Tammi, 2018
Luin ~ 2.4.2018
Kuvaus:
Kolme elämää: kuin kolme eri maailmaa. Laura, Ansku ja Joanna: äkkirikas, kovaosainen ja bättre folkia. Jokainen on hukassa. Jokainen yllättää ja koskettaa niin syvältä, että lukijaa huimaa.
Lauran elämä on bisnestä. Jos yrityskauppa toteutuu, hän on miljoonan rikkaampi! Mutta samppanja ei kuplikaan ja Pete jättää. Ehkä maaseudulta saa sisältöä elämään?
Ansku on sidottu osaansa. Kun kierros vanhusten kotihoidossa on ohi, kotona odottaa saamaton mies ja lapsi, jota on vaikea rakastaa. Aika on pakkautunut kerroksiksi eikä Ansku muuksi muutu.
Joannan elämä on kulissia. Tärkeintä on, mitä muut ajattelevat. Kunnes oma tytär on liian lukossa. Kun kulissin työntää itse nurin, se rojahtaa kunnolla.
On yhä aavistus toivosta.
Kommentti:
Tässä taas yksi todella hieno kirja. Kolme tarinaa, kolme erilaista naista. Vaan ovatko he niin erilaisia sittenkään?
Uskomattomat toisiinsa hieman limittyvät tarinat. Karusta ja paikoin rajustakin kerronnasta huolimatta tämä kirja ei ollut lopulta synkkä. Aloin kyllä elää mukana jokaisen naisen kohtaloa ja tietenkin toivoa heille kaikkea hyvää. Suosittelen lämpimästi.
Vaikka kerronta hyppäsi päähenkilöstä toiseen, he erottuivat toisistaan niin selkeästi, että kertaakaan en pudonnut kärryiltä. Usein jäin kyllä kaipaamaan edellistä henkilöä. (P.s. Pienesti hämmennyin kun lopussa pienen pojan nimi oli Onni. Häntä oli siihen asti koko ajan kutsuttu pojaksi.)
Kiitos Henna Helmi Heinoselle tästä kirjasta!
edit. 4.4.2018: Etenkin Ansku ratkaisuineen jää mieleen pitemmäksikin aikaa. Mietin myös sitä, että kun myötäelän hänen tarinaansa, en oikein pysty tuomitsemaan häntä. Hyväksynkö siis hänen ratkaisunsa? (552 sivua.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti