Kaunisto, Milja: Synnintekijä

Milja Kaunisto: Synnintekijä

Gummerus 2013

Luin ~9.5.2013


Kun Olavi Maununpoika, vastavihitty pappi ja Turun piispa Maunu Tavastin ottopoika, lähestyy Pariisia, hän haistaa ensimmäiseksi kaupungin löyhkän. On vuosi 1425, sydäntalvi, ja Itämaan kirkasotsaiselle nuorukaiselle avautuu uusi maailma houkutuksineen ja hirvittävyyksineen. Sorbonnen yliopiston oppilaana hän muuntaa nimensä komeaan latinankieliseen asuun, hänestä tulee Olaus Magnus. Olauksen huomio kiinnittyy Sorbonnen kirkkaimpaan älyyn, Miracle de Servièresiin, ja he ystävystyvät. Miracle kutsuu Olauksen perintölinnaansa etelä-Ranskaan, ja tämä lähtee, vaikka aavistaa, että siitä tulee hänen hurskaan elämänsä taitekohta. Kesä maaseudulla on löytöretki yltäkylläisyyteen ja kiellettyyn intohimoon. Kun Olaukselle selviää Miraclen häpeällinen menneisyys, joutuu koetukselle myös hänen oma minuutensa. Milja Kaunisto kuljettaa tarinaa hengästyttävällä otteella. Kerronta on täyteläistä ja eläytyvää, kieli runsasta ja häpeilemätöntä. Olavi Maununpoika oli Sorbonnen yliopiston ainoa suomalainen rehtori, Jeanne d’Arcin aikalainen ja Turun piispa. Synnintekijä kertoo hänen oppivuosistaan Pariisissa, mutta pääosaan nousee myös rietas ja armoton keskiajan Eurooppa. Romaani saa jatkoa Kauniston seuraavissa teoksissa, jotka kertovat Olavi Maununpojan myöhemmistä elämänvaiheista.
Gummeruksen sivulta.

Monessa paikassa törmäsin tähän esikoiskirjaan. Aihepiiri vaikutti kiinnostavalta, kyllä tykkään historiallisista romaaneista.
Lukiessa oli kyllä välillä aika ristiriitainen olo.
Kuten joku muukin lukija, itse en voinut olla ihmettelemättä, miksi näin "raflaavaan" kirjaan oli valittu päähenkilöksi oikea historiallinen henkilö, Olavi Maununpoika. Tämä häiritsi välillä lukemista, kun juonenkäänteet äityivät hurjimmilleen.
Tarina oli kyllä oikein hyvä ja kirja piti hyvin mielenkiinnon yllä, kun siihen ensin pääsi sisälle ja tajusi, tai alkoi vähitelleen aavistaa, miten alkukäänteet oikein liittyivät toisiinsa. Ihan varmasti haluan lukea lisää, sillä kuulemma jatkoa on luvassa.
Ihan kaikki historialliset yksityiskohdat eivät täysin vakuuttaneet, jotenkin tuli sellainen olo, että taiteellista vapautta oli käytetty aika vapaasti. Ehkä tuo historiallisen henkilön valinta ohjasi ajattelemaan myös yksityiskohtia hieman epäilevästi.