MyllylahtiOy, 2022
Luin ~ 29.5.2022
Kuvaus:
Hykerryttävän tarkkanäköinen romaani opettajan työstä 2020-luvun Suomessa. Kielioppivirheiden ja opiskelijoiden kadonneen motivaation virvoittamisen lomaan vipinää tuo niin innokas työkaveri kuin etätyön kurimuskin.
Keski-ikää lähestyvä Aisku kokee olevansa kutsumusammatissaan lukion lehtorina, mutta nykyään opettaja tuntuu olevan myös äiti, psykologi, päiväkodin täti ja poliisi. Joskus tekisi mieli antaa tyhmiin kysymyksiin niin kipakka vastaus, että Wilma välkkyisi punaisena. Ja aivan kuin lähiopetuksessa ei olisi tarpeeksi, keväällä 2020 puhkeava pandemia pakottaa opettajan muokkaamaan materiaalinsa muutaman päivän varoitusajalla tietokoneen ruudulle sopivaksi. Onneksi sentään tunnit voi aloittaa aamuteen kera peiton alta.
Kotiarkea tahdittaa yksinhuoltajuus ja lentopallovalmentajan pesti. Parisuhdetta ei oikeastaan ehdi edes kaipaamaan, mutta kun tarjolla on sekä vanhaa suolaa että uuteen lajiin tutustumista, on Suvivirren soidessa Facebookin parisuhdestatus vähintäänkin vaikea selittää.
Terkuin ope käsittelee humoristisesti nykylukion tilaa ja opettajien jaksamista haasteellisessa arjessa, jossa muutoksista on vaikea valittaa leimautumatta jämähtäneeksi. Mitä kaikkea opettajan virkahymyn taakse piiloutuukaan?
Kommentti:
Kyllä tykkäsin tästä kirjasta. Kaipasin nopeasti luettavaa, sujuvaa kerrontaa, mielellään vähän ronskiakin huumoria ja hauskoja juonenkäänteitä. Juuri niitä sain.
Tämä kirja toi hyvällä tavalla mieleeni nuoruudessa luetut (ahmitut) Anni Polva-kirjat ja vastaavat, mutta nykyaikaan ja vieläpä tuoreeseen pandemia-aikaan siirrettynä. Kyllä hihittelin ja hörähtelin useampaankin otteeseen lukiessani Aiskun edesottamuksista.
Oikeastaan ainoa, mitä olisin ehkä vielä kaivannut, olisi ollut jonkinlainen jatko parin oppilaan tarinaan. Kirjassa on nostettu kaksi oppilasta enemmän esiin; lähes täydellinen Anu, jonka persoonaan odotin ehkä pientä säröä. Ja Riku, joka sai Aiskun sapen kiehumaan: hänestäkin olisin halunnut lukea vielä jotain lisää; miksi Riku toimi niin kuin toimi.
Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni varsin raikas tuulahdus opettajan elämästä ja työstä nykykoulussa. Bonuksena on kuvaus siitä, miten pandemia muutti elämäämme keväällä 2020.
(328 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti