Kaari Utrio: Yksisarvinen
Luettu yhdessä 11-12/2010.
Kuvaus ristiretkestä.
Tiiliskivi, joka käynnistyi jotenkin hitaasti. Olihan jo parituhatta (?) sivua luettu tätä tarinaa (Vaskilintu ja Tuulihaukka), joten ehkäpä liian pian aloitimme uuden kirjan. Odotin kuitenkin innolla kuvausta ristiretkestä, siksi emme malttaneet odottaa.
Tarinaa aloiteltiin ja valmisteltiin sinänsä mielenkiintoisesti satoja sivuja (joka ääneen luettuna tuntui kestävän ikuisuuksia) ennen kuin todelliset päähenkilöt kohtasivat niin, että varsinainen päätarina pääsi alkamaan. Kerronta oli toki miellyttävää ja kiinnostavaa, muttei enää antanut samalla tavalla elämyksiä kuin esim. Vaskilintu. Lisäksi päähenkilöt eivät oikein enää liittyneet Suomen historiaan, joten oma mielenkiinto kärsi vähän siitäkin.
Kirja sinänsä oli ihan hyvä, mutta johtuen omista (liian?) suurista odotuksista sen anti jäi vähän vaisuksi.
Viihdyttävää luettavaa ja itsenäisenä tarinana olisi saattanut kolahtaa kovemminkin?
(2.1.2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti