sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Pättikangas, Eira: Liian kaukana Amerikan ranta

Eira Pättikangas: Liian kaukana Amerikan ranta

Karisto, 1995

Luin ~ 18.5.2014


lauantai 17. toukokuuta 2014

Einhorn, Stefan: Aidosti kiltti

Stefan Einhorn: Aidosti kiltti

Konsten att vara snäll, 2005

Suom. Sirpa Kähkönen
Otava, 2008

Luin ~ 17.5.2014


Tämän kirjan lukeminen tekee onnelliseksi

Kiltteyden käsite liitetään usein tyhmyyteen, naiiviuteen ja yksinkertaisuuteen. Tunnettu ruotsalainen lääkäri ja kirjailija Stefan Einhorn antaa sanalle toisen sisällön. Kiltti ihminen on kaikkea muuta kuin tyhmä, päinvastoin: hän on ymmärtänyt, että toisia auttamalla auttaa samalla itseään.
Kiltteys on kuitenkin ominaisuus, jota tulee hallita harkiten. Väärä, alistuva kiltteys voi olla suorastaan vaarallista. Sen sijaan aito, positiivinen kiltteys on älykkyyden muoto ja ehkä tärkein yksittäinen menestystekijä ihmisen elämässä.
Stefan Einhorn pohtii kiltteyden, etiikan ja hyvyyden käsitteitä ja kertoo myös niistä sudenkuopista, jotka estävät ihmistä olemasta kiltti. Tieteellisiin tutkimuksiin ja kokemusperäisiin havaintoihin nojautuen hän todistaa, että kiltteys todella kannattaa. Hän antaa myös joukon konkreettisia ohjeita arkipäivän kiltteyden lisäämiseksi.
”Einhorn osoittaa todeksi suuren viisauden: miten vapauttavaa onkaan luopua katkeruudesta ja vanhoista riidoista ja elää täysi­painoista elämää.” – Aftonbladet.
Professori Stefan Einhorn (s. 1955) on syöpälääkäri ja -tutkija sekä Karoliinisen instituutin eettisen neuvoston puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut useita yleistajuisia teoksia lääketieteen alalta ja osallistuu usein radio- ja televisiokeskusteluihin.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Chang, Jung: Villijoutsenet: kolmen kiinattaren tarina

Jung Chang: Villijoutsenet: kolmen kiinattaren tarina

alkuper. Wild Swans
Three Daughters of China, 1991


Suom. Kaarina Turtia

Otava, 1993

Luin ~ 4.5.2014



Lainasin esittelyn täältä.

Jung Changin Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina on ravisuttavaa luettavaa. Se lihallistaa maailmanhistoriaa.

1900-luku oli maailmanhistorian verisin ja julmin. Yksi aate oli pahin: kommunismi. Sosialistiset maat kattoivat pahimmillaan valtaosan maapallosta ja suuren osan väestöstä. Neuvostoliitto ja sen satelliitit, Kiina ja aasialaiset versiot punatotalitarismista, afrikkalaiset kokeilut... Uhriluku kohoaa kymmeniin, jopa satoihin miljooniin. Kommunismi alisti ja tuhosi ihmiselämiä, repi perheitä ja pakotti katastrofaalisiin pöhköyksiin ja tyhmyyden ylistykseen.

Jung Chang läpivalaisee Kiinan kipeää 1900-lukua oman sukunsa kautta. 1900-luvun alun Kiina oli siirtomaavaltojen alistama entinen suurvalta, jossa vallitsivat feodaaliset tavat ja kulttuuri, joka muun muassa sitoi naisten jalat ja jaloista rikottiin luut, etteivät ne kasvaisi. Japanin miehitystä vastustamaan nousivat niin kommunistit kuin kansallismieliset. Yhteisen vihollisen lisäksi he kamppailivat keskenään. Kansallismieliset hävisivät ja pakenivat Taiwaniin. Lopulta toisen maailmansodan jälkeen kommunistit saivat haltuunsa koko monikulttuurisen maan. Alkoivat puhdistukset ja Maon henkilökultin rakennus. Maolaiset vihasivat koulutusta ja sivistystä. Mao usutti kansanryhmät toistensa kimppuun. Luotiin mielivaltainen luokkayhteiskunta, jossa jokaisen asema oli sidoksissa esi-isien asemaan menneisyydessä ja sen perusteella leimattiin loppuelämäksi. Kaikki vanha tuhottiin kulttuurivallankumouksen nimissä ja ihmisiä lähetettiin pakkotöihin järjettömiin projekteihin. Talouselämä rampautettiin pistämällä koko kansa tuottamaan samaa ja jättämällä kaikki muu työ tekemättä.

Kirjassa on karmaisevia kohtia. Historiattomuus rehottaa Maon Kiinassa. Jung Chang kuitenkin alkaa epäillä ettei kaikki ole kuten väitetään. Hänen silmänsä vähitellen aukeavat järjestelmän järjettömyydelle. Hänet pelastaa pääsy opiskelemaan englantia ja vaihtoon Iso-Britanniaan. Tätä kirjaa hän alkoi kirjoittamaan vasta kymmenen vuoden maanpaon jälkeen, kun oma äiti pääsi vierailemaan Iso-Britanniassa ja kertoi suvun tarinan. Siihen asti tapahtuneesta oli vaiettu.

Suosittelen kirjaa kaikille. Etenkin nuorille.