The Lido, 2018
Suom. Natasha Vilokkinen
Otava, 2018
Luin ~ 11.5.2019
Kuvaus: (kustantajan)
Kaksi eri-ikäistä naista yhdistävät voimansa maauimalan pelastamiseksi.
Sydämeenkäypä romaani sukupolvet ylittävästä ystävyydestä hurmaa aitoudellaan. 86-vuotias Rosemary on asunut Etelä-Lontoossa koko elämänsä, mutta nyt kaikki hänelle tuttu on muuttumassa: kirjasto on suljettu, vihanneskaupasta on tullut trendikäs baari ja hänen aviomiehensä on kuollut.
Kate, 26, on juuri muuttanut kaupunkiin ja tuntee olonsa yksinäiseksi. Hän on aloittanut toimittajana paikallisessa lehdessä ja on innokas etenemään urallaan. Kun paikallinen maauimala aiotaan sulkea, Kate tarttuu juttuun loistaakseen ammatillisesti.
Yhteistuumin naiset päättävät osoittaa, että uimala on enemmän kuin uimapaikka: se on koko yhteisön sydän.
Kommentti:
Oikein sympaattinen kirja ystävyydestä ja ehkä myös elämän tarkoituksesta ja sen etsimisestä.
Tarinan käänteet olivat kieltämättä aika ennalta-arvattavia, mutta ei se mua haittaa. Tässä tarinan ohessa kuitenkin käsiteltiin myös vakavampia aiheita, paniikkihäiriötä, yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta, puolison kuolemaa ym.
Mielestäni kirja kuvasi hyvin suurkaupungin mahdollistamaa suurta yksinäisyyden tunnetta, mutta myös sitä, miten on mahdollista löytää sieltäkin ystäviä tai merkitseviä tuttavuuksia. Ja miten tärkeätä on, että ihmisellä on toisia ihmisiä, jotka välittävät ja huolehtivat - sekä ihmisiä, joista voi itse välittää ja huolehtia!
(333 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti