Hanna Velling: Kirjosieppo
Bazar Kustannus Oy, 2018
Luin ~ 19.6.2020
Kuvaus (kustantajan)
Parisuhteissa eläneille ja muuten suhteisiin sotkeutuneille.
Hanna Vellingin esikoisromaani Kirjosieppo kuvaa lämpimän realistisesti selviytymistä sokkierosta.
Make tarjoaa Annalle heidän yhteisessä keittiössään tomaattikeittoa, ranskalaisia perunoita ja lauseen, joka muuttaa Annan koko elämän: ”Mä muutan tästä pois.”
Jäljelle jäävät Anna, taaperoikäinen lapsi, koira, vuokra-asunto, putkiremppa, hyvää tarkoittavat ystävät, työpaikka Sirkun kauneushoitolassa, yt-neuvottelut ja äiti, joka vaihtaa huulipunan sävyä vuodenaikojen mukaan. Ruhjoutunut sydän, eikä minkäänlaista varasuunnitelmaa. Silmänräpäyksessä Annan on kasvettava elämän moniottelijaksi, jonka on selätettävä tuhat vastustajaa sisäisistä demoneista besserwisserneuvojiin.
Hanna Vellingin Kirjosieppo kuvaa lämpimän realistisesti selviytymistä sokkierosta. Kaikki tunteet, myös kipeät ja rumat, ovat mukana ihastuttavan noloina, anteeksi anelematta. Annan raiteiltaan suistunut elämä herättää myötätuntoa mutta ei jätä murehtimaan, sillä Velling kuvaa arjesta selviytymistä ja ahdistavia tilanteita niin raikkaan suorin sanakääntein, ettei turhalle synkistelylle jää tilaa.
Anna-lehden kirjailijahaastattelu Hanna Vellingistä täällä.
Kommentti:
Huippukirja! Lämmin, realistinen, huumorilla höystetty selviytymistarina. Tavallaan tämä on kevyttäkin, mutta harkitusti ja tummiakin sävyjä sisältäen.
Ihminen voi oppia kaikenlaista elämänsä aikana, eikä säröt ja suoraankulkeminen vain aina onnistu. Joskus - usein - vastoinkäymisten kautta oppii itsestäänkin paljon uutta. Uskon niin vahvasti siihen, että monet vastoinkäymisetkin on tarkoitettu tapahtumaan - jopa niin, että ilman noita vastoinkäymisiä emme olisi samoja ihmisiä, joiksi niiden myötä kasvamme.
Ja sitten tämä on surullinen, sydäntäsärkevä kirja, koska tämä kertoo siitä, miten kauheata on tulla jätetyksi. Kenellekään ei toivoisi vastaavaa tilannetta, ja silti tätä tapahtuu.
Tällaisen kirjan (vieläpä huumorilla höystettynä) pystyy kirjoittamaan vasta, kun shokkierosta on riittävän pitkä aika.
(252 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti