Otava, 2017
Luin ~ 5.7.2017
Kuvaus:
Yösyötöstä ja Tarhapäivästä tuttujen Antti ja Paavo Pasasen tarina jatkuu! Yhtäkkiä Pasasen pienperheessä on ekaluokkalainen – mihin se vauva katosi, ja mihin se on taas hukannut kännykkänsä?
Paavo Pasanen aloittaa koulun, ja urhean yksinhuoltajaisä Antin edessä kohoaa jälleen uusi käsittämättömien asioiden muuri. Lisäksi Antti joutuu vihdoin myöntämään olevansa umpirakastunut pitkäaikaiseen taistelupariinsa Enniin, ja tunne vaikuttaa olevan molemminpuolinen. Mutta miten sen ottaisi puheeksi, kun elämä pyörii Wilma-viestien ja kouluunlähettämisten rinkiä, ja työtkin pitäisi tehdä?
Eve Hietamies kuvaa yksinhuoltajan arkea ja 2010-luvun kasvatusilmapiiriä lämpimän pisteliäällä huumorilla.
Kommentti: Olen aikoinaan lukenut Yösyötön ja Tarhapäivän, joten oli kiva kuulla lisää Pasasen miehistä. Tykkään!
Realistinen ja humoristinen selviytymistarina, kun tavallinen suomalainen mies joutuu yksinhuoltajaisäksi. Ja selviytyy siitä.
Tarina, joka näennäisen keveästä kerronnastaan huolimatta on pintaa vakavampi. Paljon ajattelemisen aihetta antava. Kannattaa lukea. Tarina koskettaa, vaikka omista vauva- ja pikkulapsiajoista on jo kovinkin monta vuotta.
Samalla tietysti hämmentää se, miten monet asiat ovat muuttuneet siitä, kun omat lapset ovat olleet pieniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti