One Day, 2009
Suom. Sauli Santikko
Otava, 2011
Luin ~ 24.6.2015
Kuvaus: Englantilainen David Nicholls on romaanissaan Sinä päivänä onnistunut luomaan kaksi hyvin erilaista hahmoa. Emma Morley on päättäväinen ja älykäs nuori nainen, joka on valmis puuttumaan epäkohtiin ja tekemään töitä unelmiensa eteen. Dexter Mayhew taas on itsevarma ja huoleton nuorukainen, jonka päämäärä on nauttia elämästään täysin siemauksin. Molemmat ovat omalla tavallaan rakastettavia, ja kummankin elämää ja ajatuksia seuraa kiintymyksellä. Lienee lukijasta kiinni, tuntuuko ”vastakohdat täydentävät toisiaan” -ajatus loppuun kulutetulta ja kornilta, mutta itse en ainakaan anna asian häiritä.
Kun Emma ja Dexter Edinburghin yliopistosta valmistuttuaan päätyvät yhdeksi ikimuistoiseksi yöksi toistensa seuraan, alkaa mukaansatempaava tarina, jonka käänteitä on mahdotonta ennustaa. Emman ja Dexterin välille kehittyy vahva side, syvä ystävyys, joka on molemmille lohtu suuressa ja haastavassa maailmassa. Kumpikin joutuu kuitenkin tekemään omat ratkaisunsa ja kärsimään omista virheistään. Elämä ei aina etene käsikirjoituksen mukaan, etenkään jos käsikirjoitus on hukassa itse näyttelijöiltäkin.
Tapahtumat alkavat vuodesta 1988 ja päättyvät vuoteen 2007. Nichollsin persoonallinen ratkaisu on syventyä sankareidensa elämään joka vuosi ainoastaan heinäkuun viidentenätoista päivänä. Aluksi ratkaisu hämmentää ja häiritsee, mutta alkaa nopeasti tuntua nerokkaalta, sillä näin lukijalle jää rutkasti mahdollisuuksia käyttää mielikuvitustaan ja tarina etenee jouhevasti vuodesta toiseen.
Kommentti / No niin, D. Nicholls on kuulemma ollut mukana käsikirjpoittamassa Rimakauhua ja rakkautta - sarjaa.
ilmankos oli niin samantapainen käänne, joka olikin ehkä muuten hyvässä kirjassa hieman pettymys. Kun siis tuli tunne, että tätä juttua on käytetty ennenkin.
Tykkäsin kirjasta, 80- ja 90-lukujen kuvaus itsellekin niin tutuista aikakausista osuu niin nappiin.
Kevyehkö kirja sisältää ovelasti vakavamman pohjavireen, sekin on hieno juttu. Jotenkin tarina vähän lässähti käännekohdassaan, kai mä sitten oon niin romanttinen, että olisin toivonut toisenlaista loppua. (kieli poskessa, etten paljasta juonta..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti