologisen järjestyksen mukaan.
Alussa on paljon rukouksia odotusajalle, sitten synnytykseen liittyen ja tietysti vauvaelämään. Taaperovaihe ja uuden raskauden kokeminen tulevat sitten ja lopuksi on hieman yleisempiä rukouksia liittyen ratkaisutilanteisiin, työhönmenoon kotiäitiyden jälkeen jne.
Omat lapset ovat tällä hetkellä 8-15 -vuotiaita, joten ajallisesti kirjan runot tuovat toki lämpimiä muistoja raskausajoilta ja odotusajoistakin.
Tälläö hetkellä ajankohtaisia ovat teini-iän haasteet, koululaisten arki, lasten harrastukset sekä sen sellainen, joten ihan omaan elämäntilanteeseen kirja ei kovasti osu. Hienoja runoja silti, ja monet niistä sopivat hieman sovellettuina nykyhetkeenkin. Pyhyyttä, voimia, varjelusta, siunausta, viisautta. Niitä kaikkia me tarvitsemme joka päivä, onpa elämäntilanteemme sitten millainen hyvänsä.
Kauniita runoja, hyvän mielen kirja, joka muistutti siitä, miten tärkeää olisikaan pysähtyä ajattelemaan ja rukoilemaan arkipäiväistenkin asioiden puolesta. Joka päivä.
perjantai 12. elokuuta 2011
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni
Siltala 2011
Luettu 11.8.2011
----
Ihan viihdyttävä ja mielenkiintoisia pointteja saksalaissyntyisen hepun näkökulmasta. Jotkut huomioista kuulostiva kyllä jopa vähän vanhentuneilta, mutta ehkä ne ovatkin jo sitä. Onhan kirjoittajakin ollut Suomen ja suomalaisten kanssa tekemisissä jo pitkään.
Viittaus / vertaus Taru Sormusten Herran ja Kalevalan vastaavuudesta oli mulle ihan uutta ja kuulosti aika villiltä yhteydeltä. Mähän en ole koskaan innostunut TSH:sta, joten en osaa itse verrata noita kahta.
Siltala 2011
Luettu 11.8.2011
----
Ihan viihdyttävä ja mielenkiintoisia pointteja saksalaissyntyisen hepun näkökulmasta. Jotkut huomioista kuulostiva kyllä jopa vähän vanhentuneilta, mutta ehkä ne ovatkin jo sitä. Onhan kirjoittajakin ollut Suomen ja suomalaisten kanssa tekemisissä jo pitkään.
Viittaus / vertaus Taru Sormusten Herran ja Kalevalan vastaavuudesta oli mulle ihan uutta ja kuulosti aika villiltä yhteydeltä. Mähän en ole koskaan innostunut TSH:sta, joten en osaa itse verrata noita kahta.
Havaste, Paula: Maaren, samaanien sukua
Havaste, Paula: Maaren, samaanien sukua
Gummerus 2008
Paula Havasteen Lapin sarja (4. itsenäinen osa)
Luettu 10.8.2011
Gummerus 2008
Paula Havasteen Lapin sarja (4. itsenäinen osa)
Luettu 10.8.2011
sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
Kaari Utrio: Vanajan Joanna
Utrio, Kaari: Vanajan Joanna
-- Kaarin kirjasto
Luettu yhd. Ahvenanmaalla heinäk. 2011
Arvio:
-- Kaarin kirjasto
Luettu yhd. Ahvenanmaalla heinäk. 2011
Arvio:
Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppa
Gaile Parkin: Kigalin kakkukauppa
Englanninkielinen alkuteos Baking Cakes in Kigali, 2009
Suomentanut Annukka Kolehmainen
Tammi, 2009
Luin ~ 07/2011
Kuvaus:
Tansanialainen Angel Tungaraza on muuttanut Ruandan Kigaliin miehensä Piuksen ja viiden orvoksi jääneen lapsenlapsensa kanssa. Kotona riittää tohinaa, mutta Angelilla on myös kodin ulkopuolista toimintaa. Intohimoinen kakkuleipuri Angel on muuttanut harrastuksensa bisnekseksi: hän suunnittelee ja leipoo yksilöllisiä täytekakkuja naapureilleen ja tuttavilleen. Angelin luo ei tulla vain kakkujen takia. Angel osaa myös kuunnella ihmisten huolia, antaa neuvoja ja vaivihkaa järjestellä asioita toisten tietämättä. Silloin tällöin hän toimii jopa amorin apulaisena.
Angelin naapurustossa asuu värikäs joukko ihmisiä, jotka ovat kotoisin ympäri Afrikkaa ja Afrikan ulkopuolelta. On japanilainen YK:n työntekijä Ken Akimoto, joka järjestää juhlia usein ja onkin siksi Angelin paras asiakas. Hänen autonkuljettajansa Bosco kärsii lemmentuskista ja tarvitsee aika ajoin Angelin neuvoja. Tohtori Rejoicelta Angel itse puolestaan saa apua kuumiin aaltoihinsa. Amerikkalainen Jenna on muuttanut Kigaliin miehensä työn vuoksi eikä uskalla poistua talosta yksin mihinkään. Se sopii hyvin aviomiehelle, jolla on monenlaisia salamyhkäisiä puuhia meneillään. Angelin on ehdottomasti työnnettävä lusikkansa siihenkin soppaan.
Romaanissa on 14 lukua, joissa kussakin paneudutaan jonkun Angelin asiakkaan tai ystävän tarinaan. Angel kuulee paljon järkyttäviä elämänkohtaloita ja hän on elämänsä varrella saanut itsekin kokea monenlaista surua. Murheiden vastapainona on kuitenkin aina myös iloja, ja silloin on syytä juhlia yhdessä Angelin leipoman kakun äärellä!
278 s.
Englanninkielinen alkuteos Baking Cakes in Kigali, 2009
Suomentanut Annukka Kolehmainen
Tammi, 2009
Luin ~ 07/2011
Kuvaus:
Tansanialainen Angel Tungaraza on muuttanut Ruandan Kigaliin miehensä Piuksen ja viiden orvoksi jääneen lapsenlapsensa kanssa. Kotona riittää tohinaa, mutta Angelilla on myös kodin ulkopuolista toimintaa. Intohimoinen kakkuleipuri Angel on muuttanut harrastuksensa bisnekseksi: hän suunnittelee ja leipoo yksilöllisiä täytekakkuja naapureilleen ja tuttavilleen. Angelin luo ei tulla vain kakkujen takia. Angel osaa myös kuunnella ihmisten huolia, antaa neuvoja ja vaivihkaa järjestellä asioita toisten tietämättä. Silloin tällöin hän toimii jopa amorin apulaisena.
Angelin naapurustossa asuu värikäs joukko ihmisiä, jotka ovat kotoisin ympäri Afrikkaa ja Afrikan ulkopuolelta. On japanilainen YK:n työntekijä Ken Akimoto, joka järjestää juhlia usein ja onkin siksi Angelin paras asiakas. Hänen autonkuljettajansa Bosco kärsii lemmentuskista ja tarvitsee aika ajoin Angelin neuvoja. Tohtori Rejoicelta Angel itse puolestaan saa apua kuumiin aaltoihinsa. Amerikkalainen Jenna on muuttanut Kigaliin miehensä työn vuoksi eikä uskalla poistua talosta yksin mihinkään. Se sopii hyvin aviomiehelle, jolla on monenlaisia salamyhkäisiä puuhia meneillään. Angelin on ehdottomasti työnnettävä lusikkansa siihenkin soppaan.
Romaanissa on 14 lukua, joissa kussakin paneudutaan jonkun Angelin asiakkaan tai ystävän tarinaan. Angel kuulee paljon järkyttäviä elämänkohtaloita ja hän on elämänsä varrella saanut itsekin kokea monenlaista surua. Murheiden vastapainona on kuitenkin aina myös iloja, ja silloin on syytä juhlia yhdessä Angelin leipoman kakun äärellä!
278 s.
lauantai 25. kesäkuuta 2011
Havaste, Paula: Lapinmaan Nilla
Havaste, Paula: Lapinmaan Nilla: katekeetan oppipoika
Gummerus 2005
Luin 25.6.2011
Itsenäinen jatko-osa kirjoihin Kymmenen onnen Anna ja Kotasavun Marja
...
Gummerus 2005
Luin 25.6.2011
Itsenäinen jatko-osa kirjoihin Kymmenen onnen Anna ja Kotasavun Marja
...
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Havaste, Paula: Kotasavun Marja
Havaste, Paula: Kotasavun Marja
Gummerus 2004
Luettu: 16.6. 2011
Itsenäinen jatko-osa kirjalle Kymmenen onnen Anna.
Tykkäsin kymmenen onnen Annasta ja ilahduin, kun huomasin, ettei se tarina kokonaan päättynytkään. Tässä kerrotaan yhdestä Annan tyttärestä, lappalaisen Jounin vaimoksi lähteneestä Marjasta. Kirjojen tarinat menevät osaksi päällekkäin ja se on minusta mielenkiintoinen ja mukavalta tuntuva ratkaisu.
HIeno ja mielenkiintoinen kuvaus lappilaisten elämästä kauan sitten. Tällä kertaa loitsujen ja kasviparannusten taitaminen menee askelta pidemmälle, Marjalla on yhteys taikaeläimeen, sudenhahmoon. Hän myös päätyy tekemään vaihtosopimuksen toisesta pojastaan.
Kirjassa kuvataan todella yksityiskohtaisesti, uskottavasti ja kiinnostavasti (!) porojen hoidolla elävien kiertolaisten elämää, miten leiriä siirretään talven mittaan yhtenään. Etenmkin naisten touhut kodassa ja sen ympärillä kuvataan todella tarkasti. Kesäksi - Lapin lyhyeksi suveksi - sentään asetutaan järven rantaan pidemmäksi aikaa aloilleen.
Tietysti mukana on myös paljon jännitettä sen vuoksi, että Marja on ulkopuolinen, ei tunne tapoja, eivätkä kaikki Jounin suvun jäsenet hyväksy häntä. Marjalla on myös yksi selvä vihamies. Loitsujen taitaminen toisaalta saa vanhimmat suvun jäsenet hyväksymään Marjan, toisaalta muut karsastavat häntä sitäkin enemmän.
Tarina menee siis minun makuuni hieman liikaa fictionin puolelle, mutta on muuten elävää ja nopeastiluettavaa tekstiä. Loppuratkaisu onkin sitten satumaisuudessaan lukijan kannalta lempeämpi, kuin se ehkä muuten olisi.
Lainasin jo seuraajan.
Gummerus 2004
Luettu: 16.6. 2011
Itsenäinen jatko-osa kirjalle Kymmenen onnen Anna.
Tykkäsin kymmenen onnen Annasta ja ilahduin, kun huomasin, ettei se tarina kokonaan päättynytkään. Tässä kerrotaan yhdestä Annan tyttärestä, lappalaisen Jounin vaimoksi lähteneestä Marjasta. Kirjojen tarinat menevät osaksi päällekkäin ja se on minusta mielenkiintoinen ja mukavalta tuntuva ratkaisu.
HIeno ja mielenkiintoinen kuvaus lappilaisten elämästä kauan sitten. Tällä kertaa loitsujen ja kasviparannusten taitaminen menee askelta pidemmälle, Marjalla on yhteys taikaeläimeen, sudenhahmoon. Hän myös päätyy tekemään vaihtosopimuksen toisesta pojastaan.
Kirjassa kuvataan todella yksityiskohtaisesti, uskottavasti ja kiinnostavasti (!) porojen hoidolla elävien kiertolaisten elämää, miten leiriä siirretään talven mittaan yhtenään. Etenmkin naisten touhut kodassa ja sen ympärillä kuvataan todella tarkasti. Kesäksi - Lapin lyhyeksi suveksi - sentään asetutaan järven rantaan pidemmäksi aikaa aloilleen.
Tietysti mukana on myös paljon jännitettä sen vuoksi, että Marja on ulkopuolinen, ei tunne tapoja, eivätkä kaikki Jounin suvun jäsenet hyväksy häntä. Marjalla on myös yksi selvä vihamies. Loitsujen taitaminen toisaalta saa vanhimmat suvun jäsenet hyväksymään Marjan, toisaalta muut karsastavat häntä sitäkin enemmän.
Tarina menee siis minun makuuni hieman liikaa fictionin puolelle, mutta on muuten elävää ja nopeastiluettavaa tekstiä. Loppuratkaisu onkin sitten satumaisuudessaan lukijan kannalta lempeämpi, kuin se ehkä muuten olisi.
Lainasin jo seuraajan.
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Lehtineva Tiina: Älä itke enkeli
Lehtineva Tiina: Älä itke enkeli
Aikamedia 2009.
Luettu 14.6. 2011.
Kohderyhmä kirjaston luokittelussa Nuoret aikuiset. En oikein tykännyt. Jotenkin heppoinen, vaikka yritti yhdistää uskoontuloa, kuolemaa ja nuorten aikuisten maailmaa. Mut mä oonkin ihan kalkkis, enkä muutenkaan enää oo ajan tasalla tuonikäisten maailmasta. Se vaan tuntui aika epäaidolta.
Loppuratkaisukin oli jotenkin aivan tyhmä mun mielestäni. Kun ei kerrottu lopultakaan, miksi Antti kantoi niin paljon kaunaa Jarmoa kohtaan, että toimi, kuten toimi. Olisi kaivannut selitystä kyllä.
Kun ei selitetty (tai mä en ainakaan löytänyt riittävää selitystä), loppuratkaisu tuntui turhan oikotieltä. Tavallaan helppo ratkaisu, mutta jotenkin kumma.
Aikamedia 2009.
Luettu 14.6. 2011.
Kohderyhmä kirjaston luokittelussa Nuoret aikuiset. En oikein tykännyt. Jotenkin heppoinen, vaikka yritti yhdistää uskoontuloa, kuolemaa ja nuorten aikuisten maailmaa. Mut mä oonkin ihan kalkkis, enkä muutenkaan enää oo ajan tasalla tuonikäisten maailmasta. Se vaan tuntui aika epäaidolta.
Loppuratkaisukin oli jotenkin aivan tyhmä mun mielestäni. Kun ei kerrottu lopultakaan, miksi Antti kantoi niin paljon kaunaa Jarmoa kohtaan, että toimi, kuten toimi. Olisi kaivannut selitystä kyllä.
Kun ei selitetty (tai mä en ainakaan löytänyt riittävää selitystä), loppuratkaisu tuntui turhan oikotieltä. Tavallaan helppo ratkaisu, mutta jotenkin kumma.
Parvela Timo: Murrosikäisen käyttöohje
Parvela Timo: Murrosikäisen käyttöohje. Kertomuksia perhearjen keskeltä.
Tammi 2010.
Luettu 9.6.2011.
Suositellaan kaikille teinien kanssa eläville. Vertaistueksi ja elämän keventäjäksi. Ei teineille ;).
Tammi 2010.
Luettu 9.6.2011.
Suositellaan kaikille teinien kanssa eläville. Vertaistueksi ja elämän keventäjäksi. Ei teineille ;).
Lampsos, Parisoula: Bagdadin prinsessa
Lampsos, Parisoula & ......: Bagdadin prinsessa, elämäni Saddam Husseinin kanssa.
Luettu 6.6.2011.
Luettu 6.6.2011.
torstai 5. toukokuuta 2011
Susan Abulhawa: Jeninin aamut
Susan Abulhawa: Jeninin aamut
LIKE 2010
Uskomaton kirja. Vaikuttava. Nieleskeltävä.
Tätä pitää vähän pureskella, jotta saisi jotain tolkullista kirjoitettua.
Suosittelen luettavaksi!
LIKE 2010
Uskomaton kirja. Vaikuttava. Nieleskeltävä.
Tätä pitää vähän pureskella, jotta saisi jotain tolkullista kirjoitettua.
Suosittelen luettavaksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)