keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Perho, Anna: Pientä säätöä

Anna Perho: Pientä säätöä

Otava, 2015

Luin ~ 6.5.2015



Kuvaus /
Referaatti:
Raitistuuko viinamäen mies, kun 9-vuotias Anna alkaa käännyttää naapuriaan Jeesuksen ja arabiankielisen Raamatun avulla? Entä kannattaako ostaa belgialaiselta rikollisliigalta käytetty auto? Miten peittää ypäjäläisyytensä, kun on menossa jäätävän cooleille stadilaissynttäreille? Onko viisasta liftata New Yorkissa Helvetin Enkeleiden kyytiin?

Kirjassaan Pientä säätöä Perho avaa kasvutarinaansa piinallisen henkilökohtaisten anekdoottien kautta, jotka heittelevät lukijaa huutonaurun, vaivaantuneen epäuskon ja riemukkaiden oivallusten välissä. Rakastettavien tarinoiden sanoma on, että on ok epäonnistua - kunhan nousee nopeasti ja jatkaa pystypäin kohti uusia katastrofeja.


Kommentti / En tunne Anna Perhoa, en ole nähnyt tv:ssä enkä kuullut radiossa enkä lukenut yhtäkään kolumnia. No, kirja oli ainakin kevyempi kuin edellinen lukemani.
Jostain syystä mieleeni tulee tapaus kaukaa yläkouluiästä. Olin Raumalla Suzuki-kurssilla. Opiskeltiin siis soitonopetuksen antamista Suzuki-metodilla. Itse en ollut sinne hakenut, pyytänyt, mutta menin, kun kotoa käskettiin. Mummulassa asuin ja menihän se siinä.. Kurssilla oli aikuisia ja yksi toinen nuoreksi luokiteltava henkilö. Kurssia varten piti ostaa nippu nuotteja, tai ne siis sai lunastaa sieltä opettajalta. Mulla oli rahaa mukana ja maksoin omat kirjani. Tämä toinen "nuori" pummasi multa rahaa sanoen, että maksaa ne mulle heti seuraavana päivänä takaisin. No eipä maksanut, ei ikinä. Oli tosi tylsää kinuta niitä rahoja, muuten en olisi edes kehdannut, mutta kun kotijoukot antoivat aika parmatuksen, miksi olin ventovieraalle lainannut (isohkon) summan. Hämärä mielikuva, että tyttö olisi maksanut jonkun ihan pienen osan, mutta ei missään tapauksessa koko hintaa. Oli kyllä niin tylsää, koko kurssi sai aika ikävän tunnelman sen jälkeen. Ja vieläkin sen muistan.
Jostain syystä tämä tulee mulle mieleen? En tiedä, miten se Anna Perhoon tai kirjaansa liittyy. Ehkä tytön nimi oli samantapainen.

No, kirja sitten. Lukihan sitä, kaikkihan nyt sen verran uteliaita on, että toisen noloja paljastuksia lukee.

Ei kommentteja: