engl. Cry Little Girl, A Tale of the Survival of a Family in Slovakia, 2000
Hepreankielisestä alkuteoksesta suom. Virpi Leino
Päivä Osakeyhtiö, 2017
Luin ~ 6.5.2019
Kuvaus:
Järkyttävässä ja ihmeellisessä kirjassaan Aliza Barak-Ressler kertoo, miten hänen perheensä selviytyi Euroopan juutalaisvainoista 1940-luvulla.
Slovakiassa syntynyt Aliza Barak-Ressler kertoo muistelmissaan, miten hänen perheensä selviytyi Euroopan juutalaisvainoista 1940-luvulla. ”Itke, tyttö pieni, itke!” kehotti isä 11-vuotiasta Alizaa, kun oli saanut lahjottua slovakialaisen lääkärin leikkaamaan tämän. Tyttö oli aivan terve eikä olisi tarvinnut minkäänlaista leikkausta, mutta isä toivoi, että turhan leikkauksen avulla koko perhe pelastuisi eikä joutuisi karkotetuksi itään. Tyttö teki työtä käskettyä. Hän alkoi itkeä, ja hänet leikattiin, ja niin koko perhe pelastui karkotukselta.
Tuo dramaattinen tapaus on vain yksi tuskallisista tapahtumista Aliza Barak-Resslerin menneisyydessä. Hänen vanhempiensa ensisijaisena tavoitteena oli saada pelastettua kolme tytärtään, jotka he toimittivat salaa Unkariin. Vuoden 1944 talvi pakotti perheen hakemaan uutta turvapaikkaa. Onneksi he saivat osakseen myötätuntoa erään kylän asukkailta ja papilta, joka saarnasi kuulijoilleen armollisuuden ja laupeuden osoittamisesta vainotuille juutalaisille.
Perheen kärsimykset eivät päättyneet siihen, mutta isän harvinaisen neuvokkuuden ansiosta kaikki selvisivät kuin selvisivätkin hengissä.
Kommentti:
Joskus mietin itsekin, miksi luen näitä Holokaust-kirjoja yhä, mutta kyllä taas näistä kahdesta viimeksi luetustakin olen oppinut lisää.
Edellinen kirja (tästä aiheesta siis, Näkymätön silta) kertoi unkarilaisten nuorten aikuisten miesten työpalveluleireistä, joista en aiemmin muista kuulleeni, varmaankin, koska huomio on niin kiinnittynyt keskitysleireihin ja niiden uhreihin.
Tässä kirjassa puolestaan kerrottiin perheestä, joka piileskeli, pakeni, asui maanalaisissa luolissa ja pakeni uudelleen.
Perheen tyttäret lähetettiin sukulaisten luokse Unkariin, yhdelle tytöistä tehtiin aivan turha leikkaus ja paljon muuta järkyttävää edelsi heidän pelastumistaan. Kyllä, uusia näkökulmia ja myös vastauksia kysymyksiin, eivätkö ihmiset koskaan auttaneet juutalaisia.
Kirja on muistelmateos, jossa isoäiti kertoo lapsenlapselleen, mitä hänen perheelleen tapahtui.
(253 sivua.)
2 kommenttia:
Nykyajan ihmisen on vaikea edes kuvitella, miten tollasista koettelemuksista voi selvitä, tai että niitä ees vois tulla vastaan. Miäkii luin tuon kirjan aiemmin. Positiivista oli, että siitä oli joka tapauksessa selviydytty ja jatkettu elämää eteenpäin.
Kyllä tuon ajan ja tuollaisten tapahtumien ymmärtäminen on tosi vaikeaa. Tässä kirjassa vähän valotettiin sitäkin, että juutalaisten auttajia kyllä löytyi, mutta olihan se heillekin iso riski. Jotenkin ihmiselämän pieni arvo oikein korostui tässä. Ihan arpapeliä oli, että niinkin monta kertaa selvisivät.
Lähetä kommentti