Havaste, Paula: Lumen armo

Paula Havaste: Lumen armo

Gummerus, 2017

Luin ~ 23.9.2017

Kuvaus:
Lumen armo on 1100-luvulle sijoittuvan rakastetun Vihat-sarjan dramaattinen päätösosa.
Kertte lähti kotoaan, kun oli pakko – tai niin hän itselleen selitti, vaikka kuuma veri se häntä vei vieraan miehen mukaan. Perässä ovat seuranneet vaaralliset huhut siitä, kuinka oma mies Larri sotki kätensä piispan vereen. Pakomatka on ollut pitkä, ja sen aikana Kertenkin kädet ovat likaantuneet vereen. Häntä seuraavat ankarina myös tuulen, maan ja veden vihat.
Nyt Kertte pakenee taas ja yrittää takaisin kodin turvaan. Matkan varrelle ovat jääneet kaksi miestä ja kaksi pientä poikaa. Kerten on otettava selvää, voiko entiseen enää palata, jos on kokenut niin paljon – ja odottaako entinenkään sellaisena kuin toivoisi. Miten Kerten ja Larrin tarina päättyy, löytävätkö he vielä toisensa? Onko olemassa paikkaa, jossa vihat unohtuvat?
”Paula Havasteen kyky kuvata elävästi menneisyyden arkea on kuin taikaa.” – Savon Sanomat

Kommentti:
Minä sitten tykkään tällaisista historiallisista tarinoista. Tarkoitus oli vähän hidastella, jotta lukemista riittäisi pitempään, mutta eihän tätä oikein malttanut käsistään laskea.

Ihan niin dramaattinen tämä ei ollut, kuin ehkä kuvauksen perusteella odotin. Kyllähän sitä draamaakin löytyi, eihän esimerkiksi Kerten kotiinpaluu ollut lainkaan sitä, mitä hän itse kuvitteli.

Tavallaan on harmi, että sarja päättyy, niin hyviä henkilöhahmoja tässä oli mukana. Mutta toisaalta voisi olla kokonaan uuden sarjan aihe palata seuraavan sukupolven elämään. (Ja sitä kautta kurkistaa ehkä myös Kerten vaiheisiin...)

Joku Blogistaniassa kuvasi tätä kirjaa "pitkiksi jäähyväisiksi Kerten tarinalle" ja se pitää kyllä paikkansa. Hassuinta on, että ensimmäinen lukukerta (Tuulen vihat) jäi kesken. Onneksi aloitin kirjan uudestaan, sillä tätä tarinaa en olisi halunnut menettää.

Sarjan aikaisemmat osat ovat siis: Tuulen vihat, Maan vihat ja Veden vihat.