Otava, 2018
Luin ~ 10.6.2019
Kuvaus: (kustantajan / takakansi)
Kuolleen äidin päiväkirjoista löytyy salaisuus, joka saa riitaisat sisarukset näkemään koko perheen uusin silmin.
Aikuiset sisarukset Henrik ja Anna-Leena eivät vuosiin ole tulleet toimeen. Anna-Leena on ollut äidin uskottu, Henrik taas perheen kapinallinen. Isän varhainen kuolema on jättänyt molempiin omanlaisensa jäljet. Erimielisyys kiteytyy riitaan kesähuvilasta, joka eri perheenjäsenille merkitsi eri asioita.
Sitten äitikin kuolee ja jättää jälkeensä päiväkirjat, jotka paljastavat tyrmäävän salaisuuden. Henrik ja Anna-Leena joutuvat miettimään uusiksi käsityksensä koko perheensä tarinasta, myös toisistaan.
Puhutteleva romaani tutkii sitä, mikä meidät yhdistää toisiimme.
Kommentti:
Taas hyvä uusi tuttavuus ja vieläpä suomalainen mieskirjailija, josta tykkäsin kyllä heti.
Tykkäsin aiheesta ja sen suorasukaisesta käsittelystä. Sisarusten vuorottelevat näkökulmat kuvasivat hyvin (ja selkeästi, koska aina tiesi, kumpi oli kyseessä, eikä tarvinnut arvailla!) sitä, miten samatkin tapahtumat tuntuvat jopa perheen sisällä erilaisilta. Siksi ne myös muistetaan tosi erilailla riippuen siitä, kuka muistelee. Tämä olisi hyvä muistaa ja tiedostaa ja etenkin se, että toisen muistikuva tilanteesta ei välttämättä ole väärä, vaikka se olisikin erilainen kuin oma muistikuva. Me vain koemme (ja tulkitsemme) asioita niin eri tavalla!
Loppuratkaisuun olisin ehkä kuvitellut vielä jotain särmää enemmän, mutta hyvä se oli näinkin.
(Tämän kirjan luin loppuun hotellissa ennen aamulentoa Roomaan.) :)
(251 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti